mihinkään hegelliseen. Hän on täysin sokea ja kuuro kaikille hengellisille asioille.
KK, Kaiken kokenut.
KK, Kaiken kokenut.
Henkisesti kuollut ihminen ei voi kokea, nähdä eikä uskoa
KK
7140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niinkö
Niin. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, kahdesti kuolleota, juurineen maasta reväistyjä. rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.
Itse ajattelen että henkisesti syvälle taantunut (nykypäivänä keskiverto ihminen), ja henkisesti kuollut/uudestisyntynyt on eri asia.
HALKO?! kirveelle!!
Kaikki kokevat, näkevät ja uskovat! Oikeammin tuon lauseen looginen järjestys pitäisi olla: kaikki uskovat jollakin tapaa, näkevät vain sitä mitä uskovat näkevänsä ja kokevat elämää uskomustensa mukaisesti! Jokaisen totuus on suhteellista! Vain Jumalassa on ehdoton totuus! Meillä on vain osatotuuksia!
Kaikissa on ikuinen henki, joka on ollut jo ennen tähän elämään syntymistä. Se ei kuole, se ei häviä, vaikkei siihen uskoisikaan!, Sitä ei voi mikään hävittää, sillä se on kaikki ja kaikessa mitä on! Se on jumalallinen perusolemuksemme ja ilman sitä ei voi olla mitään! Se jatkaa olemista kehon kuoleman jälkeen...kaikista moninaisista elämän aikaisista uskomuksista huolimatta.
Kenelläkään ei ole oikeus tuomita tai edes arvostella toisen 'henkisyyttä', sillä vain hän itse, se hänessä oleva jumalallinen henki, tietää missä kukin menee ja mitä hänen uskomuksensa ovat. Tämä kaikessa vaikuttava henki (se ns. Pyhä Henki) ohjaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin eli tässä tai joskus tulevien elämien jälkeen "Isä Kotiin", sinne mistä olemme kerran lähteneet kokemaan tätä "hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä"!
Moni hengellisenä itseään pitävä saattaa ollakin vain oman uskontonsa uskomusten pimeydessä ilman todellista henkensä Valoa ja siten tuomiten itsensä yhä uudelleen ja uudelleen kokemaan elämän kokemisen kirjoa samalla kaavalla kuin tähänkin asti huolimatta kaikista elämän tarjoamista lukemattomista mahdollisuuksista ...oppia jotain uutta eli "valaistuakseen!!
Kehityksen edellytys elämässä ja maailmassamme on asioiden ja yleensä elämänsä arvioiminen.
Maailmassahan vallitsee oikeasti kuitenkin sellainen tilanne, jossa ikään kuin "soittajilta katkotaan valmiiksi heti sormet ja sitten sanotaan ja vaaditaan että, soita poika/tyttö soita".
Henkistä kehitystä häiritään siis kehdosta hautaan,,ja niin uskonnonollisten tahojen väitteiden, kuin myös poliittisten päättäjien, eli omistavan luokan kätyreiden avulla, Tämä tapahtuu käytännössä rahaa säännöstelemällä ja elämää kurjistamalla niin, ettei aikaa muuhun kuin elämisen parustarpeiden hankkimiseen jää. Yksi häristsevä asbekti on halut, ihmisen omat tarpeet, jotka sekoittavat sen mikä on kokonaisuudelle hyvää ja mikä ei, halumaailma sekoittaa myös henkisen ja ruumillisen useilla.
Nämä maailmalle ja maailmasta elävät eivät ole kiinnotuneet muusta kuin maallisesta, eli rahasta(joka kaiken määrää) ja sen tuomasta vallasta ja vallantunteesta että nautinnoista ja sen tuomasta vallantunteesta.
Eikö muka tälläsiten tahojen arvostelu, eli muutosvoimana toimiminen edistä juuri tervettä henkistä kasvua, maailman oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa ja myös syvempien ja totuudellisempien arvojen leviämistä?
Tähän gendreen kuuluu auttamattomasti se, että niin uskonnollista valhetta, kuin polittiista j omistavaa eliittiä arvostellaan esiin elämästä työntyvillä faktoilla.
Jos joku heistä(yleensä he eivät edes välitä) 'ottaa nokkiinsa' on se heidän asiansa.
Kun puhutaan rehellisesti ja faktoilla,niin tuska on se hinta jonka tieto(usko ei ole tietoa) tuo.
Ihmissuku kuoli aikojen alussa käärmeen myrkkyyn, joka on tieto hyvästä ja pahasta, sen hedelmä vei eroon Jumalasta, ainoasta Elämän Herrasta.
Ainoastaan usko, jo alussa luvattuun, käärmeen pään rikkipolkijaan voi uudestisynnyttää takaisin Jumalan yhteyteen, kuten alussa oli, ennen lankeemusta.