Ystävättömyys

Exäni on ollut koko aikuiselämänsä (nyt 40v.) ilman ystäviä. Hän on ollut ystävä vain ex-exänsä ja minun kanssani. Olen muuttanut pois hänen luotaan keväällä ja minua on jäänyt askarruttamaan se, miten hän pärjää eroprosessissa, kun ei tunne ketään eikä voi kenenkään kanssa jakaa mitään asioita enää. Joskus sanoi, ettei tarvitse ketään, ei halua ystäviä, vaikka tiedän, että myös kärsii siitä, että kaikki vapaa-ajan ihmissuhteet on tulleet puolison kautta. Eivätkä ne puolison kautta tulleet ysätävt ole niin kiinteitä kuin "ihan omat" ystävät, koska erotilanteissa usein (tai ainakin tässä tapauksessa ja hänen ex-exänsä) puolison ystävät jäävät puolison ystäviksi. Minunkaan ystäväni eivät halua olla exäni kanssa tekemisissä, koska pitävät häntä ylimielisenä ja etäisenä. Miten pärjää henkisesti sellainen henkilö, joka ei jaa hyviä tai huonoja asioita kenenkään kanssa?
1160
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ole hänen tukenaan siinä mielessä, että tarjoat tarvittaessa keskusteluseuraa? Voit myös yrittää saada hänelle kontakteja, jos tulee hyvä tilaisuus. Siis kun huomaat jonkun yhdistävän tekijän niin voit keksiä jonkun tekosyyn miksi heidän kannattaisi olla yhteydessä esim."kaverini tarvitsisi apua koiransa kanssa, ja sinähän olet eläinlääkäri" tai jotain, heh? Tai kehottaa häntä ammattiauttajalle jos kyse on masennuksesta tai jostain muusta mielen häiriöstä?

Oikein muuta et voi tehdä. Hienoa että kuitenkin välität.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lurppakorva kirjoitti:

Exäni on ollut koko aikuiselämänsä (nyt 40v.) ilman ystäviä. Hän on ollut ystävä vain ex-exänsä ja minun kanssani. Olen muuttanut pois hänen luotaan keväällä ja minua on jäänyt askarruttamaan se, miten hän pärjää eroprosessissa, kun ei tunne ketään eikä voi kenenkään kanssa jakaa mitään asioita enää. Joskus sanoi, ettei tarvitse ketään, ei halua ystäviä, vaikka tiedän, että myös kärsii siitä, että kaikki vapaa-ajan ihmissuhteet on tulleet puolison kautta. Eivätkä ne puolison kautta tulleet ysätävt ole niin kiinteitä kuin "ihan omat" ystävät, koska erotilanteissa usein (tai ainakin tässä tapauksessa ja hänen ex-exänsä) puolison ystävät jäävät puolison ystäviksi. Minunkaan ystäväni eivät halua olla exäni kanssa tekemisissä, koska pitävät häntä ylimielisenä ja etäisenä. Miten pärjää henkisesti sellainen henkilö, joka ei jaa hyviä tai huonoja asioita kenenkään kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu