Haavoittunut

Surullinen_91 kirjoitti:

Olen 21-vuotias tyttö, ja olen nyt eronnut pitkäaikaisesta miesystävästäni, 32, ehdimme olla yhdessä noin 3 vuotta. Nyt emme ole tavanneet kohta kahteen viikkoon, erään ikävän sattumuksen jälkeen.

Noin kaksi viikkoa sitten eksäni oli luonani ja melko humalassa, sillä hänellä on tapana ottaa joka viikonloppu alkoholia aivan liikaa. Meillä sitten tuli vähän riitaa, kun en suostunut lähtemään hänen kanssaan baariin. Hän suuttui ja hajotti paikkoja luonani, oveen tuli jälki ja hän rikkoi peilejäni. Hän myös heitti tietokoneen ja kauittimet lattialle, onneksi eivät ole minun. Lisäksi hän hajotti jääkaappini, mutta onneksi loppujen lopuksi se toimii, ja siihen jäi vain pieni kolo.
Vähän myöhemmin kun kysyin häneltä, miten hän sen jääkaapin rikkoi, kun pitäisi ilmoittaa vuokrayhtiölle, niin tästä hän suuttui ja sanoi: "Luuletko, että sinussa ei ole mitään vikaa" ja lähti pois. Eli hän ei ollut valmis ottamaan mitään vastuuta tekemistään vahingoista, vaan syytti minua. Onneksi asiat ovat kuitenkin tällä hetkellä hoidossa, ja saan korvauksen hänen rikkomistaan tavaroista. Suhteemme ei muutenkaan toiminut, sillä minä olin ainoa meistä kahdesta, joka oli ihastunut ja rakastunut, olisin halunnut enemmän läheisyyttä ja hellyyttä, mutta mieheni oli vain kylmä ja tunteeton, hän viihtyi paremmin telkkarin ja tietokoneen ääressä kuin minun kanssani. Olin muutenkin se osapuoli, joka olisi halunnut enemmän seksiä ja hellyyttä, en edes muista milloin olemme suudelleet viimeksi, kun olimme vielä yhdessä. Muutenkin mieheni ei kohdellut minua hyvin, sillä hän saattoi kertoa minulle, kuinka hän oli katsellut töissä jotakuta hyvännäköistä naista, ja tästä loukkaannuin ja pahoitin mieleni, vaikka en sitä hänelle näyttänytkään. Hän myös kertoi monesti loukkaavia vitsejä hyvästä ystävästäni, tyyliin: "Miltä susta tuntuis, jos Henna makaisi täällä mun kans p**** paljaana?" ym. tuon tyylisiä loukkaavia vitsejä.
Suhteemme alussa meillä oli aivan ihanaa noin ensimmäiset kaksi kuukautta, mutta sitten hänen juomisensa ja välinpitämätön ja tunteeton käytöksensä alkoi haittaamaan minua, mutta silti vain siedin hänen käytöstään, koska ajattelin, että ei minulla muutakaan ole. Muistan myös yhden kerran, kun olin käymässä vessassa ja tullessani sieltä pois, eksäni katsoi pornoa, joku h**** oli juuri ottamassa suihin mieheltä, ja eksäni sanoi minulle hymyillen: "Ihana h****." Tästä sitten loukkaannuin todella paljon, en sitten tiedä olenko liian herkkä, mutta jotenkin se tuntui todella ällöttävältä jan pahalta. Tuo saattaa ehkä joistakuista täällä palstalla kuulosta naurettavalta, mutta minua se loukkasi todella. Olin tuolloin vasta 18-19-vuotias.

Tuntuu niin pahalta, kun en voi enää tavata eksääni, vaikka tiedän, että hän vain loukkaisi ja haavoittaisi minua, jos jatkaisin hänen kanssaan. Minulla on häntä hirveä ikävä, varmaan siksi koska olimme niin kauan yhdessä ja koska ehdin kiintyä häneen - olihan meillä toki paljon hyviäkin hetkiä, vaikka tuntuu nyt, että niitä huonoja oli loppujen lopuksi enemmän.

Miten pystyisin koskaan löytämään itselleni hyvää, kunnollista ja ihanaa poikaystävää? Olen baareista yrittänyt etsiä, mutta ehkä se ei ole oikea paikka... No, kaipa se oikea tulee vastaan sitten kun sitä vähiten odottaa... Tuntuu hirveän yksinäiseltä, mutta en aio silti palata eksäni luokse, koska hän vain pilaisi elämäni. Jotenkin elämä ei tunnu miltään ilman häntä. Varmaan senkin takia tuntuu niin pahalta, koska hän oli ensirakkauteni.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä