Niin netissä kuin oikeassakin elämässä kuulee usein keskusteluja uran luonnista ja ylennyksistä. Mutta kuinka suurta osaa kansasta koko asia oikeasti koskettaa? Opettaja voi päästä rehtoriksi, sairaanhoitaja osastonhoitajaksi, myyjä liikkeen vastaavaksi ja vaikkapa insinööri asiantuntijasta pikkupomoksi.
Suurin osa ihmisistä tekee kuitenkin koko elämänsä suorittavan tason työtä ilman yhtäkään alaista. Siksipä ihmettelen jatkuvaa asiasta kohkaamista.
Vaan kertokaahan, montako ylennystä te olette saaneet ja onko puurtaminen ollut vaivan arvoista?
Suurin osa ihmisistä tekee kuitenkin koko elämänsä suorittavan tason työtä ilman yhtäkään alaista. Siksipä ihmettelen jatkuvaa asiasta kohkaamista.
Vaan kertokaahan, montako ylennystä te olette saaneet ja onko puurtaminen ollut vaivan arvoista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kapitalistinen järjestelmä perustuu siihen, että suurin osa ihmisistä tekee kauheasti hommia tulevien palkankorotuksien toivossa. Niitä korotuksia ei tietenkään koskaan tule, mutta työt on jo tehty ja tuloutettu toimarille ja osakkaille.
On tärkeää saada mahdollisimman suuri osa ihmisistä ajattelemaan, että heillä on ura, jotta he tekisivät paljon töitä edetäkseen urallaan. Oikeasti heillä tietenkään ei ole mitään uraa.
Ura se on pätkätyöurakin, liksa siinä ei varsinaisesti nouse, mutta vaihtelee sitäkin enemmän...
Omassa työpaikassani olen saanut kaksi kertaa palkankorotuksen lyhyessä ajassa (ollut töissä vähän reilun vuoden) mut siinä se om "urakehitys" sitten onkin.
Työskenelen varastoalalla, tekemistä on välillä enemmän kuin aikaa eikä yhtään alaista taikka apulaisia. Olen ikäänkuin oman itseni pomo, joka vastaa taas isommalle pomolle.
Tämä on paras paikka mitä minulla on koskaan ollut mutta välillä tunnen itseni tyhmäksi kun työkaverit kutsuvat johtajaksi tai päälliköksi. Aikamoinen päällikkö, alaisia pyöreä 0....
Noh, kaikkea ei voi saada :D