Olen vastuullisessa työssä, ja päälleni kaadetaan sitä myös koko ajan lisää. Tulostavoitteeni ovat pilvissä, ja tiedän, että en sinne yllä. En saa työstäni palautetta onnistuttuani, mutta epäonnistumiseni kyllä huomataan ja varmasti tuodaan esille useampaan otteeseen.
Minulla on pitkä kokemus alalta vaativista tehtävistä ja soveltuva yliopistotutkinto, mutta täytyy myöntää, että tie tuntuu nyt nousseen pystyyn. Minun pitäisi tietää kaikesta kaikki, onnistua aina ja yltää superinhimillisiin suorituksiin.
Teen töitä viikossa n. 50-60 tuntia ja tiedän olevani koko ajan silti jäljessä. Jotkut toki tekevät enemmänkin eli sen puolesta voi valittaa, mutta tämä työ syö kaiket mehut. Sunnuntai on viikossa ainut päivä, kun työ väistyy vähän ajatuksista, mutta usein silloinkin joudun valmistelemaan esim. tulevia palavereja.
Tunnen olevani ansassa. Tietyistä seikoista johtuen en pysty vaihtamaan duunia todennäköisesti vielä vuosiin.
Minulla on pitkä kokemus alalta vaativista tehtävistä ja soveltuva yliopistotutkinto, mutta täytyy myöntää, että tie tuntuu nyt nousseen pystyyn. Minun pitäisi tietää kaikesta kaikki, onnistua aina ja yltää superinhimillisiin suorituksiin.
Teen töitä viikossa n. 50-60 tuntia ja tiedän olevani koko ajan silti jäljessä. Jotkut toki tekevät enemmänkin eli sen puolesta voi valittaa, mutta tämä työ syö kaiket mehut. Sunnuntai on viikossa ainut päivä, kun työ väistyy vähän ajatuksista, mutta usein silloinkin joudun valmistelemaan esim. tulevia palavereja.
Tunnen olevani ansassa. Tietyistä seikoista johtuen en pysty vaihtamaan duunia todennäköisesti vielä vuosiin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moi, minä olin samanlaisessa tilanteessa, mutta ei mitenkään korkeassa asemassa. Yksityisyrittäjä pisti minut käytännössä pyörittämään koko bisnestä, kun itse lomaili milloin missäkin ja pahimmassa tapauksessa minä tein 3 ihmisen työt, 7 euron tuntipalkalla 6 päivää viikossa, 12 tuntia päivässä. Mahdollisimman korkea koulutus tuntuu olevan monen tavoite, mutta harvat ymmärtää, että se tuo mukana myös rutkasti hommia, ja juuri sitä että muut odottaa sinun tietävän kaiken kaikesta. Minäkään en saanut työnantajaltani koskaan kiitosta, mutta jos kassasta puuttui 2 euroa niin kauheat haukut, jotenkin ihmiset vaan odottavat että toinen tekee jotain väärin/huonosti, että pääsee huomattamaan. Mainitsemasi 50-60 tuntimäärä viikossa vastaa suunnilleen yksityisyrittäjän työtuntimäärää, aivan liikaa. Tuolla tuntimäärällä ei auta neuvoa löytämään joku mieluinen tasapainottava harrastus. Näen että tilanteessasi voit joko ottaa lopputilin, tai sitten puhua jonkun kanssa ja perustella, ettet riitä millään tekemään kaikkea mitä sinulta vaaditaan. Kaikki me pienet ihmiset olemme orjuutettu pankkilainoilla ja palkalla, oikeastaan nykyään olen sitä mieltä että ihminen voi olla onnellinen vain jos tekee taiteellista työtä.
Mutta rutkasti voimia sinulle, uskalla sanoa ääneen ennen kuin on liian myöhästä. Itse olin nimittäin hulluuden partaalla töiden takia. Lämmin halaus
uravalinta kysymyksiä nämä yleensä ovat et tulee tälläisiä tilanteita. itse en kellokortti duunarina tollaisia joudu murehtiin... mutta uupumuksen partaalla oleva . vaihda alaa, muuten menee mielenterveys. mitkä seikat sen muka estävät?
Ja taas yksi joka kuvittelee, että asiat voi muuttaa pelkästään sormia napsauttamalla. Sulla on erittäin suppea maailmankatsomus.
Näköjään tiedätkin mikä tähän on ratkaisu. Vuosien mittaan itse kukin sotkeutuu niin moneen asiaan, että työtä kertyy liikaa. Helpoin ratkaisu on nollata tilanne vaihtamalla työpaikkaa.
Jos jatkat nykyisessä, niin sinun pitää tehdä kaksi listaa: yksi niistä asioista joita teet ja toinen niistä joita et enää tee. Ensimmäisen listan asioissa onnistut, toisen listan asiat jäävät (toivottavasti johtajan luvalla) tekemättä.
Tekemästi tuntimäärä on käsittämätön. Eikö työaikaa seurata, eikö johto hoida hommaansa? Laillisesti tuollaista määrää töitä ei voi tehdä (ylityö laillisesti maks 138h/4kk ja 250h/12kk), vaikka ylityökorvaukset maksettaisiin. Olet hyväksikäytön uhri :-(
Sinulla joka sanot minulla olevan suppea maailmankatsomus niin eikös se juuri ole avaraa jos pitäis vaihtaa alaa ? Ja kun kerran kirjoittaja sanoo työn vievän kaikki mehut ( mitä en noilla työtunneilla yhtään ihmettele) ja jos vk loppukin menee työn merkeissä niin voipi olla et se burn outti voi vaania.. Niin silloin kannatta ehkä miettiä työnvaihtoa ja voihan siinä samalla sormia napsutella
Olisin voinut itse kirjoittaa samantapaisen kirjoituksen jokin aika sitten. Minullakaan ei ole / ollut mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa sattuneesta syystä. Niinpä päätin vaihtaa näkökulmaani nykyiseen työhöni.
Aiemmin pyrin tekemään kaikki työni erinomaisesti, nykyään minulle riittää useimmissa tehtävissä ns. hyvä taso. Satsaan tiettyihin itseäni kiinnostaviin tehtäviin ja niissä tähtään erinomaiseen tasoon. Jos sinua ahdistaa esimerkiksi tulevien palaverien valmistelu, niin voisitko ajatella, että teillä olisi kiertävä systeemi tähän? Jos se ei jostain syystä sovi, kannattaa lukea muutama palaverien tehostamista käsittelevä kirja ja voi olla, että palaverit ja niiden valmistelu vievät jatkossa paljon vähemmän aikaa. Jos et tiedä jostain jotain, niin myönnä se. Saatat yllättyä ihmisten reaktioista (positiivisesti). Jos sinun kuuluisi tietää, mutta et tiedä, niin lupaa selvittää.
Jos työ siltikin tuntuu ylivoimaiselle, kävele lähimpään kirjakauppaan, etsi siellä käsiisi Alisuorittajan Manifesti -niminen kirja ja ota oppia. Se on kirjoitettu kieli poskessa, mutta taustalla on ihan viisaita ajatuksia. Mikä parasta, kirja on hyvin nopealukuinen ;)
Varmaa on, että työn takia ei kannata itseään uuvuttaa. Pidä siis huolta itsestäsi.
Tsemppiä ja rentouttavaa lomaa!
Lattia taso YLE pyytää liikaa keskusteluja
Nyt ne vaatii, keskustelua puhelin puhelun hälytys äänet tyhmää
Puukka kivett tyhmää