Miten eron jälkeen kestää tuska, jos exällä heti uusi kuvioissa?

Koska exäsi mielestäsi on oikeutettu elämään omaa elämäänsä ilman sinun kontrollointia?

Kysyn tämän ihan vilpittömästi koska jotkut jätetyt eivät koskaan tässä elämässä hyväksy exänsä uutta puolisoa. Toivottavasti sinä et sorru sellaiseen.

Ei hyvästä liitosta erota, se kannattaa aina muistaa. Ainakin toinen osapuoli oli hyvin onneton teidänkin suhteessa. Mieti sitä. Yleensä se eroa haluava on ollut pitkään, vuosikausia onneton ja surullinen siinä suhteessa, ero ei ole koskaan hetken mielijohde.

Lue kirjallisuutta ja mene eroryhmiin jos sinulla on noin vaikeaa. Myös yksilöterapia voisi auttaa sinua. Olet niin kovin omistuksenhaluinen edelleen, mitä se kertoo sinusta tai teidän suhteesta?

Minä toivotan heille kaikkea hyvää ja olen onnellinen että vihdoinkin voin nähdä että hän todella osaa rakastaa ja välittää.

Itsekin toivon, että hän löytää ihmisen, jota rakastaa.. Tottakai toivon, että hänkin tahollansa jatkossa on onnellinen. Ihan samalla tavalla ajattelen, että itse ehkä joskus toivottavasti löydän hyvän kumppanin. Mutta itse koen, etten ainakaan kovin nopeasti ole valmis uuteen suhteeseen, en itseni enkä lasten vuoksi. Haluan, että elämä ensin tasaantuu uomiinsa ja rauhoittuu ja että kaikelle löytyy paikkansa, lasten elämä lähtee sujumaan mukavasti jne.

Lähinnä tarkoitin aikaa nopeasti eron jälkeen, kun vielä itsellä on kaikki tunteet hyvin pinnassa. Jotenkin ajattelen, että jos toinen on välittömästi valmis uuteen suhteeseen, niin onko sitä edellisestä kunnolla edes yli ehtinyt päästä? Ja mietin todellakin myös lapsia... jos omalla vanhemmilla on vaihtuvia "laastarisuhteita" eron jälkeen, niin varmasti se vaikuttaa myös lapsiin ja lasten ajatteluun. Puhumattakaan siitä, että tuleeko käytännön ongelmia, kun haluaisi olla uuden kumppaninsa kanssa.. löytyykö lapsille riittävästi aikaa ja läsnäoloa eron jälkeen. Ero on kuitenkin myös lapsille raskas asia.

Todellakaan en aio alkaa omistushaluiseksi mustasukkaiseksi ja kiukuttelevaksi exäksi, ei kuulu persoonallisuuteeni moinen.. Mutta itse rakastan tuota ihmistä paljon, koska on todella pitkä yhteinen kiinteä historia takana... ja olisin kyllä toivonut, että tämä olisi onnistunut myös meillä. Tiedän, että toista yhtä hyvää miestä en luultavasti voi koskaan saada. Mutta näen kyllä, ettei meillä ole jatkoa, joten siinä mielessä lähden hyvillä mielin.

Hei Murehdinnko turhaan. Olen tuossa toisessa keskustelussa kirjoittanut tällä nimimerkilläni ja minulle on tilanne, että mieheni muuttaa nyt pe-la pois kotoa, olemme olleet yhdessä 21 vuotta. Yksipuolinen ilmmoitus häneltä, että haluaa avioeron. Toista naista ei kertomansa mukaan ole.

Olen myös miettinyt tuota esittämääsi kysymystä ja kyllä ainakin minusta tuntuisi ihan pirun pahalta, jos näkisin tämän mieheni vaikkapa vkon kuluttua jonkun naisen kanssa onnellisena käsikkkäin, kaulakkain. Kyllähän tuollaisesta näkee, että onko kyseessä jokin ihan tuore tuttavuus (ns. viime yön p***) vaiko jo pitempiaikainen suhde. Jos oivaltaisin, että kyseessä on suhde, niin samallahan tietäisin, että hän on myös siitä, ettei toista naista ole. Tuolloin siis tietäisin, että minulle on valehhdeltu oikein urakalla.

Ei tässä ole kyse ex-miehhen kontrollloinnista vaan rehellisesti pahasta olosta, jos heti kohta törmää exään ja näkee tämän onnellisena uuden naisen kanssa. On ero, jos näkee viikon päästä tai puolen vuoden päästä erosta. Ei tässä ole myöskään kyse mistäänn omistushalusta vaan aivan normaalista, inhimillisestä reaktiosta vaikeassa stressitilanteessa. Omistushalu on jotain aivan muuta eikä millään lailla tekemistä tämän asian kanssa. Eli siis jos HETI näkisi eronsa jälkeen exällään uuden.

Itse toivon, että kadulla törmää vahingossa exään enkä exään uuden naisen kanssa. Jos näin on tapahduttava, niin sitten toivottavasti aikaisintaaan joskus syksyllä. Nyt tuollainen tilanne tuntuisi tosi pahalta, koskka oma sydän on vielä täysin vereslihalla.

Vasta eronneena ( noin kuukausi sitten ) ja tuntuu h...vetin pahalta edes tietää että exäni on löytänyt jo uuden. Onneksi en ole nähnyt heitä yhdessä vielä missään.
Toivon vain että tämä tuska helpottaa ajan myötä.

Oli aivan kauheaa saada tietää että exäni uusi olikin entinen kakkonen jonka sanoi jääneen taakse eikä ikinä siihen ihmiseen sortuisi.
Olisin varmaan toivonut kaikkea hyvää exälle jos uusi olisikin ollut tosiaankin uusi mutta kun se oli sama ihminen joka jo vuosia aikasemmin oli manipuloinut minua miestäni vastaan.
Tuntui aivan kuin maailmani olisi räjähtänyt kun se selvisi. OLen ihan itseni vuoksi yrittänyt toivoa heille kaikkea hyvää jotta en jäisi katkeruuteen minkä saivat teollaan aikaan.
He eivät kylläkään ole toivottaneet minulla onnea.
Joku tuolla alussa sanoi että on jätettyjä jotka eivät koskaan hyväksy exänsä uutta puolisoa. Mitä hyväksymistä siinä on? Eihän ykköstynetkään hyväsky puolisonsa exää(.ilkeilyä ja mustamaalaamista tapahtunut aivan liian kanssa) Kunhan kaikki elävät omaa elämäänsä ja antavat toisilleen rauhan niin se olisi hyvä.
Nykysin en sure enkä ole katkera enää. EN edes vihaa, Joksus halveksin mutta en tee enää sitäkään. He ovat täysin mitään sanomattomia minulle.
Olen oppinu telämään asioiden kanssa vaikka ne ovat jättäneet minuun lähtemättömän jäljen, eikä ne unohdu koskaan.

Kun itse erosin narsistisesta exästäni oli silti tuskallista miettiä häntä uuden kumppanin kanssa. Sitten lopulta näinkin hänet. Kyllä se kirpaisi. Kuitenkin kun mietin miten suunnatonta surua hän minulle aiheutti, säälin tuota uutta naista. En ainakaan itse haluaisi sellaista miestä, joka aiheutti syvää surua. Mutta kyllä se koskee, kun se rakkaus ei niin vain kuole vaikka suhde loppuu. Eikä sitä tahdo ymmärtää että on tosiaankin noin vain itse korvattissa. Mutta niin se menee, ainakin narsistin kanssa. Siinä ne sitten olivat ne suuret puheet rakkaudesta. Tosiaankin, ne olivat vain sanoja. Järki sanoo, että onneksi suhde on loppu. Mutta miten päästä haavoista?

kyllä uusikin nainen saa vielä maistaa samaa läkkettä, usko pois..

Me muutimme erilleen viime elokuun lopulla. Miehellä oli heti uusi haussa. Tapaili ja teki kaikkea sitä uusien kanssa, mitä olisin halunnut tekemään kanssani. Tänään ex laittoi minulle piilokopiona uudelle naiselleen tarkoittamansa viestin. Eipä tuntunut kovin kivalta :(.

Tottakai miehellä on mahdollisimman nopeasti laastarisuhde. Miehet muuttuu ihan toisiksi miehiksi eron jälkeen. Tekevät kaikkea sitä mitä ennen ei tehty. Ero tuntuu aluksi ihan maanpäälliseltä helvetiltä vaikka olisi ollut kuinka hyvä ja harkittu syy eroon. Mutta aurinko alkaa paistaa kun aikaa on kulunut tarpeeksi. Usko tai älä!

minä olen ainakin hel...n onnellinen kun tapasin ihanan,kiltin,rauhallisen juuri eronneen miehen. meidän sielut kohtasi ja olemme kohta vuoden olleet niin onnellisia etten uskonut sellaista kohtaavani koskaan. vaikka hänkin sanoi että olisimme voineet kohdata vähän myöhemmin, mutta sitten tuskin olisimme kohdanneet koskaan. tapasimme sellaisessa paikassa, jonne emme ikinä olisi sattuneet toista kertaa samaan aikaan. että kyllä kohtalokin joskus puuttuu asiaan. olin ollut 17 vuotta yksin.

mies hakeemlaastarin nopeasti jopa muuttaa naisen luo, kunnes alkaa olla taas jaloillaan ja haluaakin vapaaksi jälleen...

Pelkkä ajatus siitä että ex saattoi olla ystävänpäivänä treffeillä aiheutti kamalan ahdistuksen... Meillä ero on tuore eikä oikeastaan ole vielä lopullisen varmakaan. Tai elättelen vielä toivoa yhteenpaluusta...

Mieheni löysi uuden ja se oli syy eroomme. Minä kun rakastin häntä ja taidan rakastaa edelleen.Siitä on jo viisi vuotta ja voin kertoa että 2 - 3 vuotta olin ihan sekaisin, sattui. Nyt alkaa helpottamaan vaikkakin koko asia on minulle edelleen mysteeriö. Eli ei sitä oikein kestä.....nyt en edes kuvittele ketään miestä, päin vastoin. Parempi olla ja elää itsensä kanssa, säilyy paljolta.

Asioita voi katsoa moneltä kulmalta. Joskus ajatttelen, että voi kun mies äkkiä löytäisi toisen ja häviäisi lopullisesti mun elämästä,silloin pääsee kunnolla kiinni omaan tulevaisuuteen ja etenepäinkatsomiseen. Irrottautuminen on helpompaa, kun tajuaa että toisen on tuneella kiinni jossain muualla jonkun toisden kanssa.

Asioilla on kaksi puolta, kyllä! Ero tuli ja olen päättänyt, ettei mies enää satuta, loukkaa minua enää. En anna hänen satuttaa millään tavalla, en edes niin että on toinen (olihan toinen puoli vuotta jo liittomme aikanakin) pää pystyyn ja kohti omaa elämää, niin olen päättänyt! Sattuu ja sattui kun kaikki tuli julki, mutta ei mies ole sen arvoinen, että annan hänen vaikuttaa elämääni eronkin jälkeen! Nyt olen vapaa tekemään kaikkea sitä mistä olen haaveillut :D Ja olen lähes varma, että se on mies johon sattuu ja paljon kun jää yksin. Nyt ollaan oman elämän herroja! Vai mitä? :)

Koin tarvetta vastata tähän, itse erosin 4 vuotisesta suhteestani ex-kihlattuni kanssa. On mennyt noin 2 kuukautta erosta ja hänellä on opiskelupaikkakunnaltansa löytämä uusi poikaystävä. En myöskään koe että olisin omistushaluinen ihminen, se oli "mieti asiaa" kommentoijalta erittäin turhauttavaa luettavaa. Kyseessä on tunteista puhuminen , miten joillakin voi olla helpompaa jatkaa elämää ja toiset pysyvät menneessä. Riipaiseva ajatus että nyt tälläkin hetkellä exäni on toisella puolella suomea pitämässä hauskaa jonkun opiskelijakundin kanssa, päästyään sinne opiskelemaan jota ME kummatkin juhlimme, tietämättä että näin tulisi käymään vielä vuosi sitten.

Pikku hiljaa alkaa helpottamaan , sanovat ettei ensimmäistä parisuhdetta voi unohtaa. Allekirjoitan, ajattelen häntä vielä varmasti myöhemmin mutta niin kauan kun on odotettavaa / tekemistä elämässä ajatukset pysyvät poissa.

Onneksi meillä ei sentään lapsia vielä ollut mutta kyllä minä miehenä ainakin rakastaisin lapsiani vaikka tulen ja jään läpi, se ei todellakaan ole heidän syynsä. Voimia!

Minä tunnen mielihyvää , jos exä on heti uuden kanssa , ajattelen et onneksi olkoon ,sait sitte tuollaisen saamattoman luuserin jolle viina maistuu , mutta työt hirvittää.
Tunnen vahingon iloa.

Aloittajalle sanoisin, että mitäpä tuo haitannee jos vanha, sairas ja ruma ämmä jonkun vielä saa. Sitten kun se hellu sen jättää niin repet ja ranet alkaa juosta ovellansa ja tavara menee tuntitaksalla. Sen jälkeen se onkin jo vinkumassa takaisin. Sanoisin että paskanko väliä vanhalla huoralla.

Romanialainen Gabriel Katherine i meni naimisiin Patrickille, joka on liikemies, kun olin naimisissa hänen kanssaan, kun hänellä oli kaksi lasta, sunnuntaina näki hänen puhuvan naisen kanssa ja sen jälkeen hän alkaa toimia jonkin verran, kun kyselen häneltä, hän kertoi minulle, että se oli entinen tyttöystävä takaisin kouluun, kun mieheni alkoi pysyä myöhään, kun kysyin häneltä, miksi hän valehtelee minulle, kun hän erosi 1 kuukauden kuluttua, he asuivat yhdessä asunnosta täällä taloni ja he elävät hyvin, mutta silti rakastan mieheni ja minä tarvitsen häntä takaisin elämässäni, he olivat yhdessä, joten tulin kosketuksiin dr Sacre'n kanssa, joka lupasi minulle ja hän tuli takaisin minulle kaikki kiitos hänelle on apua, ota yhteyttä sähköpostilla [email protected] tai soita tai WhatsApp: 2348159768201 apua ja hän auttaa sinua takaisin rakastajaasi

Vanha keskustelu, mutta nousi googletuksesta esiin.. Vaikea sitä on kestää eksän uutta. n. 10-v liitto, jossa kaikki oli hyvin, vaimonkin mielestä oli jälkikäteen niin hänen sanomanaan oli. Mutta meni sitten ihastumaan työkaveriinsa ja piti hänen kanssaan salasuhteen monta kuukautta. Ihastumiselle ei kuulemma voinut mitään. Ja sittemmin rakastumiselle? Sitten ilmoitti haluavansa eron tuon muutaman kuukauden salasuhteensa jälkeen. Minulle perheenisänä se oli sokki. Olin ihmetellyt vaimon käytöstä, mutta tällaista en ollut osannut arvata.. Minut käytännössä potkaistiin remontoidusta talostamme pihalle, koska en voinut siihen pettäneen taloon enää jäädä tunteideni myrskyssä. Enkä voisi vieläkään sinne jäädä. Lapset jäi äidille, tosin yhteishuoltajuus meillä on. Välimatka tuottaa ongelmat lasten näkemiseen. . Eksästäni on tullut todella kylmä ja julma minua kohtaan, kun siellä ilmeisesti onni kukoistaa uuden kanssa. Yritän saada tietää heidän elämästään mahdollisimman vähän ja selvitä päivästä toiseen. Hirvittää, mitä kaikkea on tulossa elatusmaksujen ja kaikkien muiden asioiden suhteen, sen verran kylmää kyytiä tämä on, enkä sokiltani oo osannu pitää kunnossa itteäni. Vaikeeta on. Ihan karmea kokemus tää on ollut, josta en varmaan ikinä selviä. Miettikää pettäjät, tuhoatte perheen, puolisonne ja kenties lastennekin elämät.

Mitä hemmetin väliä asialla on, jos on kerran eronnut? - Nm. Mitäääh

Kuule ajattele että hyvä niin. Nyt sinulla on mahdollisuus löytää elämäsi kumppani. Et ole sidottu henkilöön joka on onnesi tiellä.

Kyllä, murehdit turhaa. Asioita, joille et mitään voi. Sinä et ole huono, mutta itsetuntosi on sellainen. Jos itsetuntosi olisi edes jotakuinkin normaalilla tasolla, hyväksyisit eron, sekä myös exän uuden kumppanin.