Tai oikeammin ollaan tavattu muutamaan otteeseen jo, mutta lapsettomana on hieman hankalaa tietää miten käyttäytyä lapsen läsnäollessa. Tykkään kyllä lapsista mutta en ole aiemmin ollut hirveästi tekemisissä. Millaisia asiota yh- mahtaa minusta kaivata. tuskin mitään isähahmoa mutta turvallisuuden tuntua jne??. Nainen on kyllä ihan täydellinen lapsen kanssa, en arastele sitä ollenkaan, niin ja lapsi on 5vuotias. En halua nyt missään nimessä mokata tätä juttua sanomalla tai tekemällä jotain typerää. olen tavannut lapsen yhden kerran yritin hieman jutella hänelle mutta vähän ujosteli tietysti.
Miten lähestyä yh äitiä?
29
1679
Vastaukset
- simasuuneiti
Minusta lapset pitäisi pitää orastavan suhteen ulkopuolella ja esitellä uusi ihminen heille vasta kun suhde on vakiintunut. Ikävää lapselle, jos elämään tulee usein uusia ihmisiä, ja häviää yhtä yllättäen kuin on tullutkin.
Eikä parisuhdekaan pääse kehittymään kahden aikuisen suhteeksi jos tapaamisissa on mukana lapsi.
Opettelisitte ensin tuntemaan toisenne ja katsoisitte kuinka pitkälle suhde kehittyy.- dkljsdafäla
Aina ei yh-äidillä ole tuollaista ylellisyyttä kuin oma aika, jona voisi hoitaa orastavaa suhdetta. Minulla ei ole omaa aikaa koskaan. En voi laittaa lastani mihinkään...no päiväkotiin silloin kun olen töissä. Tuollaiset on hienoja ajatuksia mutta käytännön elämässä ei välttämättä toteuttamismahdollisuuksia ole.
- 16
dkljsdafäla kirjoitti:
Aina ei yh-äidillä ole tuollaista ylellisyyttä kuin oma aika, jona voisi hoitaa orastavaa suhdetta. Minulla ei ole omaa aikaa koskaan. En voi laittaa lastani mihinkään...no päiväkotiin silloin kun olen töissä. Tuollaiset on hienoja ajatuksia mutta käytännön elämässä ei välttämättä toteuttamismahdollisuuksia ole.
Tämä on kyllä enemmän asenne- ja priorisointiongema. Jos et halua, niin OK. Kyllä jokaisella on sen verran ystäviä, sukulaisia, lapsen kummit, naapurin eläkeläistäti jne. että parin tunnin tai pidempikin loma lapsesta järjestyy. Mutta koskapa lapsesi on pieni, ehkä hän tarvitsee sinua ja sinä häntä enemmän kuin kumpikaan tarvitsisi mitään miehenketaletta. Sinun aikasi tulee sitten muutaman vuoden kuluttua, näin kai olet itsekin ajatellut.
- simasuuneiti
16 kirjoitti:
Tämä on kyllä enemmän asenne- ja priorisointiongema. Jos et halua, niin OK. Kyllä jokaisella on sen verran ystäviä, sukulaisia, lapsen kummit, naapurin eläkeläistäti jne. että parin tunnin tai pidempikin loma lapsesta järjestyy. Mutta koskapa lapsesi on pieni, ehkä hän tarvitsee sinua ja sinä häntä enemmän kuin kumpikaan tarvitsisi mitään miehenketaletta. Sinun aikasi tulee sitten muutaman vuoden kuluttua, näin kai olet itsekin ajatellut.
Juuri noin.Jos ei ole aikaa niin ei ole vielä aika uudelle parisuhteelle.
- dkljsdafäla
simasuuneiti kirjoitti:
Juuri noin.Jos ei ole aikaa niin ei ole vielä aika uudelle parisuhteelle.
Tapasin elämäni suurimman rakkauden kun lapseni oli vauva. Meillä on ollut ylä- ja alamäkemme erityisesti lapsiin liittyvien ongelmien vuoksi (olen kotiin sidottu, mies toivoisi normaalia seurustelusuhdetta), mutta nyt olemme jälleen yhdessä, vaikka emme tällä hetkellä yhdessä asukaan. En luovu elämäni suurimmasta rakkaudesta sen takia, että minun pitäisi odottaa muutama vuosi. Kuka lupaa minulle, että tapaisin uuden elämäni rakkauden sitten enää, jos rakkaastani luopuisin nyt? Hän on osa sieluani, hän on rakkaani, hän on elämäni. Minulla ei ole ketään, joka hoitaisi lastani. Yritämme rakentaa tulevaisuutta tässä vaikeassa tilanteessa, että voisimme tulevaisuudessa olla perhe. En usko, että lapseni haluaisivat vanhempina kuulla, että heidän takiaan luovuin sieluni kumppanista, ystävästäni, elämästäni.
- 1+1+1= 3
dkljsdafäla kirjoitti:
Tapasin elämäni suurimman rakkauden kun lapseni oli vauva. Meillä on ollut ylä- ja alamäkemme erityisesti lapsiin liittyvien ongelmien vuoksi (olen kotiin sidottu, mies toivoisi normaalia seurustelusuhdetta), mutta nyt olemme jälleen yhdessä, vaikka emme tällä hetkellä yhdessä asukaan. En luovu elämäni suurimmasta rakkaudesta sen takia, että minun pitäisi odottaa muutama vuosi. Kuka lupaa minulle, että tapaisin uuden elämäni rakkauden sitten enää, jos rakkaastani luopuisin nyt? Hän on osa sieluani, hän on rakkaani, hän on elämäni. Minulla ei ole ketään, joka hoitaisi lastani. Yritämme rakentaa tulevaisuutta tässä vaikeassa tilanteessa, että voisimme tulevaisuudessa olla perhe. En usko, että lapseni haluaisivat vanhempina kuulla, että heidän takiaan luovuin sieluni kumppanista, ystävästäni, elämästäni.
Miksi et hankkinut lasta vasta elämäsi suurimman rakkauden kanssa? Miksi teit hänet väärän miehen kanssa?
- ....................
dkljsdafäla kirjoitti:
Tapasin elämäni suurimman rakkauden kun lapseni oli vauva. Meillä on ollut ylä- ja alamäkemme erityisesti lapsiin liittyvien ongelmien vuoksi (olen kotiin sidottu, mies toivoisi normaalia seurustelusuhdetta), mutta nyt olemme jälleen yhdessä, vaikka emme tällä hetkellä yhdessä asukaan. En luovu elämäni suurimmasta rakkaudesta sen takia, että minun pitäisi odottaa muutama vuosi. Kuka lupaa minulle, että tapaisin uuden elämäni rakkauden sitten enää, jos rakkaastani luopuisin nyt? Hän on osa sieluani, hän on rakkaani, hän on elämäni. Minulla ei ole ketään, joka hoitaisi lastani. Yritämme rakentaa tulevaisuutta tässä vaikeassa tilanteessa, että voisimme tulevaisuudessa olla perhe. En usko, että lapseni haluaisivat vanhempina kuulla, että heidän takiaan luovuin sieluni kumppanista, ystävästäni, elämästäni.
Ihailtava asenne, josta moni saisi ottaa oppia. Jos molemmilta löytyy tahtoa ja ymmärrystä, että vaikeudet johtuvat vain olosuhteista, voi povata teille onnellista tulevaisuutta.
- dkljsdafäla
1+1+1= 3 kirjoitti:
Miksi et hankkinut lasta vasta elämäsi suurimman rakkauden kanssa? Miksi teit hänet väärän miehen kanssa?
No onneksi tein, kun ikäni puolesta vielä ehdin :). Voi miten ihanan ja suloisen lapsen sainkaan. En olisi voinut paremmin isää hänelle valita...kaunis, älykäs, taiteellinen, musikaalinen :). En kadu sekuntiakaan, että sain hänet. Nykyinen miesystäväni ei halua omia lapsia.
- yksinhuoltminäkin
16 kirjoitti:
Tämä on kyllä enemmän asenne- ja priorisointiongema. Jos et halua, niin OK. Kyllä jokaisella on sen verran ystäviä, sukulaisia, lapsen kummit, naapurin eläkeläistäti jne. että parin tunnin tai pidempikin loma lapsesta järjestyy. Mutta koskapa lapsesi on pieni, ehkä hän tarvitsee sinua ja sinä häntä enemmän kuin kumpikaan tarvitsisi mitään miehenketaletta. Sinun aikasi tulee sitten muutaman vuoden kuluttua, näin kai olet itsekin ajatellut.
Ei kaikilla ole ystäviä, sukulaisia tms, jolle voisi lapsen toisinaan laittaa. Joillakin ei tosiaan ole ketään. Mulla on ollut lapsi mukana jopa hammaslääkärissä, joku hoitaja sen perään katseli kun mun hampaita hoidettiin.
Jos en saanut mistään hoitajaa edes hammaslääkärikäynnin ajaksi, niin miten olisin saanut hoitajan jotain riiuureissua varten?
Lapsi kuuluu yksinhuoltajan elämään, joten jos siihen elämään joku haluaa, niin lapseen on pakko tutustua myös.
Alkuperäiselle kirjoittajalle sanoisin, että anna lapsen tehdä tuttavuutta omaan tahtiinsa, ja ole oma itsesi.
- Hitaasti edeten
Minustakaan lasta ei tulisi tavata ennenkuin ollaan nähty jo sen verran, että voi olla varma suhteen eteenpäin kehittymisestä. Mutta aina se ei onnistu, tiedän itsekkin yh äitinä. Tosin lapseni on jo kouluikäinen, ja hänet voi jättää joksikin aikaa yksin, mutta eikös se puhelinsoitto tule kohta "äiti tule kotiin!". On se aika vaikeata.
Ole vain ihan oma itsesi, lapset kyllä vaistoavat jos yrität ihan liikaa olla mieliksi. Tietysti auttaa jos hymyilet ja "lahjominenkaan" ei ole pahasta - karkkia, jätskiä, hampurilaista sekä äidille että lapselle. Onnea jatkossa. - näin minusta
Voisi ehkä helpottaa tilannetta, jos rehellisesti kertoisit, että olet kokematon lasten seurassa. Äiti kyllä ymmärtää koska sitä hän itsekin on joskus ollut.
Lapset kyllä hyväksyy helposti elämäänsä uuden ihmisen, mutta muista että näillä asioilla ei saa leikkiä. Ei kiusata pieniä lapsia hyppimällä heidän elämään, jos tarkoitusta ei ole jäädä.. - minä vaan
YH-äitejä lähestytään valloittamalla lapsen sydän. Lapsen kanssa pitää leikkiä, sillä tavalla ne alkaa tykkäämään sinusta. Minullakin on lauma lapsifaneja, johtuen ihan siitä, että leikin heidän kanssaan heidän keksimiään juttuja. Välillä vähän pitää itsekin soveltaa, niin lapset tykkäävät entistä enemmän.
- lkjiuhkjlk
EI...kun setelinippu kourassa..maksan kaikki lapsen kulut!
- yks yh äiti
Yh äidin lapsesta kannattaa olla kiinnostunut ja leikkiä sen kanssa. Välinpitämättömyys lasta kohtaan vaikuttaa äidin tunteisiin miestä kohtaan. Itse Yh äitinä lopetin yhden suhteen koska mies ei osoittanut kiinnostusta lapseen. Kyseli kyllä hänestä kaikkea mutta ei osannut olla hänen seurassaan.
Niin ja teille ketkä sanoitte että jokaisella yh äidillä on hoitoapua tarjolla jos vaan niin haluaa. Ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Mullakaan ei sukulaisia täälä kaupungissa asu ja läheisiä ystäviä ei vielä ole kelle kehtais hoitoon laittaa. Eli melkein mahdotonta alkaa tapailemaan ketään ja varsinkaan niin ettei pian lapsi olisi mukana. - oma ittes
yritäs olla oma ittes
- AnusJanne
Ei kannata YH-äiteihin sekaantua. Jää panemiset vähemmälle tekosyitä ovat mm. lapsi kuulee, herää, haistaa mitä lie sitä onkaan kuullut.
Mutta todella hyvä tippi on tuo, että on oikeen herttainen lapsille niin emokin heltyy antamaan torttua helpommin. Onneksi ei ole "todistettavasti" omia lapsia vaikka niin monet perseet olen siementänyt.- MEE KOULUUN
Taitaa AnusJannella olla jäänyt muutama biologian tunti väliin.
Kokeilisit sen kannaksen toiselta puolen niin saattasit keksiä mistä ne lapset tulee. Noilla vanhanaikaisilla tiedoilla sulla saattaa olla vielä muutama pakoputki siementämättä jos isukiksi aiot. Onnea kuitenkin talkoisiisi.
- maalaisjärki kehiin
Kun olin itse aikoinaan yh ja tapasin miehen josta kiinnostuin, halusin edetä hitaasti.
Tapailimme kyllä siten että lapsi oli mukana, esim. leikkipuistossa tai jossain torilla jätskien merkeissä. Lapsen edessä alkuun emme halailleet, emmekä pussailleet. Annoin lapsen ymmärtää että mies on kaverini, samoin kuin hänelläkin on kavereita pihaleikeissä.
Pikkuhiljaa kun aikaa kului ja huomasin että tämän miehen kanssa haluan vakiintua ja varmistin että tunne on molemminpuolinen, aloimme olla meillä kotona enemmän kolmistaan.
En odottanut mieheltä mitään suoritteita lapsen suhteen, hän oli hiukan ujo, mutta lapsi kyllä itse otti kontaktia ja siten heistä tuli kaverit.
Nykyään lapsi on jo aikuinen ja pitää miestä erittäin läheisenä henkilönä, vaikka hänellä on oma isä jonka kanssa jonkin verran viettää aikaansa.
Antakaa asioiden mennä omalla painollaan, lapsi ei vahingoitu jos tapaa "ystäviäsi", eli jos sitten suhde ei onnistukaan, voi lapselle selittää asian jollain ihan luonnollisella tavalla. Kavereitahan menee ja tulee elämässä, todelliset ystävät pysyvät.
Toimikaa lapsen iän mukaisesti, jos aiot vakituiseen suhteeseen, ole oma itsesi. sinun ei tarvitse vetää isän roolia. - kymmenentoista
Huoh, olispa tälläkin yh-äidillä joku mies, joka tahtoisi tehdä lähempää tuttavuutta...
Minäkin olen sitä mieltä, että parasta olisi, jos voisitte tavata ilman lasta ja ottaa lapsen mukaan kuvioihin vasta sitten, kun suhde on varmemmalla pohjalla, tai ylipäätään edennyt suhteeksi. Mikäänhän tässä elämässä ei ole varmaa, mutta mielestäni lapset kärsivät, jos ihmiset tulevat ja menevät heidän elämässään, valitettavasti on myös omakohtaista kokemusta asiasta.
MUTTA: Ymmärrän myös hyvin, ettei kaikilla ole niitä lastenhoitajia omasta takaa, ei minullakaan ole tässä kaupungissa ketään muuta kuin exäni. Lasten elämää ei tietysti saisi sekoittaa, mutten kun olosuhteet ovat mitä ovat, niin täytyy pyrkiä toimimaan mahdollisimman hyvin niissä olosuhteissa. Jos sopiva ihminen sattuu kohdalle, niin antaa mennä vaan, ei nainen voi olla vain ja ainoastaan äiti (tai voi jos haluaa, mutta ei tarvitse) ja harmitella loppuikäänsä, kun päästi sen hyvän tyypin menemään. Lasten etu on se, että äiti on onnellinen.
Eli minä sanoisin ohjeeksi, että tapailkaa lapsen läsnäollessa, mutta esitelkää sinut äidin kaverina, ei poikaystävänä. Ettekä halaile ja pussaile lapsen nähden, ne hommat voi hoitaa sitten, kun lapsi on nukkumassa. Puhu naiselle avoimesti, että sinua jännittää lapsen suhtautuminen sinuun, etkä oikein tiedä, miten lapsen kanssa pitäisi toimia. Hän kyllä tuntee oman lapsensa ja tietää, mistä narusta pitää vetää. Tärkeää on, että haluat koko paketin, et vain naista, ja suhtaudut lapseen positiivisesti, mutta sen kaiken muun opetella. Ja lapsille on vain hyväksi, jos heillä on elämässään erilaisia ihmisiä, ei sinun tarvitse taipua johonkin, mitä et koe omaksesi, puhut lapsen kanssa niistä asioista, jotka kiinnostavat teitä molempia tms. Et voi olla asiantuntija, jos et ole ollut lasten kanssa tekemisissä, kyllä nainen sen ymmärtää, eli avoimuutta peliin, mutta näytä myös se, että olet tosissasi ja tahdot koko paketin.
Itse en tahdo yhtään miestä hidastamaan tätä minun ja lasten hyvin sujuvaa arkea, mutta sellainen vain omaan käyttööni tarkoitettu luxus-mies olisi mahtava. Tavattais harvoin, mutta silloin sitäkin intensiivisemmin (= kahden viikon välein pantais koko viikonloppu). - Kokemusta on.
"Miten lähestyä yh äitiä?"
Lähestyt häntä sanomalla "Vitttu mikä milffi!".. Sitten ehdotat hänelle jotain peräröörin hivelyyn tarkoitettua menetelmää.. Minulla toimi ainakin kerran.. Hänen lapsensa nukkui toisessa huoneessa kun sitten yöllä vietettiin aivan käsittämättömän kiihkeä ja eritenesteiden peittävä yö..- eisääliisällil
kyl sie oot raukkis. kerrankos se ukko kohralle sattuu, sitten sattuu. monen muksun isä varmast pistöö siut het lepoon kun kohralle tulloo. Siin ei itku markkinoil auta. en miekää kyl säälii tuntis siu kohtoo jos sie tulisit kohralle
- santsu
ole vaan oma itsesi, kyllä kaikki järjestyy ;)
- Onnenkäpälä
Minun mielestä sun kannattaa lapsen nähen olla vaa äitin ystävä, ei mittää pussailua tai liiallisia hellyydenosotuksia ennen ku suhde on vakiintunut. Jos jutusta sitte ei mittää tuukkaa nii lapselle ei jää väärä kuva ku luullu sua alustas asti vaa äitin tavalliseksi kaveriksi. Ja puheita kannattaa vähä varoa myös, 5vuotiaat ku kuulee ja näkee kaiken, vaikka ei siltä näyttäiskää ;D Muuten oot niiku naisten kanssa ylleesäkki, hyvätapanen, kohtelias ja huomioonottava. Sillä pääsee jo pitkälle :)
- Onnenkäpälä
Ainii tosiaa, ja tuo "tavataan lapsi vasta ku suhde on vakiintunut". Mitä helevettiä?! Mikä järki siinä on että eka eletään yh-äidin kanssa kahestaan ja jos se kahestaan toimii nii lisätään yhtälöön se jo olemassa oleva lapsi? Kyllä se äiti ja lapsi tullee iha yhtenä pakettina ja molempiin pittää tutustua kerralla, tosin alakuun se kannattaa tehä "vaan" äitin kaverina :)
- Tarkkailija isä
Mikäli minun 5 vuotias lapseni on kyseessä niin voit olla varma että sinulle mattikatti tulee äkkilähtö ennen kuin edes tajuatkaan. Pistän nimittäin kaltaisesi pyrkyrit todellakin lujille kun tulee kohtaaminen.
Sen lupaan ettet helpolla pääse jos olet lähellä tytärtäni tai tämän kodissa. Tyttäreni on kärsinyt riitävästi joten näen että minun turvattava lapsen elämä täysi-ikäisyyteen asti koska lapsen äiti ei siihen kykene.
Pysy suosiolla kaukana lapsestani.- Se tyttäresi
kärsimys saatoi helpottaa kun hävisit maisemaan.
- Mahtavaa ;)
Ei tässä ketään säätäjiä meidän asioissa tarvita kun tiedetään miten asiat on. Älä puhu mitään kun et tiedä tästä mitään. Minä ja perheeni olemme tässä asiassa asiantuntijoita, ET SINÄ ;)
Mihin maisemaan?
Ei tyttäreni ole mihinkään kadonnut sen enempää kuin isäkään. Tytär saa viettää isänsä kanssa yhteistä aikaa kuten pitääkin.
Mikä kärsimys?
Tyttäreni hinkuaa jatkuvasti isää joten se siitä kärsimyksestä. Jos lapsi kärsisi se ei kaipaisi isäänsä, tekisi kortteja, antaisi lahjoja, laulaisi ja kutsuisi leikkimään kanssaan jne..
Tyttäreni puhuu jatkuvasti siitä että haluaa pois äidin luota koska siellä on paha olla. Tämän on moni muukin kuullut ja nähnyt jotka ovat paikalla olleet. Sen luulisi jotain jo tervejärkiselle kertovan että lapsi hakee turvaa omasta isästä johon voi aina luottaa ja joka kohtelee lastaan ihmisenä eikä eläimenä.
Olen tyttärelleni tärkeä tukipilari jonka hän oikein hyvin tietää ja ymmärtää sanomattakin. Mikä onkaan parasta kun lapsi sanoo rakastavansa isää. Tunne ei voisi enää olla lämpöisempi sen aina kuullessani. Mahtavaa ;) - Yh-äityli
Juuri sinun kaltaisia omituisia hyypiöitä on vaikka kuinka paljon tässä maailmassa. Ei tulisi mieleeni todellakaan mitään suhdetta koska lapsi on minulle tärkeä. Jotain toisten virheestä oppineena voin sanoa että käytän järkeä tässä asiassa kyllä tarkkaan ja sanon ei kiitos. Kaverini lapsi tuli hyväksikäytetyksi lapsen äidin miesystävän toimesta. Tapauksia on paljon eikä tuo ole ainoa. Niitä on paljon. Ystäväni lapsi on traumatisoitunut ja käy terapiassa eikä meinaa toipua millään. Pienen lapsen toipumisennuste on erittäin huono. Äidin elämä ja työura meni sen tapahtuman myötä piloille ja syyttää nyt itseään koko sotkusta. Ystäväni on nyt vaarassa menettää lapsen kokonaan. Viranomaiset ovat sitä mieltä että lapsella ei ole turvallista olla äidin luona. Äidillä ei ole voimia olla lapsen kanssa koska ns. vammautui hyväksikäytön seurauksena. Ystäväni kertoi että huostaanottopäivä tulee pian. Asia on jo päätetty. En kiellä etteikö lapsen traumatisoitumiseen johtavilla tapahtumilla olisi painoarvoa. Tuntuu ystävän puolesta todella pahalta. Miten joku voi olla niin julma että tekee lapsella pahaa. Olkaa yh-äidit etenkin varuillanne näiden mattikattihyypiöiden kanssa. Heillä on aina joku takana ja se tietää ongelmia. Itselläni ei tulisi mieleen ottaa mitään riskejä ettei tarvitse myöhemmin katua, vaarantaa lasta omien pakkomielteiden vuoksi. Järki voittaa tässä.
- Lapseton tahtoen
Luin joskus keskustelupalstalta taannoin että yh-äidellä etenkin on taipumusta tulla raskaaksi "salaa tai vahingossa "ja ruveta lypsää rahat isältä pois. Aika yleistä. Huono tilanne jos kohdalle tulisi. En haluaisi kyllä olla siinä tilanteessa. Parempi vain olla sinkkuna eikä sekaantua yhteenkään naiseen. Näillä neuvoilla on menty ja elelty. Kuka hemmetti niitä akkoja ja kakaroita haluaa tähän hullun hauraaseen maailmaan kärsimään ja vielä laman keskelle. Siten jos vielä tulisi elatusvelkavankeus niin ei tulisi missään tapauksessa kysymykseen. Ihmiset ei paljoa tunnu ajattelevan kuin itseään lapsia hankkiessa ja rahaa lypsäessä. Väkisinkin tulee mieleen yh-äitien pakkomielteet, raha ja narsismi. En uskonut tämän vuoksi rakkauteen enkä usko edelleenkään. Aika moni kirjoittelee näilläkin palstoilla maailmanmenosta ja siitä että eivät olisi toivonut syntymäänsä tähän moraalittomaan maailmaan. Pelkästään suomen itsemurhatilastot on ikävää luettavaa. Joka päivä 2-3 ihmistä päättää lähteä oman käden kautta enkä yhtään ihmettele. Ihminen on tulossa järkiinsä ja tajuaa vihdoin tulleensa petetyksi pahemman kerran.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341967Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.29959- 69866
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?260740Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65726- 10709
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132680- 79665
- 26659
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.205652