Tästä kulttuurista eroon - ei yhteistä kenenkään kanssa

nokkosmarakatti

Hei

Oleskelen metsässä ja kokeilen erilaisia keinoja saadakseni luonnosta kaiken tarvittavan materiaalin. Olen tällänen metsäpeikko, joka tänäänkin kaatosateella kökötti kivenkolossa ja odotti sateen laantumista. Sitten irrotin tuohta koivusta ja teen siitä keittoastian, jonka lämmitän kuumilla kivillä saadakseni nokkossoppaa. Olen luonnonmukaista elämäntyyliä etsimässä, siis sellaista, jossa pieninkin esine on kerätty itse luonnosta, enkä käytä yhtikäs mitään ihmisten valmistamaa ei edes tulitikkuja tai työkaluja. Tällä hetkellä opettelen yksikseni erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää luonnonantimia kuten kivikaudella, saadakseni kaiken tarvittavan suoraan metsästä. Jopa pukeutumaan sammaleeseen ja selkään tuohikontti. Olen 23 vuotias mies ja kuitenkin kiinnostunut tutustumaan ihmisiin, ennekuin kokonaan häivyn metsään one way and no return... Mutta minulla ei ole mitään yhteistä kenenkään kanssa, koska en todellakaan ole kiinnostunut mistään ihmisten nykymaailman menossa(esim. harrastuksista, opiskeluista, työstä, televisiosta, musiikista, elokuvista, baareista, festareista... jne.) paitsi alkeellisesta luontoelämästä, jossa tasan kaikki otetaan suoraan luonnosta(vaatteet, työkalut, asumuksen materiaalit, ravinto jne... eikä mitään osto-tai vaihtotaloutta) Tuskinpa on siis mitään paikkaa, jossa tapaisin ihmisiä, jossa meillä olisi vielä jotain, mistä rupattelisimme, eli eri kiinnostuksen kohteet. Olen siis täysin eriporukkaa kuin muut, koska haluan elämältäni aivan eriasioita. Siksi ajattelin muutama vuosi sitten, että lähtisin jonnekin viidakkoon pyrkimään jonkin alkuperäisellä tavalla elävän heimon pariin, mutta olen tajunnut, että se ei ole mahdollista. Matka sinne ei olisi varmasti ihan helppoa.

Haluan todella erota modernista maailmasta, ja tahtoni luontoon on selvä syy sille, että mikään muu ei vedä puoleensa. Jos olisin jo vaikka kolmekymppinen, niin voisin tehdä sen heti, mutta näinkin nuorena haluaisin saada ensin hauskoja kokemuksia ihmisten kanssa muutaman vuoden ajan ja sitten muistelisin niitä asuessani kaarnaisessa kodassa. Tämä on todella sitä jollaisen elämän haluaisin.

Olen kierrellyt joillakin ekotiloilla, mutta sielläkin törmään hyvin nopeasti siihen, että ajatukseni on aivan erilaiset, eikä meillä ole yhteistä tekemistä, puuhailua kovinkaan paljon. On toki nuoria, jotka hapattavat tai kuivattavat vaikka sieniä, mutta heillä on elämältänsä eri pyrkimykset loppujen lopuksi. Se puuhastelu maalla on hipistelyä vaan, mutta maailma odottaa heitä tuon maatilkkunsa ulkopuolella, kun taas minun maailmani on se metsä, jossa käy vain satunnaisesti joku marjastaja, joka tekee puolukoista jälkkärikiisselin perheellensä ja menee seuraavana päivänä töihin konttoriin. Tai sitten tapaan metsurin kaatamassa hakkuukypsää talousmetsää tai sitten kansallispuistoissa kohtaan retkeilijöitä, jotka tulevat lomailemaan Lappiin. Olen kaikkialla vain erakko, jonka kanssa jutellaan hetken mukavia (onpas erikoiset ajatukset)ja sitten loppuun puheenaiheet ja minä häivyn todeten että jaa.

On luomua, ekoa, biodynaamista... Ei kuulu mihinkään heistä. Muut ikäiseni ovat jo töissä tai opiskelevat tullaksensa vaikka biologiksi tai mekaanikoksi tai sitten ovat vaan menneet suoraan rahtariksi. Se on kaukaista minulle. En kaipaa näköpiiriini tieteitä, keksijöitä, duunareita he ovat minulle turhuutta ja samoin olen ihmisten maailmalle turhuutta. Olen kuin yksinäinen eläin, jolla ei ole lajikumppaneita. En halua käyttää mitään ihmisten maailmasta, en halua mitään sieltä. Se ei vaan tunnu miltään elämisen arvoiselta. Luonto on jotain aivan toista kuin moderni maailma, ja modernille rakennetulle teolliselle maailmalle kaikki rakentuu ja sille ihmiset rakentavat elämänsä paitsi sitten minä. Alastonluonto on se jonne haluan kurkotella.

Joku voisi sanoa, että tee kompromissi ja ota vastaan tämä nykyinen ihmistenmaailma. Mutta on mahdotonta kuvailla sitä, että koskematon metsä jossa astelen paljainjaloin hirvienpolkua myöden herättää yhä uudestaan ja uudestaan unesta ja kuulen unissani luonnon sanovan kauniilla naisen äänellä -Nyt. Tule.

Olen tosissani sanoessani, että haluan mennä täysin alastomana metsään ja pukeutua kesäksi heinäiseen lannevaatteeseen ja ottaa sieltä kaiken, jonka tarvitsen. Ilmojen kylmetessä kietoudun sammaleeseen ja varastossa on kasapäin villivihanneksia, ja marjoja talven varalle. En siis aio tietenkään käydä kaupassa kaiken lisäksi tai dyykata jne. sillä touhulla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa(ottaa kaiken 100 prosenttisesti luonnosta).

Muutun tavallaan metsäneläimeksi. Ja kun sen teen, niin jossakin kaukaisessa erämaassa tai pikemminkin autiomaassa, jossa en voi enää nähdä ihmisiä tai jos näkisin, niin juoksisin pakoon, koska en haluaisi enää mitään joka muistuttaisi elämästä nykyihmisen näkökulmasta ei edes ihmisten jälkiä(talousmetsät). Villiihmiset näkisivät kaiken toisella tavalla, mutta sinne en pääse. Mikään ei voisi rikkoa soljumistani metsässä luonnontilaan.

1

133

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....................

      Pystyn kyllä hyvin ymmärtämään haaveesi. Toivottavasti löydät itsellesi kodin ainakin niin luonnontilaisesta ympäristöstä kuin mahdollista. Kyllä varmaan erilaisia ryhmiä löytyy vaikka Euroopastakin, kunhan välttelet kaikkia luonnonuskonto- ym. eksytyksiä, joita koetetaan ympätä mukaan. Voithan aluksi koettaa retkeillä erämaissa vaikka retkiriippumaton kanssa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1947
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      891
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      855
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      732
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      717
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      696
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      673
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      649
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      648
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      201
      640
    Aihe