Olen siis 21 vuotias nainen ja olen ollut sinkku koko ikäni... en ole koskaan edes käynyt treffeillä kun en ole sellaista kutsua edes saanut. Minua ahdistaa ajatus, että entä jos en koskaan löydä itselleni ketään.
Voin myöntää etten ole missään missin mitoissa, lävistyksiäkin alkaa jo olemaan kohta liikaa. Haluaisin itselleni vain jonkun ihanan miehen joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen, eikä minun tarvitsisi esittää mitään muuta.
Sukulaiset ahdistavat kun kyselevät, että: "missäs se sinun hellu on" "tuo se ukko joskus näytille" en edes tiedä miksi olen niin nolona aina näissä tilanteissa, sillä olen ollut vaitelias kokemattomuuteni suhteen koska en halua vaikuttaa säälittävältä urpolta joka ei saa/jolle ei kelpaa kukaan... onko minun elämällä vielä mahdollisuuksia ja onko täällä muita samankaltaisia sinkkuja ????
Voin myöntää etten ole missään missin mitoissa, lävistyksiäkin alkaa jo olemaan kohta liikaa. Haluaisin itselleni vain jonkun ihanan miehen joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen, eikä minun tarvitsisi esittää mitään muuta.
Sukulaiset ahdistavat kun kyselevät, että: "missäs se sinun hellu on" "tuo se ukko joskus näytille" en edes tiedä miksi olen niin nolona aina näissä tilanteissa, sillä olen ollut vaitelias kokemattomuuteni suhteen koska en halua vaikuttaa säälittävältä urpolta joka ei saa/jolle ei kelpaa kukaan... onko minun elämällä vielä mahdollisuuksia ja onko täällä muita samankaltaisia sinkkuja ????
Vastaukset 4
Vanhimmat
hyvät mahdollisuudet
Että ihan koko iän ollu sinkku, heh! No eipä tuossa vielä paljon ikiä ole, lähes lapsi olet.
En minäkään ole koskaan seurustellut. Parisuhde on loppujen lopuksi jokaisen oma valinta.
Ymmärrän myös turhautuneisuutesi sukulaisiasi kohtaan, mutta varmaankin hekin vain yrittävät vähän kiusoitella sinua. Tai sitten ei. Kuitenkin heidänkin tulisi ymmärtää, ettei seurustelusuhteen aloittamiseen voi ketään pakottaa. Emme elä keskiajan patriarkaalisessa yhteiskunnassa.
Heitä vaikka tuo viimeinen lause kehiin jos haluat vittuilla sukulaisillesi.
"Voin myöntää etten ole missään missin mitoissa, lävistyksiäkin alkaa jo olemaan kohta liikaa. Haluaisin itselleni vain jonkun ihanan miehen joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen, eikä minun tarvitsisi esittää mitään muuta."
No, haluaisitko sitten olla enemmän missin mitoissa? Jos kyllä, ei sinun tarvitse esittää mitään. Silloin kysymys on vain: miksi et tee asialle mitään?
Ja sitten lävistykset. Jotkut pitävät, esimerkiksi minä taas en. Pahinta on klassinen härkämäinen nenärengas. Jos itse ehdottomasti lävistyksiä rakastat, mikäs siinä, mutta jos ne eivät tunnu niin välttämättömiltä, tai jos olet ottanut niitä vain yrittääksesi muuttua ulkonäöllisesti johonkin suuntaan (johtuen esimerkiksi lihavuuden aiheuttamasta epämukavuudesta), niin... miksi et poista niitä? Todennäköisesti mitä vähemmän helyjä kantaa mukanaan, sitä miellyttävämpi on useampien silmään.
Jos taas ehdottomasti haluat olla lävistetty läski, niin onnea valitsemallesi tielle. Siitä vain (toki oma on valintasi ja elämäsi ja voithan olla muuten ihan huipputyyppi), mutta turha itkeä ettei seuraa löydy, koska... no esimerkiksi, enpä voisi itse juuri luotaantyöntävämpää ulkomuotoa kuvitella naisessa. Ja olen varma että en ole ainut, joka on tätä mieltä.