Helppoa neuvoa

minnealla

Aina saa saman vastauksen ongelmiin jätä mies, lähde kotoa ja eroa... Ei Se ole nuin helppoa kun pienet lapsetkin on... Onko joku suhteessa lasten takia??? Neuvokaahan silti mitä tehä...

Ongelma 1: Raivarit... yhtäkkinen raivokohtaus jossa hän alentaa minua ei kyllä hauku kirosanoin mutta muuten... huutaa pää punasena, uhkaa jopa heittää pihalle, on uhkaava mutta lyö korkeintaan seinää... lupaa aina lopettaa mutta jotenki hänestä näkee ettei myönnä asiaa eikä kadu... ja näitä sattuu vain 2-4kk välein... Muuten on symppis tyyppi... mitä nyt haukkuu kaikki ympärillä olevat ihmiset sillon tällön... mutta hyvä on isänä ja tekee kotitöitä tosi paljon...

Ongelma 2: Oluen kittaus...

11

177

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 3 + 15

      Yhdessä pysytään niin kauan, kuin se hyödyttää lapsia.

      Pystytkö poistumaan tilanteesta, kun miehesi saa raivokohtauksen? Ovatko lapset vaarassa?

      Mitä haittaa oluen juonnista on?

    • 7

      -> ap

      Totuus on kuitenkin se että ongelmat eivät liitostanne poistu, ne jatkuvat niin kauan kun olette yhdessä.

      Toinen totuus, miehelläsi on dilemma missä sekä rakastaa että vihaa sinua ja liiton pitkittyessä vihan osuus tulee kasvamaan.

      Onnea matkaan.

      • Viisas vaimo...

        Näkökulma tuokin....

        Ihmissuhteissa on aina ongelmia ja ne kyllä poistuvat jos niiden halutaan poistuvan eli tehdään työtä muutoksen eteen. Jotakin siis tulee tehdä toisin.

        Liiton jatkuessa ja särmien hioutuessa, samoin parisuhdetaitojen kehittyessä, liitto yleensä paranee, sanovat ainakin ne, jotka ovat pitkässä liitossa edelleenkin ( minä 33 vuoden avioliiton jälkeen), Hyvät asiat alkavat korostumaan kun itsekin ihmisenä kehittyy ja huomaa, että tuo toinen on oikeasti sitoutunut tähän niin kuin minäkin ja me oikeasti rakastamme toisiamme.

        Jos voi jatkuvasti huonosti eikä voi nauttia elämästään, on syytä miettiä vakavasti muita vaihtoehtoja. Jos taas rakkautta riittää ja halua olla yhdessä ja niitä onnen hetkiäkin on, en suosittele eroa vaan yhdessä asioiden puimista tai jos se ei onnistu, omalta osalta asiantilan muuttamista (jolloin usein toinenkin hoksaa...). Eroaminen on helpoin ratkaisu sillä hetkellä. Mutta yllättävän moni katuu eroaan ja kärsii yksinäisyydestaä alati vaihtuvien puolisoiden ja liittojen keskellä.


      • Koettu
        Viisas vaimo... kirjoitti:

        Näkökulma tuokin....

        Ihmissuhteissa on aina ongelmia ja ne kyllä poistuvat jos niiden halutaan poistuvan eli tehdään työtä muutoksen eteen. Jotakin siis tulee tehdä toisin.

        Liiton jatkuessa ja särmien hioutuessa, samoin parisuhdetaitojen kehittyessä, liitto yleensä paranee, sanovat ainakin ne, jotka ovat pitkässä liitossa edelleenkin ( minä 33 vuoden avioliiton jälkeen), Hyvät asiat alkavat korostumaan kun itsekin ihmisenä kehittyy ja huomaa, että tuo toinen on oikeasti sitoutunut tähän niin kuin minäkin ja me oikeasti rakastamme toisiamme.

        Jos voi jatkuvasti huonosti eikä voi nauttia elämästään, on syytä miettiä vakavasti muita vaihtoehtoja. Jos taas rakkautta riittää ja halua olla yhdessä ja niitä onnen hetkiäkin on, en suosittele eroa vaan yhdessä asioiden puimista tai jos se ei onnistu, omalta osalta asiantilan muuttamista (jolloin usein toinenkin hoksaa...). Eroaminen on helpoin ratkaisu sillä hetkellä. Mutta yllättävän moni katuu eroaan ja kärsii yksinäisyydestaä alati vaihtuvien puolisoiden ja liittojen keskellä.

        Ihminen valitsee yleensä sen pienemmän pahan. Onko parempi yksin kuin huonossa suhteessa vai mieluummin huonossa suhteessa kuin yksin? Lasten takia ei kannata jäädä huonoon suhteeseen, he alkavat ennen pitkää oireilla kodin huonon ilmapiirin vuoksi. Voit ensin yrittää vaikuttaa asioihin ja muuttaa niitä, mutta jos se ei auta, valitse pienempi paha. Asiat voivat muuttua, jos vaadit ukkoasi valitsemaan, hoitoon tai ero. Jos se siitä suuttuu ja uhkailee vielä lisää, tee rikosilmoitus. Laiton uhkaus on rikos. Mutta niin kauan kuin suostut elämään tuollaisessa tilanteessa, mikään ei muutu.

        Itse kohdallani meni monta vuotta kun yritin kaikkeni muuttaakseni asioita, ja kun ne eivät muuttuneet, muutin oman elämäni.


      • 12
        Viisas vaimo... kirjoitti:

        Näkökulma tuokin....

        Ihmissuhteissa on aina ongelmia ja ne kyllä poistuvat jos niiden halutaan poistuvan eli tehdään työtä muutoksen eteen. Jotakin siis tulee tehdä toisin.

        Liiton jatkuessa ja särmien hioutuessa, samoin parisuhdetaitojen kehittyessä, liitto yleensä paranee, sanovat ainakin ne, jotka ovat pitkässä liitossa edelleenkin ( minä 33 vuoden avioliiton jälkeen), Hyvät asiat alkavat korostumaan kun itsekin ihmisenä kehittyy ja huomaa, että tuo toinen on oikeasti sitoutunut tähän niin kuin minäkin ja me oikeasti rakastamme toisiamme.

        Jos voi jatkuvasti huonosti eikä voi nauttia elämästään, on syytä miettiä vakavasti muita vaihtoehtoja. Jos taas rakkautta riittää ja halua olla yhdessä ja niitä onnen hetkiäkin on, en suosittele eroa vaan yhdessä asioiden puimista tai jos se ei onnistu, omalta osalta asiantilan muuttamista (jolloin usein toinenkin hoksaa...). Eroaminen on helpoin ratkaisu sillä hetkellä. Mutta yllättävän moni katuu eroaan ja kärsii yksinäisyydestaä alati vaihtuvien puolisoiden ja liittojen keskellä.

        -> viisas vaimo

        Tuntuu että puhut vain omasta puolestasi, tyypillistä naisen harhaa.


    • allie

      Monesti se on ihan sama mitä yritetään neuvoa, koska vastauksena on aina "mutku".

      Koita vaan kestää. - "Mutku se käyttäytyy niin ja noin."
      Koittakaa jutella. -"Mutku se ei osaa keskustella."
      Menkää pariterapiaan. -"Mutku se ei lähde / Mutku en haluu sotkee tähän vielä ulkopuolisia."
      Erotkaa. -"Mutku mä rakastan sitä / Mutku se on muuten ihan hyvä mies / Mutku meil on lapset ja yhteinen talo."

      Anyway, itse asiaan. En oikein edes tiedä, mitä tuohon sanois. Mun mielestä puolisolle ei kuulu raivota. Riidellä voi, mutta siihen ei kuulu huutamista, alentamista tai seinien hakkaamista. Jos mies on jo monesti luvannut lopettaa, eikä silti ole lopettanut, ei hän välttämättä muutu koskaan. Oletko sanonut, että raivoaminen pelottaa sinua ja lapsia? Ja hän silti jatkaa? Kehottaisin häntä hankkimaan apua vihanhallintaan ja tunteiden ilmaisuun. "Mutku se ei suostu"? No, sitten sun pitää miettiä, voitko elää tuon kanssa. Kun raivoaminen alkaa, sinuna poistuisin tilanteesta. Mene eri huoneeseen tai vaikka ulos ja jätä mies täysin huomiotta. Jos mies seuraa ja jatkaa huutamista tai muuttuu vielä aggressiivisemmaksi, ongelma on aika paha. Minulla on mies, jolla on varsin lyhyt pinna. Meidän tilanteemme eroaa kuitenkin siten, että hän ei kuitenkaan koskaan menetä sillä tavalla hermojaan minuun ja huuda minulle. Yleensä syynä on työ tai remppa tms. Minunkin mieheni on oppinut itsehillintää, kun tietää, etten pidä huutamisesta. Silloin harvoin, kun hän nykyään hermostuu, menen vaikka toiseen huoneeseen ja annan miehen hetken keuhkota yksinään. Pian hän tuleekin pyytämään anteeksi. En kyllä voisi kuvitellakaan, että katselisin miestä, joka käyttäytyisi aggressiivisesti minua kohtaan. Miten sinä muuten käyttäydyt noissa tilanteissa? Huudatko takaisin ja lisäät vettä myllyyn, itketkö, oletko vain hiljaa, pyydät lopettamaan?

      Oluen kittaaminen... Kuinka paljon sitä olutta menee? Kuinka usein? Onko usein kännissä? Mikä siinä häiritsee? Jos ihan alkoholismiksi menee niin sitten tietysti varmasti häiritsee. Minun mieheni juo myös olutta suhteellisen usein, mutta ei se kyllä oikeastaan minua häiritse. Viikonloppuna voi mennä useampi olut, silloin tällöin saattaa raskaan työpäivän jälkeen ottaa yhden oluen, varsinkin näin kesällä. Minua se ei häiritse sen takia, että mies on kuitenkin harvemmin kännissä. Ja on oikeastaan humaltuneessa tilassakin sen verran normaalin oloinen, että saa vetää aikamoiset änkyräkännit ennen kuin se alkaa minua häiritsemään. Tämä oluen juominenkin on niitä juttuja, joita ei toisessa oikein voi muuttaa. Juominen vähenee oikeastaan vain, jos hän itse niin haluaa. Ja se luultavasti edellyttäisi sitä, että hän välittäisi siitä, että juominen häiritsee sinua. Voithan aina kertoa sen hänelle, loppu riippuu sitten hänestä. Jos hän jatkaa, niin tämä on taas yksi juttu, mikä on vain kestettävä, jos haluat jatkaa yhdessä. Alkoholistin kanssa ei kyllä kannata tuhlata elämäänsä, jos siitä on kyse.

      Tässä on neljä vaihtoehtoista neuvoa, jotka antaisin sinulle. Voit vaikka käydä ne järjestyksessä läpi, jos edellinen ei toimi.

      1. Opettele elämään noiden juttujen kanssa. Hyväksy se, että ihmistä ei voi väkisin muuttaa, ja tämän miehen olet valinnut, joten tällä sitten mennään hamaan loppuun saakka.

      2. Puhu miehesi kanssa. Rauhallisesti, rauhallisena ajankohtana. Kerro miltä sinusta tuntuu, älä syyttele. Kysy rakastaako hän sinua ja haluaako hän, että olette onnellisessa parisuhteessa. Keskustelkaa mahdollisista ratkaisuista tilanteisiin. Ota huomioon, että myös mies saattaa tuoda esiin asioita, jotka häntä häiritsevät sinussa. Älä hermostu vaan mieti miten sinä voisit parantaa niissä asioissa.

      3. Terapia, erikseen ja/tai yhdessä. Ulkopuolisen neutraali näkökulma voisi auttaa.

      4. Ero. Jos mikään muu ei auta, ja päätät, että et voi elää miehesi vikojen kanssa niin sehän on se ainoa lopullinen ratkaisu tilanteeseen.

      Vielä pitää kysyä, että mitä sinä oikein tunnet miestäsi kohtaan? Kysyt, onko kukaan muu liitossa vain lasten takia. Sanot, että miehesi on muuten symppis tyyppi, hyvä isä ja tekee kotitöitä. Millainen hän on sinun aviomiehenäsi? Rakastatko sinä häntä? Minkälaista teillä on kahdenkeskisinä hetkinä? Onko välillänne vielä lämpöä, intohimoa, kunnioitusta ja luottamusta? Koska erityistä lämpöä ei kirjoituksesi paljasta. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, niin silloin teillä on suurempiakin ongelmia kuin mistä kirjoitit. Siinä tapauksessa suosittelen myös pariterapiaa. Ihan lastenkin takia.

    • boxi

      On alkoholisti. Suomalainen ei koskaan ärsyynny kohtuualkoholista. En minäkään, vaikka olen absolutisti. Jos suomalainen ärtyy oluesta, sitä menee todella paljon!
      Mene itse AA-perheryhmään ja kerro se miehellesi. Piilottelu ja hyssyttely vie pohjalle. Saat tukea ja keskusteluapua päätökseesi.

    • alkuperä

      No joka vapaapäivä menee oluen kittaukseen... no kai sen kestän... Kunnioitusta en mä tiiä aika ajoin on välissä ei... Kahdenkeskistä aikaa on vähän tosi vähän.... nukunkin sohvalla... kun lapset kömpivät meän sänkyyn... jos sitä on ni meillä on kaikki ihan ok ihan kivaa ja sutinaa... lämpö on kadonnut mollemiila työstressi ja pienet lapset... hyvä et nähdään välissä ja välissä liikaakin... joku sanoi et kunhan lapset isompia... ja viimekertaisen raivaria ennen haukuin häntä oluen kittauksesta... siitä se lähti ja haukkui minua ihan keksityistä jutuista... meillä on aina ollu vaikeaa... anoppi jne... mutta jotenki siksikin vielä yhdessä... auttavainen mieheni on mutta myös korjailee minun jo tekemiäni juttuja... ja määräilee mutta toisaalta tekee itsekkin... ei se kato telkkaria tai istu 15min pitempää... ja minä välissä haluaisin... vähän kai kun adhd...

    • kok. on

      Voi vee nainen sentään!! MIETI MILLAISEN PARISUHTEEN MALLIN ANNAT LAPSILLESI!!

      Siis mitä hemmetin järkeä on pysyä huonossa liitossa lasten takia kun he siitä eniten aikanaan kärsivät? Siis onko oikeasti teidän mielestä lapselle niin tärkeää "koti" ja "vanhemmat", kun se malli jonka heille annatte (ne teistä, jotka sallivat kaikenlaisen väkivallan ja juopottelun) on:

      - minua saa pahoinpidellä
      - minua saa kohdella epäkunnioittavasti
      - minulle saa huutaa
      - minun tarpeistani ei tarvitse välittää
      - muut saavat olla itsekkäitä, mutta minä en
      ja tätä rataa..

      Vitja miettikää nyt niinkun oikeasti JÄRJELLÄ, että onko se lapselle parempi olla turvallisessa tasapainoisessa kodissa vai sellaisessa ilmapiirissä, jossa he ehkä pelkäävät tai näkevät oman äidin tai isän kaltoinkohtelua tai joutuvat sitä syyttöminä itse kestämään..???

      Yhä vaan, loppuun saakka tulen kyseenalaistamaan sen, että miksi sellaiset ihmiset oikeasti lapsia saavat, jotka eivät niitä ansaitse ja jotka eivät pidä niistä huolta, ja sellaiset eivät saa, jotka tekisivät kaikkensa, että lapsella on hyvä olla. Tsiisus.

    • alkuperänen

      Anteeksi vaan mutta missään nimessä et voi tuntea minua niin hyvin että voit sanoa ettenkö ansaitsisi lapsiani tai heistä välittäisi. He ovat mun elämä aivan kaikki tärkeä mitä mulla on on he. Tottakai haluan että lapsellani on hyvä olla ja sen puolesta mielestäni juuri tässä taistelen. Mummot eivät ole kasvattaneet lapsiani niinkuin monella vaan minä itse täydellä omistautumisella. Kaikki jotka minut tuntevat tietävät että he ovat minulle tärkeitä.

      Kaikki vaan ei yksinkertaisesti ole noin helppoa. Mies on kuitenkin lasten isä, herranjumala. Mutta kaikkihan ei arvosta kokonaista perhettä ja väheksyy väittäen että sama kasvattaa ilman toista osapuolta. Ja tuo nyt miten kirjotit oli vähän kärjistettyä ehkä puhuit omasta tilastasi. Koska ei meillä tuollaista ole. Mun tarpeistani välitetään ja saan olla itsekäskin, minua ei pahoinpidellä jne... Nekö ajattelee vaan lapsiaan jotka elävät kulissi liitossaan autuaan onnellisena ikinä riitelemättä ja yksinhuoltajat??? ja huh huh...

    • 24

      Minkä ikäisiä olette? Montako lasta, minkä ikäisiä he ovat?
      Jos vapaapäivä on miehelle synonyymi kaljottelulle, on hän silloin alkoholisti (kalja-addikti, miten vaan). Ei hyvä homma, ja selittää raivarit ja riidat hemmetin hyvin. Kallis harrastus ja estää lasten kuljettamisen esim. harrastuksiin tai vierailuille, tai sitten menee rattijuoppouden puolelle. Onko sinulla ajokorttia ja autoa?
      Jatkakaa toki yhdessä, kunhan ongelmat ratkeavat jotenkin.
      Jos miehen juopottelun mahdollistaminen ja kotona hipsiminen ovat "elämäntehtäväsi", niin käypä itse ainakin esim. Al-Anonissa juttelemassa. Muista itse elää omaakin elämääsi. Älä ole itsestäänselvyys hänelle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1967
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      959
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      866
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      260
      740
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      726
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      709
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      680
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      79
      665
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      659
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      205
      652
    Aihe