Hei, ollaan miesystäväni kanssa oltu yhdessä pari vuotta. Erottukin välillä ja taas ollaan rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Naimisiin ei voida mennä jostain syystä ja minut pitää piilottaa suvulta, mutta mies on luvannut, että avoliitossa voidaan elää tämä elämä. En minä muuta tarvitsekaan kuin hänet. En minä hänen suvullaan mitään tee. Toisella puolella maapalloa on nainen, joka on joko sisko tai vaimo. Viestittelevät ja kutsuvat toisiaan ihaniksi kuvissa ja viestit päättyvät lauseeseen rakastan sinua. Mietin, miksi he olisivat muuttaneet ihan eri maanosiin, jos ovat mies ja vaimo. Mies on joskus miettinyt, jos joskus yhdessä muutettaisiin sinne maapallon toiselle puolelle, kun siskokin on siellä naimisissa. Mutta se ei näytä olevan mitenkään aktiivinen toive. Enkä ole kokenut, että he muutenkaan ainakaan aktiivisesti pyrkisivät yhteen. Naisesta ei ollut aikoinaan mitään mainintaa miehen maahanmuuttoviraston papereissa. Jos hän olisi vaimo, niin minkä takia hän olisi muuttanut maapallon toiselle laidalle, toiseen maanosaan, kauas kotoa ja kauas miehestä (lasten kanssa)? Ja jos olisikin vaimo, niin onko sillä sitten väliä, jos eivät yhteen palaa? Me olemme miehen kanssa jollain lailla sielunkumppanit. Meillä on jokin outo side, joka sitoo meitä yhteen. Osaako kukaan kertoa, miten nuo nimet muodostuvat Irakissa, kun tyttölapsi syntyy ja kun hän aikuisena sitten avioituu...siitäkin voi jotain päätellä. Miehen nimihän on etunimi, isän etunimi, isoisän etunimi (tai oliko se etunimi, isoisän etunimi, isän etunimi). Ystäväni antoi neuvon, että unohtaisin koko jutun. Voinko vaan unohtaa naisen olemassaolon oli hän sisko tai vaimo?
mietiskelyä
20
274
Vastaukset
- ..tai kolmas, neljäs
Ystäväsi saattaa olla oikeassa. Todennäköisesti olet täällä Suomessa miehelle vain yksi monista naisista. Näitä halukkaita "sielunkumppaneita" kun täältä kyllä löytyy.
Itsekin kuvittelin olevani joku speciaalimpi tapaus, kunnes totuus iski vasten kasvoja ja paljastui että meitä sielunkumppaneita oli myös useampikin eräälle saman maalaiselle miehelle. - Valitettavan
yleistä on, että mies muuttaa paremman toimeentulon toivossa Eurooppaan, ja vaimo sekä lapset jäävät kotimaahan. Mies sitten laittaa rahaa perheelleen kykyjensä mukaan.
Eikä tämä koske ainoastaan irakilaisia. Hyvin yleistä myös pakistanilaisten ja nepalilaisten kohdalla.
Irakilaisen miehen nimi: Etunimi, isän nimi, isoisän nimi ja ns.paremmilla perheillä heimonimi. Heimonimen kuuluu oikeasti olla käytössä vasta täysi-ikäisillä, mutta käytännössä sitä nykyään käyttävät nuoremmatkin.
Naimaton nainen: Etunimi, isän nimi, virallisissa yhteyksissä heimonimi jos sellainen on.
Naimisissa oleva nainen: Etunimi, isän nimi, miehen heimonimi jos sen käytöstä on sovittu miehen suvun päämiesten kanssa.- -toinen nainen-
Nainen ei ole miehen kotimaassa, ei lähelläkään, vaan maapallon toisella laidalla. Miksi hän olisi muuttanut eri maahan kuin mies? Ehkä kysäisen joku kerta tuosta naisesta. Sitä en usko, että olen täällä Suomessa vain yksi monista naisista. Kuitenkin asuin pitkään miehen kanssa eikä koskaan tullut myöhään illalla kotiin eikä koskaan ollut poissa kotoa yötä. Jos naisia olisi, uskoisin heidän vaativan osansa öistä...ja toisaalta, jos olisin vain yksi monista, niin en uskoisi hänen näin ponnistelevan luodakseen meille suhteen uudelleen. Hän olisi vain jatkanut matkaa. Luodakseen meille uuden pohjan, hän joutui nielemään ylpeytensä. Ja uskon, että toinen suhde näkyisi jollain lailla...tunneilmaisussa, läheisessä kanssakäymisessä. Olen aika vakuuttunut, että hän ei ole fyysisessä kanssakäymisessä kenenkään naisen kanssa. Enkä näe hänellä tarvettakaan siihen.
- Sorry,
-toinen nainen- kirjoitti:
Nainen ei ole miehen kotimaassa, ei lähelläkään, vaan maapallon toisella laidalla. Miksi hän olisi muuttanut eri maahan kuin mies? Ehkä kysäisen joku kerta tuosta naisesta. Sitä en usko, että olen täällä Suomessa vain yksi monista naisista. Kuitenkin asuin pitkään miehen kanssa eikä koskaan tullut myöhään illalla kotiin eikä koskaan ollut poissa kotoa yötä. Jos naisia olisi, uskoisin heidän vaativan osansa öistä...ja toisaalta, jos olisin vain yksi monista, niin en uskoisi hänen näin ponnistelevan luodakseen meille suhteen uudelleen. Hän olisi vain jatkanut matkaa. Luodakseen meille uuden pohjan, hän joutui nielemään ylpeytensä. Ja uskon, että toinen suhde näkyisi jollain lailla...tunneilmaisussa, läheisessä kanssakäymisessä. Olen aika vakuuttunut, että hän ei ole fyysisessä kanssakäymisessä kenenkään naisen kanssa. Enkä näe hänellä tarvettakaan siihen.
tulkitsin ap viestisi väärin, ja kuvittelin naisen olevan miehesi kotimaassa.
Olen kanssasi samaa mieltä, että voit aivan hyvin kysyä mieheltäsi tuosta naisesta. Eihän hän millään tavalla ole yrittänyt salaillakaan naisen olemassaoloa.
Se, että kehuvat toistensa näyttävän ihanilta kuvissa ei välttämättä tarkoita mitään sen kummempaa. Kenestä ei kaukana olevan rakkaan kuva näyttäisi ihanalta? Kannattaa myös muistaa, että esim. Irakissa (ja monessa muussakin maassa), perhesiteet ovat hyvin kiinteät. Sisarukset kertovat rakastavansa toisiaan, niin minäkin teen, vaikka ainoa veljeni ei niin järin kaukana asukkaan (n. 15 km). Kertomasi perusteella olisin valmis uskomaan, että kysymyksessä on ihan oikeasti hänen sisarensa.
Olen myös taipuvainen uskomaan, kun sanot ettei miehellä mielestäsi ole muita naisia. Se on asia, jonka nimittäin huomaa melko nopeasti. Pienet asiat paljastavat ulkopuoliset suhteet - ei tarvitse edes olla öitä pois kotoa. Omaan ensimmäiseen avioliittooni liittyi juuri tällaista, vaikka pettäminen ei ollutkaan fyysistä. Miehen vanhemmat puuhasivat selkäni takana uutta avioliittoa ex-miehelleni, joka oli liiaksi vanhempiensa talutusnuorassa uhmatakseen heitä. Ja minä olin tietysti viimeinen, joka sai kuulla asiasta. Prosessin aikana kuitenkin jotain muuttui, ja vaistosin sen. Jälkeenpäin mietin, mitä ne merkit olivat, jotka saivat minut huolestumaan. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, mies alkoi hemmotella minua normaalia enemmän. Sain yllätyslahjoja, hän yllätti minut romanttisilla viikonloppumatkoilla, toi kukkia jne. Seuraavana oli vuorossa hänen yllättävät 'työmatkat' ulkomaille. Myöhemmin kuulin niiden olleen matkoja, joiden aikana järjesteltiin tulevaa avioliittoa. Kysymyksessä oli vanhempien järjestämä avioliitto, eikä ex-mieheni tuntenut tulevaa vaimoaan. Jossain vaiheessa hänen sitten täytyi kehittää riita, jonka takia hänen piti muuttaa pois yhteisestä kodistamme. Silloin hän sanoi syyksi, että tarvitsee aikaa 'toipuakseen' riidastamme. Hän oli jättänyt samantien avioerohakemuksen. Puolen vuoden harkinta-ajan asuimme erillämme, mutta tapailimme toisiamme säännöllisesti, ja mies jatkoi ylellisten lahjojen suoltamista. Sitten hän ilmestyi ovelleni yhtenä iltana palauttamaan jotain tavaroitani. Poislähtiessään hän piteli minua sylissään, ja itki vuolaasti. Tästä kului noin viikko, kun haastemies toi viralliset eropaperit allekirjoitettavaksi. Muutama kuukausi, ja mies toi uuden vaimonsa Suomeen.
Ex-mieheni oli irakilainen. Tapauksesta on jo kauan aikaa, mutta välillä yön hiljaisina tunteina nämä asiat palautuvat mieleen. En muistele häntä tai avioliittoamme katkeruudella, se on osa elettyä elämääni ja menneisyyttäni, joka on osaltaan muokannut minusta sellaisen ihmisen kuin mitä nykyään olen.
Se, että sinut pitää piilottaa suvulta saattaa kertoa siitä, että miehesi tuntee perheensä ja sukunsa niin hyvin, että tietää etteivät he välttämättä hyväksyisi sinua. Jos he tietäisivät sinusta, pahimmassa tapauksessa he saattaisivat vaatia miestäsi lopettamaan suhteen sen uhalla, että hänet erotetaan suvusta. Suvustaerottaminen kuulostaa meikäläisittäin aika teatraaliselta, mutta sikäläisessä yhteiskunnassa sillä on suuri merkitys. Suku johon kuulut, määrittää sinut. Jos et kuulu mihinkään, et myöskään ole mitään. - etrtt4t4t
-toinen nainen- kirjoitti:
Nainen ei ole miehen kotimaassa, ei lähelläkään, vaan maapallon toisella laidalla. Miksi hän olisi muuttanut eri maahan kuin mies? Ehkä kysäisen joku kerta tuosta naisesta. Sitä en usko, että olen täällä Suomessa vain yksi monista naisista. Kuitenkin asuin pitkään miehen kanssa eikä koskaan tullut myöhään illalla kotiin eikä koskaan ollut poissa kotoa yötä. Jos naisia olisi, uskoisin heidän vaativan osansa öistä...ja toisaalta, jos olisin vain yksi monista, niin en uskoisi hänen näin ponnistelevan luodakseen meille suhteen uudelleen. Hän olisi vain jatkanut matkaa. Luodakseen meille uuden pohjan, hän joutui nielemään ylpeytensä. Ja uskon, että toinen suhde näkyisi jollain lailla...tunneilmaisussa, läheisessä kanssakäymisessä. Olen aika vakuuttunut, että hän ei ole fyysisessä kanssakäymisessä kenenkään naisen kanssa. Enkä näe hänellä tarvettakaan siihen.
"Ehkä kysäisen joku kerta tuosta naisesta"
Älä nyt ihmeessä, jatka vain arvuuttelua aiheesta suoli24:ssä.
- Irakilaisen ex
Exäni on irakilainen, seurustelimme 5 vuotta. Jumaloin häntä ja kuvittelin olevani hänen ainoansa. Tein KAIKKENI hänen eteen ja hänkin oli aina kiltti ja avulias. Ihana perheelleni, hyväsydäminen ja rehellinen. Ihmettelin miksi avioitumiselle ja kunnolliselle yhdessä asumiselle oli aina jotain äkillisiä esteitä ja miksi minut esiteltiin vain miespuolisille sukulaisille, hänen äitiään lukuunottamatta. Muutaman vuoden kuluttua hän sai kakistettua suustaan että on naimisissa, vaimo asuu kotimaassa , suhde on kuollut, mutta naisen ja perheen kunnian vuoksi ei voi erota. Ei halunnut kuulemma asettaa vaimoaan eronneen naisen häpeälliseen asemaan. Erosimme joitakin kertoja näiden vuosien aikana kun tuskastuin jatkuvaan odotteluun. Halusin elää normaalia elämää ja olin kyllästynyt kahden kodin loukkuumme, hänen yllättäviin "työmatkoihin" tai "yllätysvieraisiin" jotka olivat "ilmoittamatta" hänen asunnolleen ilmestyneet ja joita hän joutui jäädä kestitsemään useiksi päiviksi. Itse en silloin hänen asunnolleen mennyt, kun jännitin heidän tiukkoja käyttäytymis sääntöjään (shia muslimeja) ja kaikkia kauhutarinoita joita hän sukulaisistaan oli kertonut. En kuulemma heille kelvannut vaikka pukeuduin peittävästi, en käynyt ravintoloissa, en juonut, en polttanut, kokkasin, siivosin ja passasin, mutta että kaikki järjestyisi kyllä. Olimmehan sielunkumppaneita ja olin hänen sydämensä valittu. Olimme puhelinyhteydessä joka tunti hänen ollessa pois luoltani ja rakkautemme sekä seksielämämme roihusi kaikki nuo 5 vuotta.
En siksi osannut epäillä "siskojen" yöllisiä puhelinsoittoja tai heidän kanssa vietettyjä hetkiä tietokoneella tai puhelimessa. En myöskään ihmetellyt rakkauden tai ikävän tunnustuksia, onhan heillä paljon avoimempi tapa puhua tunteistaan ja käyttää hellittelynimiä lähes kaikista läheisistään.
Järkytykseni oli siis suuri kun kerran saavuin hänen asunnolleen ennalta ilmoittamatta ja löysin sieltä hänet ja hänen erinomaista suomea puhuvan vaimonsa, sekä heidän lapsensa. Lukossa ollut "vierashuone" olikin lastenhuone. Yhteisesti ottamamme velat jäi minun maksettavaksi; hänen kostonsa siitä että hänen maine oli kokenut kolauksen hänen perheensä silmissä. Hänen vaimonsa, joka tiesi minusta, oli kuvitellut juttumme olevan ohi. Olin jo toinen pitkäaikainen kakkosvaimo jonka hän oli heidän pitkän avioliittonsa aikana miehensä rinnalta löytänyt. Olisi muuten suostunut jakamaan miehensä, muttakun olin hänen silmissään "vääräuskoinen". Minä en ole mieheni jakavaa sorttia. Selvitin vyyhtiä aikani ja paljastui muitakin tyttöystäviä. Hänen puhelimestaan löytyneet "työnantajan" numerot kuuluivat eri naisille. Arabiankieliset töitä koskevat tekstiviestit paljastuivat virallisella kääntäjällä rakkausrunoiksi. Se oli nöyryyttävä hetki. Juttelin joidenkin tyttöystävien kanssa, soitin heille.Enpä todellakaan ollutkaan sitten hänen ainokaisensa. Jäin ihmettelemään millä ajalla hän ehti meitä kaikkia tapaamaan ja kaksi pienintäkin lastaan meidän suhteen aikanamme vääntämään. Viisi vuotta on tuosta sotkusta kulunut, vieläkin hän vainoaa ja roikkuu perässä, vaikka olen jo naimisissa, minulle on siunaantunut lapsia ja olemme mieheni kanssa muuttaneet kahdesti. Tuon paholaisen mielestä olen ymmärtänyt kaiken väärin ja että edelleen kuulun hänelle.
Toivon sinun suhteellesi parempaa onnea, minun entiseni oli todella pohjanoteeraus. Mutta jos jokin asia vaivaa sinua, älä jätä kiveäkään kääntämättä. Varmuuden vuoksi. Onnea matkaan.- -toinen nainen-
Kiitos sinulle, kun kerroit tarinasi. Minä aion kysyä siitä naisesta. Jos mies siitä suuttuu niin ei voi mitään. Meillä on sellainen tilanne, että aiomme katsella tämän vuoden, miten suhteemme etenee. Jos se etenee hyvin, niin tarkoitus olisi muuttaa saman katon alle. Miesystäväni sukulaiset eivät asu Suomessa. Tietääkseni yksikään hänen suvustaan ei asu Suomessa. Hän on ymmärtääkseni juuri sen takia Suomeen tullutkin. En tunne yhtään hänen sukulaisistaan. Selvännäkijältäkin olen neuvoa kysynyt. Hän näki mielestäni hyvin menneen ja ymmärsi, miksi erosimme. Hän kertoi, että hänelle välitettiin tietoa, että tässä on edettävä hitaasti ja rakennettava vakaa maaperä yhteisasumiselle ja että se on lähestulkoon kokonaan minun harteillani. En kertonut hänelle, että kyse on irakilaisesta miehestä, mutta selvännäkijä painotti erityisesti sitä, että avoimuuteen on päästävä, tai suhde kaatuu. Hän painotti sitä, että minun on puhuttava ja selvitettävä jokainen mieltäni askarruttava ja epäilyttävä asia mutta siten, että en ahdista miestä nurkkaan. Ehkä tosiaan lähden tästä...avoimuuteen on päästävä...että ei käy noin kuin sinulle kävi :(.
- 2143421
-toinen nainen- kirjoitti:
Kiitos sinulle, kun kerroit tarinasi. Minä aion kysyä siitä naisesta. Jos mies siitä suuttuu niin ei voi mitään. Meillä on sellainen tilanne, että aiomme katsella tämän vuoden, miten suhteemme etenee. Jos se etenee hyvin, niin tarkoitus olisi muuttaa saman katon alle. Miesystäväni sukulaiset eivät asu Suomessa. Tietääkseni yksikään hänen suvustaan ei asu Suomessa. Hän on ymmärtääkseni juuri sen takia Suomeen tullutkin. En tunne yhtään hänen sukulaisistaan. Selvännäkijältäkin olen neuvoa kysynyt. Hän näki mielestäni hyvin menneen ja ymmärsi, miksi erosimme. Hän kertoi, että hänelle välitettiin tietoa, että tässä on edettävä hitaasti ja rakennettava vakaa maaperä yhteisasumiselle ja että se on lähestulkoon kokonaan minun harteillani. En kertonut hänelle, että kyse on irakilaisesta miehestä, mutta selvännäkijä painotti erityisesti sitä, että avoimuuteen on päästävä, tai suhde kaatuu. Hän painotti sitä, että minun on puhuttava ja selvitettävä jokainen mieltäni askarruttava ja epäilyttävä asia mutta siten, että en ahdista miestä nurkkaan. Ehkä tosiaan lähden tästä...avoimuuteen on päästävä...että ei käy noin kuin sinulle kävi :(.
Joo ehdottomasti selvänäkijän puoleen kannattaa aina kääntyä elämän vaikeissa valinnoissa. Nehän eivät ole huijareita ollenkaan, vaan omaavat yliluonnollisia kykyjä ja käyttävät niitä pyyteettömästi kanssaihmisten auttamiseksi. Pienen nimellisen palkkion saattavat ottaa, sillä pitäähän heidänkin elää. Omaa järkeä ei missään tapauksessa kannata käyttää, jos tärkeiden valintojen edessä sen voi ulkoistaa luotettaville tahoille. Näin toimii henkilö, joka pelkää tulevansa huijatuksi: kysyy huijarilta neuvoa!
- unet
2143421 kirjoitti:
Joo ehdottomasti selvänäkijän puoleen kannattaa aina kääntyä elämän vaikeissa valinnoissa. Nehän eivät ole huijareita ollenkaan, vaan omaavat yliluonnollisia kykyjä ja käyttävät niitä pyyteettömästi kanssaihmisten auttamiseksi. Pienen nimellisen palkkion saattavat ottaa, sillä pitäähän heidänkin elää. Omaa järkeä ei missään tapauksessa kannata käyttää, jos tärkeiden valintojen edessä sen voi ulkoistaa luotettaville tahoille. Näin toimii henkilö, joka pelkää tulevansa huijatuksi: kysyy huijarilta neuvoa!
Jos jostain haluaa apua ja viestiä, niin tutki omia uniasi.
Unet eivät ole huijausta, vaan alitajunta ohjaa ja neuvoo sinua koko elämäsi ajan, kun vaan opit tulkitsemaan niitä.
Tämä siis aloittajalle. - -toinen nainen-
2143421 kirjoitti:
Joo ehdottomasti selvänäkijän puoleen kannattaa aina kääntyä elämän vaikeissa valinnoissa. Nehän eivät ole huijareita ollenkaan, vaan omaavat yliluonnollisia kykyjä ja käyttävät niitä pyyteettömästi kanssaihmisten auttamiseksi. Pienen nimellisen palkkion saattavat ottaa, sillä pitäähän heidänkin elää. Omaa järkeä ei missään tapauksessa kannata käyttää, jos tärkeiden valintojen edessä sen voi ulkoistaa luotettaville tahoille. Näin toimii henkilö, joka pelkää tulevansa huijatuksi: kysyy huijarilta neuvoa!
No tuosta on eriäviä mielipiteitä, ovatko kaikki selvännäkijät huijareita vai eivät. Varmasti on huijareita ja varmasti on sellaisia, jotka luulevat itse olevansa aitoja. Tärkeitä valintoja ei tietenkään voi ulkoistaa toisaalle, mutta keskustelu selvännäkijän kanssa selvensi ainakin minulle asioita tietyllä tavalla. Sain tavallaan kokemuksen, miltä tilanteeni näyttää ulkopuolisen silmissä, sen mahdollisuudet ja heikkoudet. Minä uskon intuitioon ja selvännäköhän on tavallaan voimistettua intuitiota. Elämä on suuri mysteeri enkä rajoittaisi tuota mysteeriä vain siihen mitä voidaan korvin kuulla tai silmin nähdä. Olen itsekin aikoinaan meditoinut ja sitä kautta kykenen aavistamaan ihmissielun valtavat voimat ja mahdollisuudet ja sen tietoisuuden laajuuden, mikä ihmisen on mahdollista saavuttaa. Esimerkkejä tällaisen laajan tietoisuuden saavuttaneista on kristillinen kirkko tulvillaan (pyhät, pyhimykset). Tietyt pyhät ihmiset ovat jopa kyenneet keskustelemaan eläinten kanssa intuition avulla. Uskon, että voisin itsekin tavoittaa saman tiedon kuin tuo selvännäkijä, mikäli keskittyisin meditointiin/hesykasmiin, mutta tällä hetkellä se ei ole ollut elämässäni kovin laajasti/syvällisesti mahdollista ainakaan nopealla aikataululla lasten ja arjen rutiinien ja työn lomassa. Sen takia katsoin, että voin nykytilanteessa turvautua sellaiseen henkilöön, jolle se on enemmän mahdollista nykyhetkessä. Sillä elämä on valintoja ja valintoja tehdessä on hyvä olla meditoiva ote asioihin. Mutta kyllä...aion luottaa ns. avoimin silmin, ummistamatta silmiäni todellisuudelta :).
- 413241
-toinen nainen- kirjoitti:
No tuosta on eriäviä mielipiteitä, ovatko kaikki selvännäkijät huijareita vai eivät. Varmasti on huijareita ja varmasti on sellaisia, jotka luulevat itse olevansa aitoja. Tärkeitä valintoja ei tietenkään voi ulkoistaa toisaalle, mutta keskustelu selvännäkijän kanssa selvensi ainakin minulle asioita tietyllä tavalla. Sain tavallaan kokemuksen, miltä tilanteeni näyttää ulkopuolisen silmissä, sen mahdollisuudet ja heikkoudet. Minä uskon intuitioon ja selvännäköhän on tavallaan voimistettua intuitiota. Elämä on suuri mysteeri enkä rajoittaisi tuota mysteeriä vain siihen mitä voidaan korvin kuulla tai silmin nähdä. Olen itsekin aikoinaan meditoinut ja sitä kautta kykenen aavistamaan ihmissielun valtavat voimat ja mahdollisuudet ja sen tietoisuuden laajuuden, mikä ihmisen on mahdollista saavuttaa. Esimerkkejä tällaisen laajan tietoisuuden saavuttaneista on kristillinen kirkko tulvillaan (pyhät, pyhimykset). Tietyt pyhät ihmiset ovat jopa kyenneet keskustelemaan eläinten kanssa intuition avulla. Uskon, että voisin itsekin tavoittaa saman tiedon kuin tuo selvännäkijä, mikäli keskittyisin meditointiin/hesykasmiin, mutta tällä hetkellä se ei ole ollut elämässäni kovin laajasti/syvällisesti mahdollista ainakaan nopealla aikataululla lasten ja arjen rutiinien ja työn lomassa. Sen takia katsoin, että voin nykytilanteessa turvautua sellaiseen henkilöön, jolle se on enemmän mahdollista nykyhetkessä. Sillä elämä on valintoja ja valintoja tehdessä on hyvä olla meditoiva ote asioihin. Mutta kyllä...aion luottaa ns. avoimin silmin, ummistamatta silmiäni todellisuudelta :).
"Varmasti on huijareita ja varmasti on sellaisia, jotka luulevat itse olevansa aitoja."
Hyvin tiivistetty. Eli selvänäkijöissä on huijareita ja sitten on sellaisia, jotka eivät tiedä olevansa huijareita. Kannattaisi ehkä kuitenkin ensin kokeilla ihan laillistettua psykologia tai vastaavaa. Ne sentään eivät yleensä teeskentele omaavansa taikavoimia. Toki kahvinporoista katsojankin kanssa voi saada aikaan ihan hedelmällisen keskustelun, jos sattuu oikea henkilö kohdalle. Ja sitäpaitsi: emmehän me tiedä, mikä on kahvinporojen yhteys tuleviin tapahtumiin. Vai tiedämmekö sittenkin? (Tähän Salattujen Kansioiden tunnari) - 413241:lle
413241 kirjoitti:
"Varmasti on huijareita ja varmasti on sellaisia, jotka luulevat itse olevansa aitoja."
Hyvin tiivistetty. Eli selvänäkijöissä on huijareita ja sitten on sellaisia, jotka eivät tiedä olevansa huijareita. Kannattaisi ehkä kuitenkin ensin kokeilla ihan laillistettua psykologia tai vastaavaa. Ne sentään eivät yleensä teeskentele omaavansa taikavoimia. Toki kahvinporoista katsojankin kanssa voi saada aikaan ihan hedelmällisen keskustelun, jos sattuu oikea henkilö kohdalle. Ja sitäpaitsi: emmehän me tiedä, mikä on kahvinporojen yhteys tuleviin tapahtumiin. Vai tiedämmekö sittenkin? (Tähän Salattujen Kansioiden tunnari)vai laitettaisko kuitenkin salaisten kansioiden tunnari :D :D
- 132132
413241:lle kirjoitti:
vai laitettaisko kuitenkin salaisten kansioiden tunnari :D :D
Laitetaan vaan.
- suhderulettijatkuu
Outo suhde teillä jos et pysty kysymään asiasta suoraan mieheltäsi, ei käynyt mielessä mitähän kaikkea muuta hän sinulta mahtaakaan salata jos ette edes tuosta suhdeasiasta puhu?? oman kokemukseni mukaan irakilainen exä puhui välillä (kiusallaan? kukaties..) myös kavereilleen niitä hei rakas -juttuja jotka ei tarkoittaneet yhtään mitään, mutta kerran hän meni pettämään yhden ulkomaalaisen naisen kanssa jota kutsui myös rakkaaksi omalla kielellään, tiesin heti että pettämisestä nyt kyse vaikka mies väittikin että se oli vain kaverin nainen joka asuu ulkomailla ja tulee kaverin luo Suomeen. Aika yleistä tuollainen huijaaminen " se nainen on vain kaveri/sisko/kaverin vaimo älä huolestu!!"
On myös kokemus miehestä joka yritti piilottaa "siskon" kuvan ja myöhemmin siitä "siskosta" taisi tulla vaimo, jännää tämä "siskojen" naiminen luultavasti ovat serkkuja ja avioliitot päätetty heti kun pariskunta ollut jo lapsia.
Kuulostaa kyllä siltä että nainen olisi vaimo, oli miten oli ei kukaan tuohon malliin käyttäydy ja piilottele "vakavaa suhdetta" lähinnä näitä suomalaisia väliaikaispanoja piilotellaan, koska hävetään muuten silmät päästä suvun edessä. Ehkä naisella on lapsia miehen kanssa tai jonkun toisen miehen kanssa, ehkä he ovat nuoruuden rakastavaisia jotka eivät ole koskaan unohtaneet toisiaan tai serkkuja joiden olisi pitänyt pysyä yhdessä suvun mukaan, sinä voit vain arvailla mies tuskin kertoo totuutta vaikka kysyisit. Kannattaa nyt nostaa kissa pöydälle ja tehdä selväksi suhteenne tila, jos sinä haet vakavaa suhdetta niin irakilaisen kulttuurin mukaan siihen kuuluisi naimisiin meno eikä missään tapauksessa piilottelu, kysy suoraan onko teillä avoin suhde oletteko vain hyviä ystäviä? ties vaikka kuulisit totuuden vahingossa- -toinen nainen-
Ei, sen olen oppinut, että häneltä ei voi kysyä eikä hänen kanssaan voi puhua suhdeasioista. Ei lainkaan. Hänen kanssaan on vain kaksi vaihtoehtoa...lopettaa suhde tai luottaa häneen liikoja kyselemättä. Mutta ei meillä avoin suhde ainakaan ole. En tiedä missä iässä miehet siellä menevät naimisiin mutta luulisi, että hieman aiemmin. Minä kärsin pari vuotta tuosta ajatuksesta, että olen huono enkä kelpaa suvulle, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin. Mitä se loppujen lopuksi minua liikuttaa, mitä suku minusta ajattelee. Minulla on avioliiton ulkopuolinen lapsi, joten hänen sukunsa mukaan kuuluisin kivitettäväksi enkä siten ole aviokelpoinen. Minun ei tarvitse tietää kaikkea hänestä, jos vain voin luottaa siihen, että hän pysyy vierelläni.
- 1+1=2
-toinen nainen- kirjoitti:
Ei, sen olen oppinut, että häneltä ei voi kysyä eikä hänen kanssaan voi puhua suhdeasioista. Ei lainkaan. Hänen kanssaan on vain kaksi vaihtoehtoa...lopettaa suhde tai luottaa häneen liikoja kyselemättä. Mutta ei meillä avoin suhde ainakaan ole. En tiedä missä iässä miehet siellä menevät naimisiin mutta luulisi, että hieman aiemmin. Minä kärsin pari vuotta tuosta ajatuksesta, että olen huono enkä kelpaa suvulle, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin. Mitä se loppujen lopuksi minua liikuttaa, mitä suku minusta ajattelee. Minulla on avioliiton ulkopuolinen lapsi, joten hänen sukunsa mukaan kuuluisin kivitettäväksi enkä siten ole aviokelpoinen. Minun ei tarvitse tietää kaikkea hänestä, jos vain voin luottaa siihen, että hän pysyy vierelläni.
"häneltä ei voi kysyä eikä hänen kanssaan voi puhua suhdeasioista. Ei lainkaan. Hänen kanssaan on vain kaksi vaihtoehtoa...lopettaa suhde tai luottaa häneen liikoja kyselemättä. ...Minun ei tarvitse tietää kaikkea hänestä, jos vain voin luottaa siihen, että hän pysyy vierelläni. "
No jokainen saa tietenkin tuhlata elämänsä millaisessa suhteessa haluaa. Kuulostaa pahimman laatuiselta junttiurpolta tämä tyyppi. Viimeinen virke kuulostaa taasen lähiesriippuvaisen puheelta. Joten kaipa siinä on vakka löytänyt kantensa. - Surullista
-toinen nainen- kirjoitti:
Ei, sen olen oppinut, että häneltä ei voi kysyä eikä hänen kanssaan voi puhua suhdeasioista. Ei lainkaan. Hänen kanssaan on vain kaksi vaihtoehtoa...lopettaa suhde tai luottaa häneen liikoja kyselemättä. Mutta ei meillä avoin suhde ainakaan ole. En tiedä missä iässä miehet siellä menevät naimisiin mutta luulisi, että hieman aiemmin. Minä kärsin pari vuotta tuosta ajatuksesta, että olen huono enkä kelpaa suvulle, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin. Mitä se loppujen lopuksi minua liikuttaa, mitä suku minusta ajattelee. Minulla on avioliiton ulkopuolinen lapsi, joten hänen sukunsa mukaan kuuluisin kivitettäväksi enkä siten ole aviokelpoinen. Minun ei tarvitse tietää kaikkea hänestä, jos vain voin luottaa siihen, että hän pysyy vierelläni.
että hukkaat aikaasi tuollaiseen suhteeseen.
Kyllähän kumppanin kanssa on pystyttävä keskustelemaan asioista jotka liittyvät teidän kahden suhteeseen. Uskomattoman egoistista käytöstä mieheltäsi, ja ihmettelen että tyydyt niin vähään.
Nykyään irakilaiset avioituvat myöhemmin kuin aikaisemmin. Tai tietysti riippuu paljon perhetaustasta. Etenkin suvut joissa arvostetaan koulutusta, niin miehet avioituvat n. kolmekymppisinä tai myöhemminkin. Naisilla sama juttu, mutta he ovat useimmiten n. 2-6 vuotta miehiään nuorempia. Kannattaa myös muistaa, että Irakista on muuttanut paljon väkeä Eurooppaan sekä muihin Lähi-idän maihin. Tällä on myöskin osaltaan ollut vaikutuksensa avioliitonsolmisikään. Monet perheet joilla oli varaa myös lähettivät poikiaan pois maasta, pois levottomuuksien jaloista. Nämä maasta poislähetetyt yleensä avioituvat vasta hiukan vanhempina, sillä avioliiton järjestäminen ei ole heille yhtä yksinkertaista kuin sellaiselle joka on kotimaassaan (täytyy tosin tuntea hiukan tätä koko järjestettyjen liittojen taustaa, jotta voi ymmärtää koko kuvion). Asiaan vaikuttaa myös onko kysymyksessä kaupunkilais- vai maalaisperhe. Maalla avioitumisikä on huomattavasti alhaisempi, opiskelu rajoittuu myöskin usein vain persoppimäärän suorittamiseen. - -toinen nainen-
Surullista kirjoitti:
että hukkaat aikaasi tuollaiseen suhteeseen.
Kyllähän kumppanin kanssa on pystyttävä keskustelemaan asioista jotka liittyvät teidän kahden suhteeseen. Uskomattoman egoistista käytöstä mieheltäsi, ja ihmettelen että tyydyt niin vähään.
Nykyään irakilaiset avioituvat myöhemmin kuin aikaisemmin. Tai tietysti riippuu paljon perhetaustasta. Etenkin suvut joissa arvostetaan koulutusta, niin miehet avioituvat n. kolmekymppisinä tai myöhemminkin. Naisilla sama juttu, mutta he ovat useimmiten n. 2-6 vuotta miehiään nuorempia. Kannattaa myös muistaa, että Irakista on muuttanut paljon väkeä Eurooppaan sekä muihin Lähi-idän maihin. Tällä on myöskin osaltaan ollut vaikutuksensa avioliitonsolmisikään. Monet perheet joilla oli varaa myös lähettivät poikiaan pois maasta, pois levottomuuksien jaloista. Nämä maasta poislähetetyt yleensä avioituvat vasta hiukan vanhempina, sillä avioliiton järjestäminen ei ole heille yhtä yksinkertaista kuin sellaiselle joka on kotimaassaan (täytyy tosin tuntea hiukan tätä koko järjestettyjen liittojen taustaa, jotta voi ymmärtää koko kuvion). Asiaan vaikuttaa myös onko kysymyksessä kaupunkilais- vai maalaisperhe. Maalla avioitumisikä on huomattavasti alhaisempi, opiskelu rajoittuu myöskin usein vain persoppimäärän suorittamiseen.Minä rakastan häntä. En tiedä, voiko rakkaus mennä koskaan hukkaan. Rakastan häntä aivan järjettömän paljon, vaikka olemme olleet jo pari vuotta yhdessä. Olen jatkuvasti kuin vastarakastunut.
- 21+4
-toinen nainen- kirjoitti:
Minä rakastan häntä. En tiedä, voiko rakkaus mennä koskaan hukkaan. Rakastan häntä aivan järjettömän paljon, vaikka olemme olleet jo pari vuotta yhdessä. Olen jatkuvasti kuin vastarakastunut.
En tiedä, mitä tarkoitat rakkauden hukkaan menemisellä, mutta kyllä sitä voi rakastaa aivan väärää ihmistä. Moni rakastaa kaltoinkohtelijaansa tai rakastaa ilman vastarakkautta. Moni rakastaa ja rakastaa, mutta sillä ei ole mitään positiivisia vaikutuksia: toisen huono käytös ei parane, suhde ei kehity jne. Sanoisin että kyllä se rakkaus silloin aika lailla hukkaan menee. Vähän kuin kuolleen tekohengittäminen. Vastarakastumisen tunne menee aina ohi ennemmin tai myöhemmin. Jos sen jälkeen ei ole mitään muuta pohjaa, niin romahdus on edessä.
- Sinä rakastat
-toinen nainen- kirjoitti:
Minä rakastan häntä. En tiedä, voiko rakkaus mennä koskaan hukkaan. Rakastan häntä aivan järjettömän paljon, vaikka olemme olleet jo pari vuotta yhdessä. Olen jatkuvasti kuin vastarakastunut.
rakastat rakastamista! Rakastat rakastamisen tunnetta niin paljon, ettet pysty näkemään selkeästi minkälaiseen suhteeseen olet ajautunut.
Parasta olisi jos sinulla olisi mahdollisuus aikalisään, jossa voisit tarkkailla suhdettanne ikäänkuin kärpäsenä katossa.
Mielestäni suhteenne suurin ongelma ei suinkaan ole tämä mysteerinainen kaukana tuolla jossain, vaan sinä itse ja kykenemättömyytesi vaatia itsellesi ja suhteellenne ansaitsemaasi kunnioitusta. Jos mies todella on kuvailemasikaltainen, musta-valkoinen, joko/tai-ihminen, niin kyllä hänelläkin on vielä pitkä matka kuljettavaan saavuttaakseen oikean, kunnioittavan ja tasaarvoisen suhteen. Täällä hetkellä hän lähinnä näyttää käyttävän tunnetilaasi hyväkseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341954Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28919- 69863
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259736Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64722- 10704
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132678- 26656
- 78656
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.204647