Normaalia vai ei?

Erosin miehestäni ja eronjälkeen mulla oli noin puolivuotta aikas meno päällä ja olisin ollut (omasta mielestäni) valmis uuteen suhteeseen vaan eteen ei sattunut miellyttävää miestä (olen krontti) vaikka kaiken näköistä ympärillä pyöri. Sit tuli ettei pintaliitopaikat enää kiinnostaneet ja nykyisin en saa itseäni kotoa lähtemään juuri minnekkään vapaalle... Harmillisinta tässä on että tämän jälkeen yksi miellyttävä mies olisi kiinnostunut minusta mutta en saa itseäni lähtemään hänen kanssaan minnekkään tulee jotenkin paniikin omainen tunne. Kai sitä sit loppuelämä yksin tallattava lasten kans. Onkos muil samantyyppisiä kokemuksia? Olis kiva kuulla
1481
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

eikä sinun kannata pakottaa itseäsi seurustelemaan kenenkään miehen kanssa, ellet sitä aidosti itse halua!!! Ei ole ollenkaan paha asia elää hetki pelkästään lasten kanssa, saat samalla eheytettyä itsesi omaksi ehjäksi ihmiseksi eron jälkeen. Nauti myös yksin olosta ja saat tehdä elämällesi aivan mitä haluat ja päättää siitä yksin. Löydät kyllä sitten paremminkin miesseuraa todella vapaana naisena ja olet valmis ottamaan vastuun uudesta toimivasta parisuhteesta. Elämä yksin elettynä tuntuu välillä rankalta, mutta opettaa myös vastuuntuntoa toisista. Mieti mitä haluat elämältä, harkitse ja punnitse asioita eri puolilta. Ja malttia miessuhteisiin, niin on parempi mahdollisuus löytää se suuri rakkaus. Eikä se ole iästä, eikä paikasta kiinni. Tämän tiedän sanoa omasta kokemuksesta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


onneton? kirjoitti:

Erosin miehestäni ja eronjälkeen mulla oli noin puolivuotta aikas meno päällä ja olisin ollut (omasta mielestäni) valmis uuteen suhteeseen vaan eteen ei sattunut miellyttävää miestä (olen krontti) vaikka kaiken näköistä ympärillä pyöri. Sit tuli ettei pintaliitopaikat enää kiinnostaneet ja nykyisin en saa itseäni kotoa lähtemään juuri minnekkään vapaalle... Harmillisinta tässä on että tämän jälkeen yksi miellyttävä mies olisi kiinnostunut minusta mutta en saa itseäni lähtemään hänen kanssaan minnekkään tulee jotenkin paniikin omainen tunne. Kai sitä sit loppuelämä yksin tallattava lasten kans. Onkos muil samantyyppisiä kokemuksia? Olis kiva kuulla

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu