Avoliitto muutti kavereiksi?

Pihlajanmarja

Hei kaikille! :)
Päätinpä sitten kirjoitella tänne toiveena että saataisi keskustelua,kokemuksia,mietteitä avoliitosta ja siitä miten te onnekkaat olette pysyneet senkin jälkeen pariskuntana ettekä ole muuttuneet "kavereiksi".
Voisin kertoilla omasta nykytilanteestani... Olen vasta vähän aikaa asunut mieheni kanssa mutta jo nyt huomaan, että suhteemme on muuttunut. Ollaan kuin kämppäkavereita. Tälle asialle pitäisi toki tehdä jotain ettei tämä jäisi tämänlaiseksi, mutta jos hänen mielestään kaikki on ihan ok niin en haluaisi alkaa nalkuttamaan niinsanotusti. Teemme asioita yhdessä ja kaikkea on suunnitteilla mutta eilenkin mulle tuli sellainen olo että tätäkö tämä nyt on... Ei ole enää kainalossa makoilua,käsikädessä kulkemista eikä helliä sanoja. Kaikki on niin itsestäänselvää. Lisäksi minua vaivaa seksinpuute tässä suhteessa. Mies on aina väsynyt ja joka kerta joudun tekemään aloitteen.Enää en jaksa tehdä aloitetta kun tiedän sen olevan turhaa ja lisäksi päivittäinen "vonkaaminen" ei hivele itsetuntoa joka on muutenkin nollilla. Entä kuinka te pariskunnat olette jaksaneet ottaa vastaan toisen huonot puolet ja tavat? Omalla miehelläni on kolme tapaa jotka saavat näkemään punaista. Hän pelaa tietokone pelejä joskus aamusta iltaan jos on vapaapäivä, hän heittelee roskat sinne tänne eikä edes vaivaudu viemään lautasia tiskialtaaseen vaan etsii mitä erikoisempia paikkoja joista minä saan niitä kanniskella. Ajatuksia kokeneemmilta avoliitossa eläviltä otetaan vastaan :)

10

1099

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nim.kokemustaon...

      mies sai sinut "koukkuunsa" eli toisin sanoen hän ei edes halunnut suhdetta kanssasi vaan "äidin" joka hoitaa kaiken hänen puolestaan.
      kannattaa ehkä alkaa harkitsemaan muuttamista pois, ellet sitten halua olla kotiorja.

    • n26

      Ihan arjelta kuulostaa. Tosin joudut sen verran nalkuttamaan että vähenee tietokoneella istuminen ja roskat kulkeutuvat roskikseen asti.

      Tosin jos mies on ennen avoliittoakin istunut koneella aamusta iltaan niin ihmettelen miksi huolit hänet?

      Mutta jokatapauksessa eihän se voi ikuista käsikädessä istumista olla, rakkaus muuttuu, syvenee. Kumppanuus ja ystävyys tulee ihastumisen tilalle.

      Toisaalta minun pitäisi kehottaa sinua eroamaan koska se tuntuu olevan ajan henki. Ihmisi kierrätetään eikä kehenkään "juurruta"

    • 1234567890

      Tekstisi olisi voinut hyvin olla minun kirjoittama.. Itsekin olen vasta pari kuukautta asunut avoliitossa ja meillä lähes samankaltaiset ongelmat. Hellittely on jäänyt, seksiä on harvoin ja minäkin olen aina se joka aloitteen tekee. Mieheni on usein liian väsynyt seksiin kun mennään nukkumaan ja aamulla mies nousee nopeasti ylös eikä jää halimaan kuten ennen (lähtee karkuun ettei joudu harrastamaan kanssani seksiä..) Mieheni on kokoajan menossa jonnekin ja aikaa ei riitä minulle. Ravintolat, leffoissa käynti on jäänyt. Kai tämä sitten on sitä arkea? Pelkään myös että kohta intohimoa ei enää ole.

    • kojf

      Ettekö voi nostaa kissaa päydälle ja puhua kumppaneidenne kanssa asiasta? Jos teistä tuntuu, ettette saa tarpeeksi läheisyyttä niin sanokaa se äänen. En tarkoita nyt nalkuttamista, vaan kypsää keskustelua. Ei kannata heti syyttä toista vaan kertoa miltä itsestään tuntuu. Itsellänikin oli jossain vaiheessa samankaltainen tilanne, tosin ennen yhteenmuuttoa, mutta sanoin poikaystävälleni että tunnen oloni erittäin yksinäiseksi parisuhteessamme, kun hän pelasi niin usein ja jos hän ei ala panostaan suhteeseemme aion erota hänestä. Hän ymmärsi aika nopeasti yskän ja nyt olemme onnellisesti avoliitossa.

      Eli siis ei kannata jossitella. Keskustelkaa asiasta järkevästi ja jos poikaystävä ei muuta tapojaan, niin suositteleen eroa!

      • kokemusta__on

        Puhuminen vaikeista asioista on vain kovin vaikeaa.. Vaikka yrittäisi olla kuinka hienovarainen aina onnistuu loukkaamaan toista.


      • yksi näkemys
        kokemusta__on kirjoitti:

        Puhuminen vaikeista asioista on vain kovin vaikeaa.. Vaikka yrittäisi olla kuinka hienovarainen aina onnistuu loukkaamaan toista.

        Ymmärrän kyllä, jos vaikeista asioista on vaikea puhua, mutta niistäkin on joskus puhuttava. Jos niistä ei puhu ja pitää niitä sisällään, niin se on vaikeampaa myöhemmin. Jos vaikeista asioista ei pysty puhumaan kumppanilleen, on luottamus pinnallista.


      • pettynyt3

        Keskustella miehen kanssa?
        Hän takertuu jokaiseen sanaan, ja loppujen lopuksi puhumme jostain muusta asiasta kuin siitä mistä aloitin. Hän jaksaa riidellä niin kauan että annan periksi, kuten kävi eilen, ja lopputulos on se, että olen niin rikki, että olen tehnyt päätöksen, lähden katsomaan tulevaisuuteen yksin.
        Olen yrittänyt ja yrittänyt, ei ole kovin kivaa vongata seksiä, jos tietokone voittaa sut sata nolla? Ja kun mitään muutakaan ei yhdessä tehdä, paitsi tota ainaista riitelyä, jonka muuten mies aloittaa, kun jaksaa mäkättää joka vitun asiasta.


    • Krista-T

      Pakko se vain on puhua, muu ei auta. Alussa vaikeista asioista kertominen ja niiden esille nostaminen on todella vaikeaa, mutta ajansaatossa sekin helpottuu. Asian voi ja pystyy selittämään niin, ettei toinen loukkaannu, jos oikeasti haluaa. Jos taas toinen ottaa nokkiinsa jokaisesta asiasta, niin sitten sen osapuolen olisi syytä katsoa peiliin. Vaikka arki onkin erilaista kuin se ihana alkuhuuma, niin siihen kuitenkin kuuluu ehdottoman tärkeänä ja isona osana hellittelyt, toisen huomioonottaminen ja seksi. Ilman noita asioita en itse ainakaan pystyisi asumaan mieheni kanssa saman katon alla. Yhteiseloa samassa huushollissa on nyt takana reilu 5 v. ja pisin seksitön kausi on ollut 1 kk ja sekin hormonaalisen ehkäisyn takia. En toki sano, että aina pitäisi olla lakanoita heiluttelemassa, mutta seksielämän pitää olla molempia tyydyttävä, jotta avo-/avioliitto voi toimia! Ei arki ole pelkkää harmaata eloa päivästä toiseen! Meillä ainakin tykätään tulla kotiin, jutella ja viettää aikaa toisen kanssa muutenkin! Voihan se toki olla, että kumppani ei ole oikea, mutta jos rakkautta on ja halua, niin ei pyyhettä kannata heittää kehään liian helposti!

    • mpopommp

      Suosittelen ihan asiallista lähestymistä ja pyytää lisää huomiota. Kertoisit kuin haluat että sinua pussaillaan ja halaillaan ja myös pidetään tyytyväisenä makuukammarissa.

    • avoliiton kokenut

      Mä en täysin voi allekirjoittaa tuota aloittajan kirjoitusta. Itse elin 7 vuotta suhteessa joista 4 vuotta avoliitossa. Olihan se arkea täynnä. arjen asioita, töitä/koulua, kotitöitä ja kumpaisenkin harrastuksia ja ystäviä jne. Mutta meillä ei kyllä hellyys, intohimo ja rakkaus kadonnut. Tietokoneella myös mun entinen mieheni eleli paljon. alkuun se häiritsi paljon mutta sitten hyväksyin asian. Hänen harrastus ja puoliso on hyväksyttävä sellasenaan tai laitettava vaihtoon. Mä siis olin omien harrastusten parissa sen aikaa kun hän omiensa. Nalkutus ja valitus tai toisessa 24h/7 roikkuminen ei auta. Toiset ihmiset vain tarvitsee myös sitä omaa aikaa enemmän kuin toiset. Eikä jaksa sylikkäin ja iholla olla kokoajan toisen kanssa. Meillä homma toimi koska molemmat olis samanlaisia. eli ahdistuimme molemmat jos emme saaneet omaa tilaa päivittäin harrastusten ja kavereiden muodossa. Iltaisin kuitenkin ennen nukkumaan menoa oli sitä sylikkäin tv:n tuijotusta yhteisien sarjojen tai leffojen muodossa. Ruokaa laittaessani tuli yllätys suukkoja tai nostettiin syliin ja kannettiin sänkyyn. Illalla oli ennen nukkumaan menoa syvällisä keskusteluja sängyssä sylikkäin. Aamulla herätys hiuksista silityksellä tai suukolla. jne. viel seitsemän vuodenkin jälkeen se oli tätä. Valitettavasti aina rakkaus ei ole riittävä peruste suhteen jatkon kannalta. muut syyt sitten johti siihen että itse päätin suhteen entiseen puolisooni. Mutta jos suhde jumiutuu noin ettei mitään hellyyttä ole ja seksiki on vähäistä.. kysyn.. onko toisen osapuolen tunteet ehkä kuolleet?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1947
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      891
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      855
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      732
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      717
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      696
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      673
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      649
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      648
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      201
      640
    Aihe