Olenko joku toivoton vai? ( luopioksi nimittely)

"Toivon, että tuo sana "luopio" olisikin saanut olla se "hakku", jonka isku saa aikaan edes pieniä säröjä tuohon sielun ikijäähän, jonka sisältä hän nyt huutelee."

En ole missään ikijäässä. Olen empaattinen ja herkkä ihminen. En vain usko uskontoihin ja Jumalaan. Uskon puute Jumalaan ei tarkoita että ihminen olisi jossain "ikijäässä"

teresa-aseret. Ei taida olla kysymys siitä, että ei halua Jeesuksen rakkautta, vaan siitä, ettei usko Jeesukseen. Itse uskonm että jonkinlainen Jeesus eleli, muttei jumalhahmo. Siinä on aiva liikaa epämääriäsyyksiä. Joten Jeesuksen rakkautta ei vo saadakaan. Se rakkauden tunteen puute oli minulla se, joka ensimmäisenä alkoi viemään uskoani pois. Miten ihmisten rakkaus tuntuu, mutta Jeesuksen rakkaus ei? Vedin siitä omat johtopäätökseni, keneltä rakkautta saa ja keneltä ei.

Ja TMIV:n tyylillä ei ole toivoakaan saada ketään uskon piiriin. Siitä puuttuu kutsuva rakkaus.

Täällä ei ketään käsketä_helvettiin. Tiedä se.

Ei tmiviltä puutu lähimmäisenrakkaus, mutta leikitään, että häneltä puuttuisi. Hänen olisi mahdoton joutua helvetiin, koska hän uskoo Kristukseen.

Me kaikki voimme ruveta täyttämään lähimmäisen rakkauden käskytaulua, mutta meiltä kaikilta puuttuu niin täydellinen lähimmäisen rakkaus, että se riittäisi Jumalalle. Sen takia pitää uskoa Kristuksen sovittaneen pahat tekomme eli tuo puutteemme lähimmäisenrakkaudessa. (Ja muistakaa joskus se kaksoiskäskyn ensimmäinenkin osa.)

Sanoo ihan tavallinen rivikristitty.

Ahaa alan ymmärtää. Se on nimenomaan idealisti, joka herkimmin lähteekin sitten lopulta, koska siinä tulee useinkin petetyksi tulemisen tunteita, koska odottaa sellaisen joka uskoo, olevan ideaalisesti täydellinen ja kaikkien kristittyjen ideaalisia yli-ihmisiä. Ja tunteellinen taas, jossain pelkässä hempeän rakkauden kuoressa eikä itse asiassa sitä, että ei se kyllä niin menee kenelläkään todellisuudessa. (Jumalaa se ei tietenkään poista mihinkään.) Onkohan tuota asiaa tutkittu, onko juuri idealisten ryhmä suurin joka menettää uskonsa?

Näin niin kuin ulkopuolelta tarkasteltuna kysyn. Oletko itse ollut sellaisten kanssa, joilla olisi käynyt samalla tavalla. Ymmärsin myös kertomuksestasi aikoinaan että halusit lisäksi miellyttää vaimoasi, mikä näkyi rivien välistä.

Itselläni on toisinaan petetyksi tulemisen tunne jopa Jumalan kanssa ja tunnen itseni loukkaantuneeksi,harvoin tosin. Jotenkin en ole kuitenkaan mieltänyt sitä niin, ettei Jumalaa olisi. Olen jopa saattanut raivostua Hänelle petyttyäni, ja sitten onkin tullut yllättävä vastaus.

Mitä tämä eri osien valitseminen joistakin kirjoista on ja niiden esitteleminen täällä?
Pitäisikö minunkin ottaa joku satukirja jostakin ja kertoa mitä sillä on kerrottavana?

ambulo kirjoitti:

Mitä tämä eri osien valitseminen joistakin kirjoista on ja niiden esitteleminen täällä?
Pitäisikö minunkin ottaa joku satukirja jostakin ja kertoa mitä sillä on kerrottavana?

Lue lisää

ambulo sanoi :
Mitä tämä eri osien valitseminen joistakin kirjoista on ja niiden esitteleminen täällä?
Pitäisikö minunkin ottaa joku satukirja jostakin ja kertoa mitä sillä on kerrottavana?
_________
Tee niinkuin oikeaksi näet.

nimim. "pertsa2012",

Olet varmasti oikeilla jäljillä. En nyt millään onnistu muistamaan, että missä kohtaa Raamatussa on muistaakseni Paavalin (?) opetus, jossa hän sanoo jotain sen kaltaista, että hän ei kehota enää edes rukoilemaan sellaisten puolesta, jotka ovat (käsittääkseni) kerran uskossa olleina sittemmin luopuneet uskostaan.

Tuota kohtaa olen monet kerrat ihmetellyt, kun se tuntuu niin raa'alta ja kovalta opetukselta, mutta muistaakseni ajatus on se, että kaikki ihmisten omat yritykset kehottaa tuota ihmistä palaamaan ovat turhia, ja että ainoastaan Jumalan kutsu tuon ihmisen voi enää tavoittaa.

Muistaisitko sinä, missä kohtaa jokin tuon tapainen opetus löytyy?

TMIV

tmiv kirjoitti:

nimim. "pertsa2012",

Olet varmasti oikeilla jäljillä. En nyt millään onnistu muistamaan, että missä kohtaa Raamatussa on muistaakseni Paavalin (?) opetus, jossa hän sanoo jotain sen kaltaista, että hän ei kehota enää edes rukoilemaan sellaisten puolesta, jotka ovat (käsittääkseni) kerran uskossa olleina sittemmin luopuneet uskostaan.

Tuota kohtaa olen monet kerrat ihmetellyt, kun se tuntuu niin raa'alta ja kovalta opetukselta, mutta muistaakseni ajatus on se, että kaikki ihmisten omat yritykset kehottaa tuota ihmistä palaamaan ovat turhia, ja että ainoastaan Jumalan kutsu tuon ihmisen voi enää tavoittaa.

Muistaisitko sinä, missä kohtaa jokin tuon tapainen opetus löytyy?

TMIV

Lue lisää

tmiv sanoi :
Muistaisitko sinä, missä kohtaa jokin tuon tapainen opetus löytyy?
_______
Enpä nyt löytänyt muita jakeita.

1. Johanneksen kirje :
5:16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.

Hebrealaiskirje :
6:4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
6:5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
6:6 ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
__
10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
10:27 vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

1. Korinttolaiskirje :
5:11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
5:12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?

Kun totesin aloittajan olevan luopio, tarkoitin sillä uskostaan _luopunutta_ ihmistä, siis ihmistä, joka on omasta tahdostaan halunnut jäädä pois uskovien joukosta. Se ei sisällä (ainakaan minun mielestäni) arvolatauksia, ja sen käyttämiseenkin vaikutti enemmän enemmän aloittajan oma sanavalinta kuin minun asenteeni; sanoihan hän aloituksessaankin: "Olen vain luopunut uskosta[...]".

Nimim. "voimakas sana" pyrkii edellä laittamaan minun tarkoittamakseni sellaisia merkityksiä tuolle sanalle, joita en siihen sisällytä.

Aloittaja ei ole luopumisensa vuoksi missään mielessä huonompi kuin ne, jotka haluavat säilyttää uskonsa. Myöskään Jumala ei ole häntä hyljännyt, vaan rakastaa häntä yhtä paljon kuin aiemminkin, ja toivoo, että hän kääntyisi Jumalaa kohti, eikä jatkaisi poispäin.

TMIV

tmiv kirjoitti:

Kun totesin aloittajan olevan luopio, tarkoitin sillä uskostaan _luopunutta_ ihmistä, siis ihmistä, joka on omasta tahdostaan halunnut jäädä pois uskovien joukosta. Se ei sisällä (ainakaan minun mielestäni) arvolatauksia, ja sen käyttämiseenkin vaikutti enemmän enemmän aloittajan oma sanavalinta kuin minun asenteeni; sanoihan hän aloituksessaankin: "Olen vain luopunut uskosta[...]".

Nimim. "voimakas sana" pyrkii edellä laittamaan minun tarkoittamakseni sellaisia merkityksiä tuolle sanalle, joita en siihen sisällytä.

Aloittaja ei ole luopumisensa vuoksi missään mielessä huonompi kuin ne, jotka haluavat säilyttää uskonsa. Myöskään Jumala ei ole häntä hyljännyt, vaan rakastaa häntä yhtä paljon kuin aiemminkin, ja toivoo, että hän kääntyisi Jumalaa kohti, eikä jatkaisi poispäin.

TMIV

Lue lisää

Jos sitten vaikka katsoisit mitä esimerkiksi sivistyssanakirja kertoo sanan "luopio" arvolatauksesta mikäli haluat sanaa käyttää ja tulla oikein ymmärretyksi. Sanan arvolataus on hyvin negatiivinen.

Määritelmässä mainitaan mm. petturi, kavaltaja ja täi.

Erikseen mainitaan myös "uskonluopio" joka varmastikin tarkoittaa noita edellä mainittujakin ominaisuuksia ja "luopioksi" nimittäminen on juuri uskonyhteisöjen (fundamentalististen) oma nimitys uskosta luopuneille, ei mikään muiden, ulkopuolisten määritelmä uskostaan luopuneille.

Mitä muuten mahdat tarkoittaa sitten sanalla "ihmisraunio" ja millaisia arvolatauksia se sinun tulkinnassasi sisältää :)

a-teisti kirjoitti:

Jos sitten vaikka katsoisit mitä esimerkiksi sivistyssanakirja kertoo sanan "luopio" arvolatauksesta mikäli haluat sanaa käyttää ja tulla oikein ymmärretyksi. Sanan arvolataus on hyvin negatiivinen.

Määritelmässä mainitaan mm. petturi, kavaltaja ja täi.

Erikseen mainitaan myös "uskonluopio" joka varmastikin tarkoittaa noita edellä mainittujakin ominaisuuksia ja "luopioksi" nimittäminen on juuri uskonyhteisöjen (fundamentalististen) oma nimitys uskosta luopuneille, ei mikään muiden, ulkopuolisten määritelmä uskostaan luopuneille.

Mitä muuten mahdat tarkoittaa sitten sanalla "ihmisraunio" ja millaisia arvolatauksia se sinun tulkinnassasi sisältää :)

Lue lisää

41. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
42. Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.6.html