Läheiset ystäväni valehtelivat minulle ja selittivät asian sillä, etteivät halunneet loukata minua. Minä hyväksyin asian ja olin valmis antamaan kaiken anteeksi pienen läksytyksen jälkeen. Petokset kuitenkin jatkuivat lupauksista huolimatta. Ystäväni juonivat selkäni takana siten, että minä jäin kaikesta aina ulkopuolelle. He eivät kuitenkaan voineet ymmärtää, miksi minulla oli siitä paha mieli, mutta kun itse tein pienen virheen (en halunnut heitä seuraani kun olin pahoilla mielin) niin he alkoivat vältellä minua entistä enemmän.
Nyt minulla on vaikeuksia luottaa enää viimeisinkään itselleni läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin, kun valheiden kierre johti ystävyyssuhteen päättymiseen. Minä en välejämme päättänyt, vaan siedin kaiken loppuun asti. En voi ymmärtää mikä meni vikaan. Syytä haen itsestäni, sillä miksi he muuten olisivat välimme katkaisseet. Nyt minä en tiedä miten jatkaa elämää tai miten luottaa jälleen muihin ihmisiin tai ylipäänsä itseeni. Vai voiko täällä edes luottaa keneenkään? Ovatko kaikki ihmiset pohjimmiltaan pettureita?
Nyt minulla on vaikeuksia luottaa enää viimeisinkään itselleni läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin, kun valheiden kierre johti ystävyyssuhteen päättymiseen. Minä en välejämme päättänyt, vaan siedin kaiken loppuun asti. En voi ymmärtää mikä meni vikaan. Syytä haen itsestäni, sillä miksi he muuten olisivat välimme katkaisseet. Nyt minä en tiedä miten jatkaa elämää tai miten luottaa jälleen muihin ihmisiin tai ylipäänsä itseeni. Vai voiko täällä edes luottaa keneenkään? Ovatko kaikki ihmiset pohjimmiltaan pettureita?
Vastaukset 1
Vanhimmat
ovat,olen nyt 26 ja olen tullut siihen tulokseen,liian kiltit ei pärjää