Isä lähti Taivaan Isän luokse

sureva tytär

Isäni lähti Taivaan Isän luokse. Nyt on suuri suru. Paha olla.

23

672

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuolemme kaikki

      Lämmin osanottoni suureen suruusi.

      Kerroit että isäsi lähti Taivaan Isän luokse. Silloin hänellä on kaikki hyvin.

      Toivottavasti ehditte puhua, ettei mitään tärkeätä jäänyt sanomatta.

      Menetyksen suru helpottaa siinä vaiheessa, kun muistot alkavat kääntyä voimaksi ja kantavat. Voimia sinulle.

    • mr

      Osanottoni. Voimia lähettelen minäkin, minun isäni lähti Taivaan kotiin reilut 2 viikkoa sitten ja tänään oli hautajaiset. Sure ihan rauhassa ja muista se että isälläsi on nyt hyvä olla. *halaus*

    • leskiäiti <3

      Otan osaa suureen suruusi. Voimia sinulle jokaiseen päivään

    • mr.mauel

      Jeesus voi pelastaa Taivaaseen, jos pelastuksen armolahjaa rukoilee eli kääntyy uskoon. Toivottavasti isänne olivat kristittyjä(uskovaisia/uskossa jollakin tapaa) ja ovat nyt Jumalan luona taivaasa :)

      • rekisteröitymätön**

        Tarkasti ottaen, jos olet kristitty ja Raamattusi lukenut, tiedät, että kuolleet eivät mene suoraan kuoleman jälkeen taivaaseen vaan ylösnousevat taivaaseen vasta tuomiopäivänä.

        Tai sitten et ole kristitty vaan uskot mihin lie omaan epäjumalaasi. Sinulla ei ainakaan liene sinne taivaaseen pääsyä?


      • mr
        rekisteröitymätön** kirjoitti:

        Tarkasti ottaen, jos olet kristitty ja Raamattusi lukenut, tiedät, että kuolleet eivät mene suoraan kuoleman jälkeen taivaaseen vaan ylösnousevat taivaaseen vasta tuomiopäivänä.

        Tai sitten et ole kristitty vaan uskot mihin lie omaan epäjumalaasi. Sinulla ei ainakaan liene sinne taivaaseen pääsyä?

        Tässä ketjussa ei liene tarpeellista alkaa viilaamaan pilkkua, puhumattakaan suoranaisesta v*ttuilusta. Sinä et voi tietää kenellä on pääsy Taivaaseen ja kenellä ei (viittaan viimeisen lauseeseesi), älä siis aseta itseäsi kenenkään yläpuolelelle, se on myös syntiä. Me surevat tiedämme vallan hyvin miten Raamatussa sanotaan ylösnousemuksesta ja sen sellaisesta, on vain lohdullisempaa ilmaista asia niin että rakkaamme lähtivät Jumalan luokse taivaaseen, siitäkin huolimatta ettemme tiedä miten heille loppupeleissä käy. Oikeasti saisit hävetä kommenttiasi, pätemisen tarpeesi on jokseenkin outoa.


      • järki käteen

        Nyt on kuule väärä ajankohta höpöttää tuollaista itsekästä soopaa. Tässä ei kuule nyt ole mistään pelastuksista kyse. Käytä älliä ja tahdikkuutta.


    • voimia tarvitsee

      Otan osaa.Minulla saattaa olla tuo pian edessä,enkä tiedä kuinka siitä selviää ja jaksaa tukea äitiä :(

      • Iskää ikävä

        Yhdessä kun tuette toisianne niin se jo auttaa. Minä itse menetin oman isäni melkein kaksi vuotta sitten, syöpä vei. Hän eli puoli vuotta diagnoosin jälkeen, tiesin siis myöskin että hän kuolee. Äiti ja isä olivat tosin eronneet ja minä yksin hoidin isäni, syövän alusta hautaan asti. Voimia teille paljon!!


    • JK

      LÄ'MIMIN OSANOTTONI SINULLE

    • Tytär myöskin..

      Osanotot myös täältä. Oma isäni kuoli tiistaina :( oon täysin musertunut :(

      • mr

        Otan osaa, kovasti voimia sinulle ja läheisillesi!


      • ikävä isää

        Minunkin isä kuoli 25.5 1012 vaikkä isä oli jo iäkäs ,ja tiesi sen tapahtuvan, mutta kyllä se tuntuu jotenkin niin vaikealta. Ja siihen liittyi ,jotain epäilyttävää, ja vääryttä, mitä ,tehtiin on parhaillaan selvitykesessä kyolin syyn selvittäminen .siksi tämä ,tuntuu niin vaikealta ,mitä tapahtui. olen ollut niin surun murtama siitä lähtien ,en tiedä miten ,selvitä.Tässä on paljon mutkia matkassa,mikä tekee siitä vieläkin .vaikeampaa ,kestää sitä en unohda tätä todella ,ikinä nyt isä taivaassa .suru, ikävä,kova, olen todella murtunut ,tytär .50v


      • aika kauan
        ikävä isää kirjoitti:

        Minunkin isä kuoli 25.5 1012 vaikkä isä oli jo iäkäs ,ja tiesi sen tapahtuvan, mutta kyllä se tuntuu jotenkin niin vaikealta. Ja siihen liittyi ,jotain epäilyttävää, ja vääryttä, mitä ,tehtiin on parhaillaan selvitykesessä kyolin syyn selvittäminen .siksi tämä ,tuntuu niin vaikealta ,mitä tapahtui. olen ollut niin surun murtama siitä lähtien ,en tiedä miten ,selvitä.Tässä on paljon mutkia matkassa,mikä tekee siitä vieläkin .vaikeampaa ,kestää sitä en unohda tätä todella ,ikinä nyt isä taivaassa .suru, ikävä,kova, olen todella murtunut ,tytär .50v

        näyttäis olevan jo sun isäs kuolemasta. taidatte olla pitkäikäistä sukua. kuinka vanha itse jo olet, lähes tuhat-vuotias jos isäsikin kuoli jo 25.5.1012?


      • mr
        aika kauan kirjoitti:

        näyttäis olevan jo sun isäs kuolemasta. taidatte olla pitkäikäistä sukua. kuinka vanha itse jo olet, lähes tuhat-vuotias jos isäsikin kuoli jo 25.5.1012?

        Sinulla taitaa olla asiat hyvin huonosti kun tulet kirjoittelemaan typeryyksiä tällaiselle palstalle.


      • ikävä isää
        ikävä isää kirjoitti:

        Minunkin isä kuoli 25.5 1012 vaikkä isä oli jo iäkäs ,ja tiesi sen tapahtuvan, mutta kyllä se tuntuu jotenkin niin vaikealta. Ja siihen liittyi ,jotain epäilyttävää, ja vääryttä, mitä ,tehtiin on parhaillaan selvitykesessä kyolin syyn selvittäminen .siksi tämä ,tuntuu niin vaikealta ,mitä tapahtui. olen ollut niin surun murtama siitä lähtien ,en tiedä miten ,selvitä.Tässä on paljon mutkia matkassa,mikä tekee siitä vieläkin .vaikeampaa ,kestää sitä en unohda tätä todella ,ikinä nyt isä taivaassa .suru, ikävä,kova, olen todella murtunut ,tytär .50v

        viestissä väärä vuosi luku valitan jos aiheutti hämmennystä oik. 25.05 2012. kaikki muu oik.


    • Iskää ikävä

      Osanotot myös minulta, oman rakkaan iskäni menettänyt myös. Paljon voimia ja jaksamista!

    • PM

      Osanottoni sinulle. Menetin 15v isäni ja 23 v äitini. Ei sitä unohda, mutta kyllä siitä selviää., ajankanssa. Minä tein valokuvakansion äitini ja isäni elämästä ja kirjoittelin siihen ajatuksiani ja runoja - se auttoi. Haudalla käynti oli tärkeää myös. Tunne isäsi läsnäolo ja anna hänen tulla ajatuksiisi hyvinä muistoina. Ajattele, että hän on edelleen läsnä luonasi ja pitää sinusta huolta. Se lohduttaa.
      Voimia sinulle.

    • tyttö

      isä kuoli melkein puol vuotta sitten ja olin just täyttämäs 15.kova ikävä on

    • tyttö

      isä kuoli melkein puol vuotta sitten ja olin just täyttämäs 15.kova ikävä on

    • sureva tytär

      Ikävä Isää.26.7.2012 17.05
      Isäni kuoli 19.3-12 syöpään 77v.Tiedän,että Hän on päässyt perille,taivaan kotiin.Hautajaisten jälkeen ahdistuin ja masennuin.Itken usein ikävääni,mutta täytyy jatkaa vain päivän kerrallaan.Isäni oli rakas,siksi tää sattuu ja koskettaa kovasti.Miten pääsen tästä yli.Ulkoilen paljon,se vie hetkeksi ajatukset.Toivon kaikille läheisen menettäneille voimia jaksamiseen.

    • Isän Tyttö

      Isäni kuoli tiistaina 17.7. moottoripyöräonnettomuudessa. Hän oli vain 57v. Itse olen 36v nainen.
      Sain tietää onnettomuudesta n. klo 16. Sen jälkeen meni pari päivää vain itkiessä. Tuntui niin pahalta. Ei sitä tunnetta osaa sanoin kuvailla. Ensimmäisenä tuli hirveä ikävä ja kun tajusi ettei enään koskaan näe isää, itkemisestä ei meinannut loppua tulla.
      Isäni asui yli 300km päässä joten emme nähneet kovinkaan usein, edellis kerrasta oli yli vuosi. Mutta niin ihmeelliseltä tuntuu se että me puhuttiin puhelimessa aamulla, samana päivänä jolloin tuo onnettomuus tapahtui ja sekin vielä että isäni puhui myös äitini kanssa pitkään, he eivät olleet puhuneet pariin vuoteen. Hehän olivat eronneet kun olin 3v. Isän oli tarkoitus tulla meille käymään ja siitä puhelimitse sovittiin.

      Minulla oli jo lapsena aina hirveä ikävä isää ja itkin silloin paljon isän perään ja olin aina niin onnellinen kun viimein pääsin lomalle isän luokse. Joskus teininä myös muutin isän luokse 8kk asumaan. Ja nyt jälestäpäin ajatellen luojan kiitos että koin nekin hetket, sillä jos en olisi koskaan kokeillut isän luona asumista niin olisi hirveä aukko elämässä.
      Nyt tuo ikävä tulee hyvin voimakkaana ja samanlaisena tunteena takaisin kuin silloin lapsena. Isä on aina ollut niin tärkeä ja rakas ihminen minulle.

      turmapäivästä ylihuomenna lähdettiin mieheni kanssa ajelemaan isän vaimon ja lasten luokse.Itkin melkein koko matkan. Ahdisti, kun tiesi ettei isä ole vastassa. Sinne tuli kriisiapu ihmiset juttelemaan. Siinä vierähti pari tuntia ja kyllä se helpotti paljon oloa. Olen huomannut että puhuminen auttaa paljon. Eikä pidä olla pitkiä aikoja yksin. Vaikka yksin oleminenkin tekee hyvää, minua itkettää helpommin yksin ollessa. Olen kuunnellut tiettyä lempi solistiani ja käynyt koiran kanssa pitkiä kävelylenkkejä, leikannut nurmikkoa. Kun koittaa vähän ees tehdä jotain, sekin helpottaa oloa.

      En tiedä onko väärin ajateltu mutta isä kun sairasti paljon ja hänellä olisi piakkoin alkanut dialyysihoidot niin ehkäpä hänen oli parempi että menehtyi rakkaan harrastuksensa parissa vauhdin huumassa kuin sairasvuoteella. Ja sitä kun aina miettii että miksi ja miksi ja miksi niin tällaiset pohdinnat hieman auttaa. Tavallaan sitä oli jo valmistautunut viimeisten kuukausien aikana isän menettämiseen hänen sairautensa takia mutta sitten kun se tapahtuikin näin yks kaks liikenneonnettomuudessa niin olihan se ihan kauheeta.

      Ei kait tähän muuta lääkettä oikein ole kuin aika...Eräs tuttavani totesi ettei kuolleita enään tarvi surra,elävät ne suruja aiheuttaa.Elämä jatkuu.

      Osanottoni sinun suruusi ja voimia toivotan kovasti sinulle!

    • Osanottoni

      Otan osaa suruusi! Muistele ja ole kiitollinen yhteisestä ajastasi. Jos asiat olisivat menneet vielä huonommin, et muistaisi hänestä mitään. Nyt sinulla on pitkä kappale yhteistä elämää hänen kanssaan. Se kantaa sinua pitkälle. Vaikka et olisikaan uskovainen, risti kätesi ja pyydä voimia. Huomaat, että sinua autetaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1979
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      989
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      868
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      747
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      740
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      12
      718
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      683
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      80
      674
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      662
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      207
      655
    Aihe