Mitä tekisin...

Ei nyt ihan samalainen tilanne, mutta mina jain ulkomaille koska en kesta katsoa kuinka vanhempani paapovat ja antavat kaiken sisarukselleni. Hanen ei tarvitse koskaan tehda toita minkaan eteen ja on niin enkeli vanhempieni silmissa. En tieda miksi. Olen kylla ihan juttuvaleissa, mutta joskus olen todella surullinen ettei minulla ole perheeseeni kuuluvaisuuden tunnetta. Itseasiassa haluaisin muuttaa Suomeen takaisin (ehka, en ole varma) mutta suurin miinus pointti on etten halua olla lahella perhettani, nain kaukaa en edes tieda puoliakaan siita mita tapahtuu, ja on helpompaa olla tietamatta.

Jos ei sinulla ole kovia tunnesiteita maatilaan jne, lahde pois. TIedan ettei sukuaisia voi pakottaa olemaan kiinnostunut sinusta.

PS Tiedan tasmalleen mita tarkoitat "(holmo) sukurakas". Sama taalla.

Kunhan kauppa on sinullekin järkevä, et siis luovu osuudestasi pilkkahintaan. Olisiko diskriminointiin jokin toinen "syy", esim. että olet perheetön ja muut ydinperheessä eläviä, tms elämäntapa-juttu. Voisi olla hyvä hankkia ikioma pieni kesäpaikka niillä myyntirahoilla, näkyy olevan hyvin kohtuuhintaisia torppia tarjolla esim. netin kautta ruuhka-Suomen ulkopuolella.
Jos suku aiheuttaa enemmän mielipahaa kuin iloa, aika suunnata ajatukset ja sosiaalisuus ystäviin, nykyisiin ja tuleviin. Hyvää kesää sinulle!

Yksi asia on niin että hautajaisiin ei kutsuta vaan sinne mennään jos henkilö oli niin tuttu että voi mennä että silleen ja ne voi myös jättää väliin jos ei kiinosta.

Voisit puhua luottamuksellisesti jonkun sisarustesi kanssa.
Kerro että olet hoitanut suvun asioita ja että olet pettynyt, että kukaan ei arvosta sinua.

Luulisin että asiat selviää ja että muut ymmärtävät sinun osuutesi ja että minkä verran olet tehnyt siskojesi/veljiesi hyväksi.

Kaikissa suhteissa on hämminkiä, mutta puhumalla asiat yleensä selviää.

Sinä olet ollut se tukipilari suvussa.
Muut eivät ole huomanneet vain.

Älä tee enää enemmän kuin muut!

Hei, ihan kokemuksesta voin kertoa, että ilmaistyöntekeminen ei kannata yhteisomistuksessa olevalla sukutilalla.
Ensinnäkin kukaan ei sitä arvosta piirun vertaa. Sinä olet pikemminkin *luontaisetu*, joka seurasi perintöosuuden kylkiäisenä sisaruksille.

>Ilmainen huoltomies<

Lopeta kaikki huoltohommata nyt tähän. Tehköön jokainen sisarus oman osuutensa käydessään *tiluksillaan*. Tulet huomaamaan, että työt jää tekemättä ja käyntikerrat harvenee minimiin. Paikat alkaa repsottamaan ja sinuthan siitä tietysti syytetään. Mutta ei sinulla ole yhtään sen suurempaa velvollisuutta hoitaa yhteisomistuksessa olevaa perittyä tilaa, kun muillakaan sisaruksilla.

Jospa pääsisitte tämän kautta sitten jonkinlaiseen sopimukseen siitä, että sinulle korvataan jotenkin tekemäsi työt tilalla. Mutta siinä on sitten taas se huonopuoli, että sen jälkeen sinulle naristaan vähemmästäkin asiasta. Ja koskaan ei olla tyytväisiä mihinkään tekemääsi.

Parasta olisi, että muut sisarukset luovuttaisivat talo-osuutensa sinulle ja pitäisivät omat metsäosuutensa itsellään. Kun ilmeisesti näyt kotitilallasi kuitenkin viihtyvän. Ja sinä sitten voisit vastapalveluna hoitaa heidän metsä- ja veroasiansa, kuten ennekin. Vaikka nämä *jaot* yleensä nousee arvoon arvaamattomaan, kun aletaan järjestelyjä tekemään.

a) Laatikaa vuorolista käytölle ja jakakaa työt.
b) Laittakaa paikka myyntiin. Arvio välittäjiltä, metsänhoitoyhdistykseltä, ... joka tapuksessa, vaikka joku perikunnasta lunastaa sen.
Ota esille työsi hinta menneinä vuosina.

Yhteisomistus - ja asioiden hoito harvoin sujuu ongelmitta...