Nykyinen kielilaki ei toimi. On aivan absurdia, että kun kaupungissa on 2,8% ruotsinkielistä, niin joka ainoan pikkukujankin kyltti pitää olla ruotsiksi! Näin ei voi jatkua. On siirryttävä kaksiportaiseen kaksikielisyyteen.
1. porras: Jos tietty absoluuttinen määrä ruotsinkielisiä ylittyy, on kunnan tarjottava tietyt peruspavelut ruotsiksi: päivähoito, peruskoulu, vanhustenhoito, tiettyjä viranomaispalveluja (tarvittaessa tulkin avulla). Ulkoisesti kunta on yksikielinen (siis ei ruotsinkielisiä kylttejä eikä yleistä vaatimusta ruotsin osaamisesta viroissa).
2. porras: jos tietty prosenttiraja ylittyy, on kunta täysin kaksikielinen kyltteineen päivineen.
1. portaan raja voisi olla nykyinen 3000 asukasta.
2. portaan raja voisi olla EU:n suosittelema 20%.
Kommentteja ?
1. porras: Jos tietty absoluuttinen määrä ruotsinkielisiä ylittyy, on kunnan tarjottava tietyt peruspavelut ruotsiksi: päivähoito, peruskoulu, vanhustenhoito, tiettyjä viranomaispalveluja (tarvittaessa tulkin avulla). Ulkoisesti kunta on yksikielinen (siis ei ruotsinkielisiä kylttejä eikä yleistä vaatimusta ruotsin osaamisesta viroissa).
2. porras: jos tietty prosenttiraja ylittyy, on kunta täysin kaksikielinen kyltteineen päivineen.
1. portaan raja voisi olla nykyinen 3000 asukasta.
2. portaan raja voisi olla EU:n suosittelema 20%.
Kommentteja ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihan järkevä lähtökohta jatkokeskusteluille.
Och samma på finska ,eller hur ?
Samma på finska, naturligtvis.
Ihan hyvä ajatus mutta miksi tehdä asioista vaikeita. Kohta 1 riittäisi varmasti ja nimenomaan siten että kunnat kustantavat kaksikielisyydestä aiheutuvat kulut koska kuntatasolla tämä kaksikielisyyskin määritellään.
Kunnilla tulee olla oikeus määritellä, miten kaksikielisyys toteutetaan ja siihen liittyvät nämä ulkoiset tunnusmerkitkin. Kaksikielisessä kunnassa (raja jossain 20% paikkeilla?) vähimmäistavoite olisi vain viranomaisissa tarjottavana oleva kielipaletti tai tulkkipalvelu.
Minusta pitää kaksikielisyyden ehtona olla selkeä ja yksiselitteinen prosenttiraja. Mikä se olisi, niin siitä voidaan keskustella.
Sen sijaan tuo 3 000 asukaan lukumääräinen raja on nykyaikana naurettava ja tilanne vain vitsiytyy kun suurkunnat tulevat.
Samoin ns. vapaaehtoinen kaksikielisyys pitää kieltää. Se on altis ulkoparlamentaariselle painostukselle.
Kielipalvelut eivät todellisuudessa ole mikään ongelma. Joka virastosta löytyy ainakin yksi ruotsia osaava ja tarvittaessa tulkki avuksi. Kun kyseessä on pieni vähemmistömäärä, yksi tulkki riittää hyvin kuntaa kohden. Ei tulisi kalliiksi.
"Sen sijaan tuo 3 000 asukaan lukumääräinen raja on nykyaikana naurettava ja tilanne vain vitsiytyy kun suurkunnat tulevat."
Sehän koko kuntauudistuksen tarkoitus onkin. On jo moneen kertaan todettu, että suurkunnat eivät tuo säästöjä. Säästöt ovatkin vain tekosyy ja Kokoomus-RKP:n tarkoitus on tuon 3000 rajan avulla muuttaa suuri osa Suomea keinotekoisesti kaksikieliseksi.
Hallitus on perännyt myös opposition hyväksyntää uudistukselle. Siten nimenomaan PS ja ehkä Keskustakin voisi laittaa hyväksymisen ehdoksi tuon lukumäärärajan poiston.
Tuo 3000 raja on niin absurdi, että svekot voisivat pienellä lahjonnalla saada 2000 tamperelaista merkkaamaan itsensä ruotsinkieliseksi ja kas kummaa: umpisuomenkielinen Tampere muuttuisi kuin taikasauvan iskusta elävästi kaksikieliseksi kaupungiksi!
Käytännössä kaksimiljoonaisesta kunnasta tulisi kaksikielinen, jos kunnassa asuu 3000 muumikielistä.
Heh. Tuo päivä voi olla lähempänä kuin uskotkaan. Jo pelkästään Sasin äänestäjien joukosta löytyy varmasti riittävä määrä niitä jotka löytävät oman sisäisen pohjoisgermaaninsa. Tarvitaan vain Arlan mainoslausetta mukaileva kampanja: "Kohta meissä kaikissa asuu pieni suomenruotsalainen". Onhan jo valmiiksi olemassa tämäkin kampanja: www.hurriksi.fi/om/
Minusta tuo on juuri sellainen ehdotus, jota itsekin pidän hyvänä, eli tuo kakkoskohta varsinaisesti olisi se edellytys varsinaiselle kaksikielisyydelle, ja ykköskohta taas olisi kriteeri jonka perusteella voidaan määritellä esim. virastoon yhdys- tai palveluhenkilö, jonka avulla on mahdollista saada omakielistä palvelua.
Samoin terveydenhoito- ja sosiaalipuolella tulisi olla tuon ykkösrajan jälkeen määritettynä omat kieltä hyvin taitavat yhdyshenkilöt, jotka takaavat riittävän omakielisen palvelun.
Periaatteessa tuo raja voisi olla jopa tuhatkin asukasta, sellaisissa tapauksissa, joissa tuo ei-suomenkielinen asutus olisi kunnassa hyvin voimakkaasti keskittynyt tietylle alueelle, jolloin se olisi järkevää ja helppo järjestää näiden omalla kielellä.
Minun mielestä tuo 2. raja tulisi koskea sekä ruotsin- että saamenkieliä, ja ykkösraja sen sijaan kaikkia Suomessa puhuttavia kieliä, eli en näe perustetta että esim. samansuuruisia viroa tai venäjää puhuvia vähemmistöjä palveltaisiin huonommin kuin ruotsinkielisiä.
3000 asukasta on ihan liian pieni määrä kaksikielisyyden määrittelyyn suurkaupungeissa! Se 20 prosentin raja joka on EU:n suositusten mukainen on paljon sopivampi kuin joku tiukka henkilömäärä jota voidaan tarpeen tullen vielä manipuloida.
Ketjun aloittajahan ei edes ehdota virallisen kaksikielisyyden rajaksi 3000 asukasta, vaan tuo alaoittaja kertoma raja koskee vain kunnan velvoitetta tarjota vähimmäisperuspalvelut tuon kokoiselle vähemmistölle omalla kielellään. Aloittajahan sanoo, että niiltä työntekijöiltä jotka eivät osallistu näiden erikielisten vähimmäispalvelujen hoitamiseen, ei edes vaadittaisi muuta kielitaitoa kuin suomen kielen taito.
Ketjun aloittajahan esittää juuri tuota 20 prossan rajaa viralliselle kaksikielisyydelle, mutta tietenkin toiskielisillä pitää olla oikeus saada ainakin omakieliset vähimmäispalvelut, jos palvelun tarvitsijoita on riittävästi.
Nämä joko/tai -ratkaisut toimivat huonosti käytännössä, vaan parempi olisi sellainen astettain nouseva sekä/että lähestymistapa, jossa toisella kielellä tarjottavien palvelujen määrä nousee samassa suhteessa kielivähemmistön koon kanssa.