Onko oikeesti olemassa enää miehiä, jotka ei vois ikinä pettää seurustelukumppaniaan?Tämän palstan viestejä lukiessa tuli tämä kysymys väistämättäkin mieleen.
onko enää uskollisia ihmisiä?
neito
141709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niinpä niin, avioliittoa takana jo pitkään. Yhteiset lupaukset ja luulot, ja kuin pommi taivaalta, uskottomuus. Miehestä, josta sitä ei olisi ikinä uskonut!
Jos ihminen on mieleltään terve ja vahva, uskon siihen, että uskollinenkin voi olla, mutta jos ei..Aika näyttää.
Näyttää siltä, että miehillä iskee myöhäismurkkuikä ennenpitkää ja se on siinä.
Mieheni ( 57 ) tapasi netin kautta ensin 52 -vuotiaan leskirouvan, joka tarjosi ilmaisen asunnon, ilmaisen auton käytön ja ilmaiset puhelut tunnussanaa vastaan. Palveluna tietenkin seksi miehen puolelta ja ei kait miehen tuollaista tarjousta ole vaikea hyväksyä. Varsinkin, kun mies on jäänyt lapsuudessa kaikkea rakkautta ja aineellistakin hyvinvointia vaille.En vain ymmärrä naista, pankinjohtajaa, joka tällaiseen ryhtyy. Hän nimittäin ilmoitti minullekin, että J:lle on perhe tärkeä, hänelle se on tullut täysin selväksi.Pahoitteli sotkua, ei ollut kuulemma tarkoitus sellaista järjestää. Lisäksi hänen mielestään tässä iässä tilapäiset seksisuhteet ovat sallittuja. Nuorena ollaaan ehdottomampia!!!
Jos kyse olisi suuresta rakastumisesta, asian ymmärtäisi, mutta kun näin ei kuulemma ollut. Leksirouva ei edes tunne sanaa rakkaus.Kuorittiin kai vain "kermat päältä" ja annettiin vaimon hoitaa likaiset työt. Poikamme kävi juuri rippikoulun ja on muistuttanut meitä 6.:sta käskystä. Kerroin itse muistaneeni sen koko 33:n avioliittovuoden ajan.Leskirouva on kirkosta eronnut, ei paineita! Näin siis Espoossa päin.Toivoisin kommentteja, vaikka tiedänkin valtaosan teistä olevan nuoria ihmisiä.Olenko täysin vanhanaikaisesti ajatteleva, kun en tällaista hyväksy?
olen ollut aina uskollinen tapasin 27v "naiseni" nyt olen 50v 2v sitten tuli ero uskottomuuden takia vaimon taholta. En ole edes suudellu toista naista tapaamisemme jälkeen. Olis kyllä tilaisuuksia ollu, mutta en kadu vaikka jätin käyttämättä.
ikinä pettänyt naistani enkä tule pettämään!! En sit tiedä onko naiseni pettänyt mut itsellä periaate etten koske toiseen naiseen jos olen yhden kanssa.. Jos kuulen et naiseni pettää niin ovi käy heti!! Ihan turha tulla selittää sen jälk mitään!! Vaikka kaikki sanoo et anteeks pitää antaa jos rakastaa?! Kerta riittää!!
koskaan ikinä millonkaan en miestäni pettäisi!!!
Mix hitossa pilaisin tämmösen onnen mitä ollaan nii pitkään yhessä haalittu johonki yhenillan juttuun...
Ja mistä sitä paremman miehen löytäs ku oma kulta?
Sehän se on se meijän oma ykkös isi...ison mahansa kanssa.
ei pidä sanoa "ei ikinä".
niin kävi minullekin. Luulin etten ikinä pettäisi. Jossain vaiheessa se tapahtui, mieheni vaan haukkui minua ja lapsia, koti ei kiinnostanut, pyysin parisuhdeterapiaan jne... Mikään ei kelvannut. Sitten vain kohtasin ihanan miehen ja annoin kaiken tapahtua. Nyt olen eronnut ja tuon "petostoverini" kanssa vain ystäviä. Välillä harmittaa ja olen todennut, että loppujen lopuksi se ei kannattanut, olisi pitänyt erota aiemmin. Mutta ainakin olen nyt onnellisempi ilman kiusaavaa miestä.
Tähän ikään (27v) mennessä en ole vielä koskaan pettänyt, enkä aio sitä tehdä jatkossakaan.
..aina ollut uskollinen naiselleni ja tulen aina olemaankin. Vaikka itse jouduinkin petetyksi.
Minulle uskollisuus on aina ollut itsestäänselvyys. Tilaisuuksia pettämiseen on toki ollut. Mutta noissa tilanteissa ajatuskin naiseni pettämisestä on ollut mahdoton. En PYSTY tekemään jotain niin pahaa omalle rakkaalleni.
Kun ajatuksestakin tulee jo huono omatunto, ei pettäminen yksinkertaisesti houkuttele lainkaan.
...LÖytyisipä minullekin tuollainen mies.... mutat haave uni taitaa olla...
...uskollinen. En vois edes kuvitella pettäväni omaa rakastani! Pettäjät sais mun puolesta kärventyä helvetissä!
..sitä tossa iässä ei vielä tiedä mitä elämä tuo eteensä.. Niinhän mäkin luulin joskus etten koskaan pettäis, ettei oma kulta koskaan löis ym. Mut ei se vaan niin mene.. Jos vielä kymmenen vuoden päästä olet samaa mieltä niin voi sanoa että sun elämä on ollut pumpulia..
mä en luule vaan mä tiedän...heh...oon mä itseni tuntenu 18 vuotta ja mistäs sinä voit tietää mitä mun elämässä on noina vuosina tapahtunu??? mulla on hyvä itsetunto ja kunnon moraali ja jos sanon etten ikuna rakastani petä niin se kans pitää paikkansa. pettäjän tunnistaa heti kun sellasen näkee (kokemusta löytyy)...
Seurustelen miehen kanssa (ikää 26), joka sanoin ettei oo ikinä pettänyt ketään. Takana hänellä on pitkä seurustelusuhde, mutta ei ole 'langennut' pettämiseen. Hänen ex oli kuitenkin pettänyt tätä miestä.
Itse olen myös pettänyt, mutta siitä on kauan ja sitä ennen silloinen poikaystäväni oli jäänyt kiinni pettämisestä. Eli maksoin potut pottuina. No, se suhde oli muutenkin ihan kamala... Mutta ennemmin kannattaa erota kuin alkaa pettämään.
Itse petettynä ja pettäjänä olen oppinut kokemuksistani sen varran, että enää en petä. Jos suhde alkaa menemään päin puuta, niin sitten on syytä keskustella. Jos se ei auta, on syytä erota. Pettäminen ei ole mikään 'ratkaisu'.
Tietysti on olemassa myös sellaisia ihmisiä, jotka pettävät vaikka ovat onnellisia suhteissaan. Eli he hakevat jännitystä, kokemuksia tms. eivätkä halua eroa kumppanistaan. Tuollaista käytöstä en voi ymmärtää enkä hyväksyä.