Olin avoliitossa yli kolmekymmentä vuotta sitten ja saimme kolmen yhteisen vuoden aikana kaksi lasta jotka nyt ovat jo 34 ja 33 vuotta.
Avoliitto päättyi silloin kauan sitten ja siihen että hän ei voinut olla mukana perheessä vaan eli poikamieselämää niinkuin ei perhettä olisikaan olemassa. Kannoin silloin vastuun perheestä yksin. Hän lähti eikä meillä ollut edes mitään kovin isoja riitojakaan. Yritti oikeudessa ajaa asiaa että saisi toisen lapsen itselleen. Epäonnistui.
En ole ollut kovin katkera, mutta en ole halunnut olla tekemisissä kovin paljon näinä vuosina. Nyt olisi sitten ihan yllättäen hautajaiset edessä. Mikä on minun vastuu ja velvollisuus meidän yhteisiä lapsia ajatellen ottaa osaa hautajaisiin ja millä lailla?
Jos saisin itse päättää en laittaisi tikkua ristiin, enkä osaa surrakaan poismenoa. Aikuisten lasten toivomus oli viimeiseen asti että oltaisiin vielä yhdessä joskus. En haluaisi nyt tuottaa lisää pettymyksiä ja siksi kyselen, mitä te ajattelisitte olisi oikein tehty minulta tässä tilanteessä? Adressi ja neutraali lyhyt muistolause mutta ei kukkia, vai?
Avoliitto päättyi silloin kauan sitten ja siihen että hän ei voinut olla mukana perheessä vaan eli poikamieselämää niinkuin ei perhettä olisikaan olemassa. Kannoin silloin vastuun perheestä yksin. Hän lähti eikä meillä ollut edes mitään kovin isoja riitojakaan. Yritti oikeudessa ajaa asiaa että saisi toisen lapsen itselleen. Epäonnistui.
En ole ollut kovin katkera, mutta en ole halunnut olla tekemisissä kovin paljon näinä vuosina. Nyt olisi sitten ihan yllättäen hautajaiset edessä. Mikä on minun vastuu ja velvollisuus meidän yhteisiä lapsia ajatellen ottaa osaa hautajaisiin ja millä lailla?
Jos saisin itse päättää en laittaisi tikkua ristiin, enkä osaa surrakaan poismenoa. Aikuisten lasten toivomus oli viimeiseen asti että oltaisiin vielä yhdessä joskus. En haluaisi nyt tuottaa lisää pettymyksiä ja siksi kyselen, mitä te ajattelisitte olisi oikein tehty minulta tässä tilanteessä? Adressi ja neutraali lyhyt muistolause mutta ei kukkia, vai?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko sinut kutsuttu hautajaisiin? Onko muita lapsia/ketkä ovat hänen lähimpiä omaisia jotka järjestävät hautajaiset?
Lapset ovat varmaan menossa.
Voit lähettää heidän mukana adressin tai pienen kukan.
Ei hautajaiin ole kenekään pakko mennä. Sinne mennään kunnioitmaan poilähteneen muistoa ja on siis ennenkaikeea vainjalle viimeinen palvelus ja muistojuhla.
Sinun asemessa adressi olisi riittävä.
Toinen yhteisistä lapsistamme sanoi että kyllä minullakin on oikeus surra. Ei ole kutsuttu hauttajaisiin, ei edes omien yhteisten lapsien kautta. Ymmärrettävääkin koska äkillinen poismeno tuli yllätyksenä. Elämä ei oikein hallinnassa vielä.
Kuka kuoli?
ENNOLLE
>Mikä on minun vastuu ja velvollisuus meidän yhteisiä lapsia ajatellen ottaa osaa hautajaisiin ja millä lailla?
Jos saisin itse päättää en laittaisi tikkua ristiin, enkä osaa surrakaan poismenoa.<
Ei sinulla ole minkäänlaisia velvollisuuksia entistä avopuolisoasi kohtaan. Mennyt on mennyttä. Sinun ei tarvitse eikä pidäkään osallistua siunaustilaisuuteen, hautajaisiin tai muistotilaisuuteen, ellei sinua ole sinne kutsuttu. Pakko ei ole, vaikka kutsuttaisiinkin.
On täysin korrektia lähettää suruadressi, jossa jokin hyvin neutraali teksti.