Mun ihannesmies on aina ollu sellanen urheilullinen, kiltti, opiskelijatyyppi tai sitten sellainen jolla jo on jokin "hyvä" ammatti. Olen aina haaveillut ja kuvitellut että mieheni on sellainen korkeakoulut käynyt. Mutta kas kummaa rakastuinkin ns. renttuun. Hänellä ei ole ammattia, käynyt vain peruskoulun. Töissä kyllä käy mutta korkeakouluopinnoista ei tietoakaan. Mies on tällainen amistyyppinen ja aivan tyypillinen suomalainen jörömäinen mies. Vaikkei se ollukaa just se mun ihannemiestyyppi, huomasin että rakastan miestäni kovasti. Se on mulle tosi ihana, vaikka onhan siinä kouluttamista. Salaa toivon että mieheni jossain vaiheessa fiksuuntuisi ja hommaisi ammattin. Aivan sama minkä mutta ois turvallisempaa tulevaisuuden kannalta kun on ammatti. En kuitenkaan haluaisi muutta miehessäni mitään sen kummemmin, rakastan häntä sellaisena kuin hän on. Pelkään vain itse että mitä jos joku päivä hänellä ei olekaan enää töitä, ei ammattia ja hän jääkin sohvan pohjalle..? Onko jollain samoja kokemuksia, että miehellä ei ole ammattia? Asenne on se että koulut ei kiinnosta.
ei ammattia
afnafwe
1101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suurella osalla korkeakoulutetuista ei ole ammattia, sillä monet oppiaineet eivät valmista todellisuudessa yhtään mihinkään. "Amiksilla" taas määritelmällisesti on ammatti.