Kaikki avioliitot kun päättyvät aikanaan, joko eroon tai puolison kuolemaan.
Olen menossa paikkoin naimisiin ja haluaisin avioehdon seuraavilla kriteereillä:
- avioehto, mikä koskee nykyistä, sekä tulevaa omaisuutta, eli jos ero tulee niin kaikki omaisuus eritellään niin että kuka sen on tienannu, se sen saakoon.
- ennen avioliittoa olevat omistukset ja velat ovat henk.kohtaisia (minulla on asunto,auto,kesämökki,purjevene, ei velkaa)
- mahdollinen tuleva perinnöksi tai lahjaksi saatu omaisuus sekä niiden sijaan tullut omaisuus rajataan myös avio-oikeuden ulkopuolelle (perintöä tulossa)
Vinkkejä otetaan vastaan. Onko muita huomioitavia seikkoja hyvässä avio-ehdossa, mitä olette tehneet?
Olen menossa paikkoin naimisiin ja haluaisin avioehdon seuraavilla kriteereillä:
- avioehto, mikä koskee nykyistä, sekä tulevaa omaisuutta, eli jos ero tulee niin kaikki omaisuus eritellään niin että kuka sen on tienannu, se sen saakoon.
- ennen avioliittoa olevat omistukset ja velat ovat henk.kohtaisia (minulla on asunto,auto,kesämökki,purjevene, ei velkaa)
- mahdollinen tuleva perinnöksi tai lahjaksi saatu omaisuus sekä niiden sijaan tullut omaisuus rajataan myös avio-oikeuden ulkopuolelle (perintöä tulossa)
Vinkkejä otetaan vastaan. Onko muita huomioitavia seikkoja hyvässä avio-ehdossa, mitä olette tehneet?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kaikkein paras avioehto on että vain yhteinen omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin ja onko avioehto myös voimassa silloinkun puoliso kuolee että silleen. Ainoa asia mitä ei voi ohittaa millään kuolemantapauksessa on puolison asumisoikeus siihen asuntoon missä asutaan ja sillä ei ole mitään merkitysä kuka asunnon omistaa jos leskellä ei ole muuta asuntoa. Kaikki se omaisuus mikä on ennen avioliittoa on myös sen erossa että silleen.
Naimisiin ei kannata mennä. Säästyy monelta murheelta.
niin...tarkoitus on tehdä myös testamentti kuoleman varalle. testamentissa suljetaan vaimo ulos kaikesta.
Mä kyllä ymmärrän sen, jos eron varalta haluaa suojata oman omaisuutensa. Mutta kylläpä kuulostaa karulta, että haluat kuolemasi varalta sulkea vaimosi ulos kaikesta. Heität veivisi, eikä vaimolle saa jäädä mitään. Ymmärrän kyllä senkin, jos haluaa lapsille jättää suurimmat omaisuudet, mutta että vaimolle ei mitään? Jotenkin sitä luulisi, että elämänkumppanilleen haluaisi jotain antaa, jos kuolema erottaa. Miksi edes menette naimisiin? Leskeneläkkeen takia? Mutta hei, tää on vaan mun mielipide, ja meillä nyt onkin vaimon kanssa kaikki yhdessä hankittua yhteistä omaisuutta. Kukin tekee toki niin kuin parhaaksi näkee.
Me emme ota avioehtoa. Toisella tässä suhteessa on paljon rahaa ja omaisuutta, mutta emme näe tarpeelliseksi tehdä ehtoja, koska menemme naimisiin rakkaudesta.
Voin sanoa, että kun rakkaus loppuu ja ero tulee, niin toinen käy ahneeksi. Tee hyvä ihminen avioehto, se kannattaa.
Ymmärrän tuon, ettei avioehtoa haluta tehdä, koskaan ollaan ikuisesti yhdessä ja rakastetaan toista hautaan asti, mutta minusta se on valitettavasti aika naiivia ajattelua nykypäivänä. Tietty minä ja mieheni lähdetään siitä liikenteessä, että yhdessä ollaan hamaan loppuun asti, mutta koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan ja se on fakta! Todennäköisyys siihen, että tulemme olemaan yhdessä loppuelämämme on suuri, mutta koskaan ei voi tietää mihin elämä vie eikä tulevaisuutta voi ennustaa! Meille tulee avioehto, joka on avio-oikeuden poissulkeva ja myös toisen osapuolen tulevia perintöjä toinen ei voi saada eron sattuessa. Kaikki ennen avioliittoa hankittu on yhteistä ja jos ero tulisi, niin kumpikin saa pitää omansa. Minulle on tulossa tulevaisuudessa luultavimmin iso perintö, josta en todellakaan halua antaa miehelleni puolia, jos hän vaikka päättäisi pettää minua tai vaihtaa kokonaan uuteen naiseen (= ero). Rahat ovat yhteisiä niin kauan kuin ollaan yhdessä, simppeliä!
"Tietty minä ja mieheni lähdetään siitä liikenteessä, että yhdessä ollaan hamaan loppuun asti, mutta koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan ja se on fakta! Todennäköisyys siihen, että tulemme olemaan yhdessä loppuelämämme on suuri, mutta koskaan ei voi tietää mihin elämä vie eikä tulevaisuutta voi ennustaa! ...en todellakaan halua antaa miehelleni puolia, jos hän vaikka päättäisi pettää minua tai vaihtaa kokonaan uuteen naiseen (= ero). Rahat ovat yhteisiä niin kauan kuin ollaan yhdessä, simppeliä! "
= JEP. Henkisesti jo valmistauduttu eroon. Tätä varten avioehto on ainut oikea ja järkevä asia:)
Jos sinä pidät fiksuutta henkisenä valmistautumisena eroon, niin onnea ja menestystä vaan :D Mikä hitto nykyihmisiä vaivaa, kun aina mennään sata lasissa tunteella eteenpäin ja sitten kun tuleekin se seinä vastaan, niin tiputaan ihan pirun korkealta ja taloudellinen puoli on ihan rempallaan, kun ei voitu pitää aivoja mukana hommassa?! Näitä esimerkkejä lähipiiriini mahtuu kourallinen.
Kumma juttu, että omat vanhempani ovat vielä naimisissa, kun hekin menivät tekemään avioehdon, joka on siis sinun sanojesi mukaan henkistä valmistautumista eroon.... yhteistä tulevaisuuttakin heillä takana vaivaset 34 v. Että eroa odotellessa vaan! :D
"Naiivia ajattelua nykypäivänä..."
Ajattelkaa, jos vaikka aviopuoliso yhtäkkiä kuolisi. Jos ei ole testamenttia eikä avioehtoa, puoliso ja lapset ottavat omaisuuden haltuunsa. Heidän kanssaanhan puoliso kartuttaa omaisuutta, joten eikö perheen kannalta turvallisinta ole, että puoliso perii omaisuuden?
Ajatelkaa, jos esim. alaikäiset lapset perisivät talon ja irtaimiston. En tiedä, mikä on ikäraja näissä asioissa, mutta avopuolisonhan vissiin ohittavat kuolleen sukulaiset? Mitä siitä seuraisi? Avopuoliso voidaan periaattessa kai häätää pois kuvioista? Korjatkaa jos olen väärässä, olen vain kuullut tällaisen jutun, jossa perheen äiti joutui puille paljaille, koska hänellä ei ollut osaa eikä arpaa omaisuuteen avopuolison kuollessa.
Herää kyllä myös kysymys, että ketä enää kuoleman jälkeen kiinnostaa mitä maanpäälliselle omaisuudelle kuuluu. Eihän sitä saa mukaan sentin latia....
Jos on lapsia niin lapset perivät ja lasten holhooja eli äiti hoitaa käytännön asiat ja talon ylläpitokustannukset menevät lapsien orvoneläkkeestä mutta äiti voi aikanaan ostaa lapsilta osuuden taloon kun ikää tulee mutta muuten jää äika tyhjanpäälle kun on avoliitossa mutta sen takia kannattaa varautua tilanteeseen säästämällä varalle muutama kymppitonni rahaa tai jos pitkä suhde niint ehdä testamentti varmuuden vuoksi.
Mistä olet saanut noin ihmeellisen käsityksen, että alaikäisyys jotenkin vaikuttaisi perintöön?
Vähän yksinkertaistettuna:
Jos testamenttia ei ole, lapset perivät vanhempansa olivat he sitten alaikäisiä tai eivät. Puoliso ei peri, ilman avioehtoa hänelle kuuluu puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.
Avopuoliso ei peri ilman testamenttia ja kyllä, sukulaiset menevät hänen ohitseen.
Tuon esimerkkiperheesi äiti ei ole perinyt, mutta parin yhteiset lapset ovat kylläkin perineet isänsä.
juu...nykypäivänä asiat on toisin...joskus 30vee sitten mentiin naimisiin ja ollaan vieläkin siinä. tänä päivänä entinen 7vee kriisi tulee jo 3,5vee päästä ja erotaan. 50% päättyy eronn tilastofakta. siksi avioehto ja kumpikin jää omilleen, myös kuolemantapauksessa ei peritä toista. se on reilu peli molempien kannalta. avioehto on tosiaankin henkistä valmistautumista siihen eroon joka tulee ennen pitkää tänä päivänä.