Miksi rautateillä esimerkiksi veturinkuljettaja tienaa parhaiten? Miksi ei ole niin, että ne tärkeimmät tekijät rautatieliikenneturvallisuudessa eli ratapihamiehet tianaisivat eniten, kun nehän periaatteessa tekevät sen vttumaisimman, likaisen ja fyysisen työn millä junat saadaan turvallisesti liikenteeseen?
Pitäisihän työolosuhteistakin maksaa korvaus, kun esimerkiksi asetelmassa VEK vat. ratapihamies toinen istuu lämpimässä veturissa vääntämässä kahta vipua ja lukemassa lehteä, ja toinen on pihalla tekemässä tärkeää työtä, kun lunta/ räntää tulee vaakatasossa tai kun pakkasta on -35 astetta, kun junarunkoja laitetaan linjakuntoon?
Kysyy nimittäin asennetta ja uhrautumista ratapihatyö niillä työolosuhteilla ja -ajoilla. Ei se nyt mitään teräsmiestyötä ole eikä todellakaan kauheasti järkeä vaativaa _niin kuin ei ole kuljettajankaan työ_ on töitä fyysisesti ja henkisesti raskaampiakin, joihin liittyy vaikka ihmiskenkien eli materiaalia tärkeämpien arvojen pelastaminen. Mutta helpolla ratapihaympäristössä itsensä uuvuttaa henkisesti ja työergonomiassa menee paikat helpolla huonoon kuntoon vaikka olisi millainen karpaasi kyseessä. -Oikeastaan ratapihalla voikin olla, että mitä veltompi mies, sen paremmin kestää?
Mitä tekee veturinkuljettaja? Sehän istuu veturissa ja vääntää kaasua tai jarruttaa opasteiden mukaisesti, eli miksi se tienaa niin hyvin? Ok, työajat on epäsäännölliset ja varmaan kuormittaa sydäntä ja muutakin terveyttä puhumattakaan siviilielämästä, mutta työnkuva on helpon yksipuolinen, ei vaadi mitään moniosaamista. Ratapihalla on ihan samat ellei paskmaisemmatkin työajat, ja ei yhtään sen enempää vapaapäiviä, vaan päinvastoin vähemmän.
Parantaisiko se työelämässä jalksamista, kun oikeasti vttumaisimmista töistä maksettaisiin se kovempi korvaus ja näistä helpommista töistä keskitasoista korvausta tai alempaa? Esim. VEK ei käy mitään hirveitä kouluja ammattiinsa, (muutaman kuukauden kurssi) . Mutta toisaalta taas miksi koulutusta pitäisi arvostaakaan, kun koulujahan voi jokainen käydä yhteiskunnan laskuun.
Olisiko siis aika laittaa Suomessakin asiat niin että fyysisestä ja haastavasta työstä maksetaan kunnon palkka ja istumisesta maksetaan vähän helpomman työn tasoinen palkka? Euroopassahan metsuri tienaa enemmän kuin insinööri ja se on mielestäni juuri niin kuin pitää ollakin; - onhan metsurin työ nykyaikana erikoisosaamista! Totta kait esimerkiksi kirurgi ansaitsee eittämättä palkkansa, koska onhan heillä ihmiselämälle tärkeätä erityisosaamista jota ei voi vähätellä.
Kommenttia!?
Pitäisihän työolosuhteistakin maksaa korvaus, kun esimerkiksi asetelmassa VEK vat. ratapihamies toinen istuu lämpimässä veturissa vääntämässä kahta vipua ja lukemassa lehteä, ja toinen on pihalla tekemässä tärkeää työtä, kun lunta/ räntää tulee vaakatasossa tai kun pakkasta on -35 astetta, kun junarunkoja laitetaan linjakuntoon?
Kysyy nimittäin asennetta ja uhrautumista ratapihatyö niillä työolosuhteilla ja -ajoilla. Ei se nyt mitään teräsmiestyötä ole eikä todellakaan kauheasti järkeä vaativaa _niin kuin ei ole kuljettajankaan työ_ on töitä fyysisesti ja henkisesti raskaampiakin, joihin liittyy vaikka ihmiskenkien eli materiaalia tärkeämpien arvojen pelastaminen. Mutta helpolla ratapihaympäristössä itsensä uuvuttaa henkisesti ja työergonomiassa menee paikat helpolla huonoon kuntoon vaikka olisi millainen karpaasi kyseessä. -Oikeastaan ratapihalla voikin olla, että mitä veltompi mies, sen paremmin kestää?
Mitä tekee veturinkuljettaja? Sehän istuu veturissa ja vääntää kaasua tai jarruttaa opasteiden mukaisesti, eli miksi se tienaa niin hyvin? Ok, työajat on epäsäännölliset ja varmaan kuormittaa sydäntä ja muutakin terveyttä puhumattakaan siviilielämästä, mutta työnkuva on helpon yksipuolinen, ei vaadi mitään moniosaamista. Ratapihalla on ihan samat ellei paskmaisemmatkin työajat, ja ei yhtään sen enempää vapaapäiviä, vaan päinvastoin vähemmän.
Parantaisiko se työelämässä jalksamista, kun oikeasti vttumaisimmista töistä maksettaisiin se kovempi korvaus ja näistä helpommista töistä keskitasoista korvausta tai alempaa? Esim. VEK ei käy mitään hirveitä kouluja ammattiinsa, (muutaman kuukauden kurssi) . Mutta toisaalta taas miksi koulutusta pitäisi arvostaakaan, kun koulujahan voi jokainen käydä yhteiskunnan laskuun.
Olisiko siis aika laittaa Suomessakin asiat niin että fyysisestä ja haastavasta työstä maksetaan kunnon palkka ja istumisesta maksetaan vähän helpomman työn tasoinen palkka? Euroopassahan metsuri tienaa enemmän kuin insinööri ja se on mielestäni juuri niin kuin pitää ollakin; - onhan metsurin työ nykyaikana erikoisosaamista! Totta kait esimerkiksi kirurgi ansaitsee eittämättä palkkansa, koska onhan heillä ihmiselämälle tärkeätä erityisosaamista jota ei voi vähätellä.
Kommenttia!?
Vastaukset 27
Vanhimmat
No, jos siivoja ansaitsisi yhtä paljon kuin vaikkapa huippujuristi, kuka viitsisi enää kouluttautua oikeustieteellisessä? Koulutuksen kautta sitä erikoisosaamistahan nimenomaan hankitaan...
Niin noh, kyllä ihminen haluaa haasteitakin opiskelussa ja työssä, ei kaikkea rahan motivoimana tehdä.
No veturimeis ei ole lähelläkään juristia tietämyksessä.
Lähinnä tulee mieleen pari asiaa: heillä on yhteen hiileen puhaltava ammattiliitto, ja lähes kaikki kuljettajat ovat samaa mieltä asioista(Yp-miehet saa painua eläkkeelle!). Jos mietitään rahan kannalta, niin ratapihan henkilökunta on vain iso kuluerä liikennöitsijälle, ei muuta.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei ko. henkilöstö olisi tärkeä. Mutta kun viranomainen on määrännyt, että junan jarrut tulee koetella tietyin väliajoin, niin siihen tulee suostua. Tämä voidaan tehdä määräysten mukaan myös niille tehdyillä laitteilla. OFFTOPIC: Kukahan muuten tarkastaisi venäläisen kumipyöräliikenteen kaluston yhtä tarkasti(ei ole olemassa mitään määräyksiä sen suhteen)?
Toinen asia on, että veturinkuljettaja ajaa sen junan perille. Henkilöliiikenteen ajot yleensä menevät ihan omalla painollaan, mutta tavaraliikenteessä tarvitaan niitä "vähäisiä taitoja", joita keskustelun aloittaja niin mainostaa.
Ratapihakippari on kasannut junan ja tarkastanut jarrut, kiitos siitä.
Juna on nyt lähtövalmis, ja kun se ajetaan perille, niin siitä tulee tietty kilometrikorvaus ammattiryhmäkohtaisen peruspalkan lisäksi. Jos junan kokonaispaino on esimerkiksi 5000 tonnia( 5 000 000 kiloa), niin silloin yhdessä junassa kulkee noin 70 täysperävaunuyhdistelmän verran kuormaa.
Veturinkuljettaja ei tietenkään saa 70-kertaista tuntipalkkaa ko. ajosuoritteesta, vaan ihan jotain muuta. Tämäkin on sovittu työnantajan kanssa, mutta pakko on se huomio tehdä, että ehkä vielä vuonna 2012 työnantaja kunnioittaa tekijäänsä kaikesta huolimatta. Voin kertoa yhdistelmäajoneuvon kuljettajista, jotka tienaavat PAALJON enemmän kuin suomalainen veturinkuljettaja, mutta huomattavasti isommilla työtunneilla.
Kuka sitä rahaa pitää tärkeimpänä, niin voi kääntyä sydämensä puoleen. Aloittajalle "propsit", suorastaan liikutuin sinun kommenteistasi.. :)
Siksi koska kuljettajan työ on tärkeää, vastuullista ja haastavaa. En lähde sen tarkemmin erittelemään, mikä siitä tekee haastavaa. En ole kuljettaja vaan konduktööri, mutta tiedän ettei kuljettajien hommat aivan "kahta kättä heittäen" mene.
Kaikkeen työhön oppii ja jopa leipiintyy, mutta kyllä hyvästä työstä pitää palkkaa saada. Vaan eipä se kuljettajien palkkakaan mikään aivan erityisen ihmeellinen ole. 40 000 - 60 000e vuodessa? Sanotaanko, että se on ihan kohtuullinen korvaus.
Joskus konnarit ja kuljettajat saivan suunnilleen samansuuruista palkkaa, mutta kun kuljettajat tajusivat muodostaa oman liiton niin heidän palkkansa lähti nousuun. Rautatieläisten ompelukerho kun ei saa mitään aikaiseksi. Ja mikäs piru tämä nykynen Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry piiripienipyörii -väkerrys oikeen on? Aina vain surkeampi edustus tuli konnareille. Että vituiks meni sekin vähäinen mitä oli.
Luotan JHL:ään 100% enemmän kuin Rautl:oon, kun nimessäkään ei ole sitä "rautatieläisten" - sanaa.
Rautatieläusyys sanana jo on minulle synonyymi sanalle "yksinkertainen yksilö".
Työajoista rautateillä palkat maksetaan, ei vaativuuden mukaan. Ratapuhatyöt tekee kohta VEK itse, eli pienipalkkainen porras jää pois olemasta turha kuluerä. Mutta onhan automaattisia metrojakuin jo ilemassa ja liekö kuskittomia vetureitakin, eli kohta tulee työttömiä ja paljon! Suome uudet sääolosuhteet voivat olla haaste.
Vastaa lääkärin palkkaa aivan liikaa
No konnarihan on vain tarjoilijaa vastaava ei sen kummempi.
Konnari tekee paljon muutakin junassa. On turvallisuustehtävissä valvomassa mm. järjestystä, kuten vaikka vartija kauppakeskksessa. Hallitsee evakuoinnin ja erikoistilanteet. Antaa kuljettajalle luvan "aja".
Tuohan on hirveän vaikeaa? tosi tuon oppii viikossa mutta onhan paperimiehilläkin palkka liian suuri.Palkat ei yleensä mene reilusti vaikka
pitäisi.Korkeakoulun käynyt voi tienata vähemmän kuin duunari ei oikein.
Kyllä se on vaikeaa — vaikket sinä tiedä, kun et ole kokeillut. Hyvin usein ne vähiten arvostetut työt on todellisuudessa tärkeimpiä. Konnari on törkein ihminen jos juna vaikka suistuu.
Kun kaikki menee putkeen, konnari on vain se joka leimaa lipun (tai paremminkin lukee viivakoodin), turinoi niitänäitä ja kahvittelee matkustajien kanssa ravintelissa, mutta kun kaikki menee perseelleen, alkaa konnarin puhelimet soida ja ykskaks saadaan hänestä turvamies, ensiapu, poliisi, yhteyshenkilö, logistiikkavastaava, informaatiokeskus ja ties mitä. Hetkessä kyseinen henkilö muuttuu hyvinkin tärkeäksi hyvin monelle ihmiselle. Että tuota... tarjoilija? Joo hmm no tavallaan. Olen itse ainakin hakenut pyörätuolimatkustajalle kaffin ravintelista. Että tarjoilija myöskin. Mitä enemmän duunia, sen varmempi työpaikka. Kovin spesifi ei kannata olla.
Näkyvän konnarin työn takana on myös muuta. Junien siirtoja kuljettajien kanssa (vaihtotyöt), ratapihakytkentöjä, tarkastuksia, jarrujentarkastuksia tarvittaessa vaunujen irroituksia.
Satunnaisesti pitää myös poistaa liputtomia junista ja toimia salapoliisina etsien pummeja.
Moniko konduktööriä arvostaa? Sitä en tiedä, mutta kun hätä tulee niin voinkin kysyä "who you gonna call...?!!"
Niin. Mitä tekee VEK poikkeustilanteessa esim. kun juna myöhästyy ja asiakkaat kimpaantuvat tvs. - Noh; sehän istuu ohjaamossa ja konduktööri hoitaa tilanteen.
Veturinkuljettajan työ on aika yksipuolista, suht vastuutonta liukuhihnatyötä vastaavaa. En vähättele, mutta palkkaerot ovat kohtuuttomia! Samaten joku liikenteenohjaaja, joka tienaa ilmeisesti työnvaativuuteen suhteutettuna kohtuuttomasti. Koulutus rautatieammateihin on aina muutamakuukausi, siispä se ei selitä palkkaeroja.
No sehän on selvä chostbusterseille tietenkin.
Juu turvallisuudessa kyllä,mutta hätätilanteessa kuka matkustaja voi olla parempi
se riippuu ihmisen perusrohkeudesta ja kylmäpäisyydestä jotka ihmisellä on
tai ei ole.
VR-verisiä konnarit, eli ei paljoa äly päätä pakota.
No palkka-asiat on niin,että työn tuottavuus meinaa paljon ei aina se koulutus
tosin jo pelkän sivistyksen kannalta koulutus on hyvä juttu,kivempi olla fiksu,
kuin ei niin fiksu.
Ei koulutus tee fiksuksi. Muu käytös kyllä.
Vain tavalliselta urpolta voi tulla tuollainen kommentti. Tietämättömyys ei ole tyhmyyttä, se on jos luulee tietävänsä..
Veturikuskin homma aika iisiä ja verrattavissa johinkin tehdanstyöhön. Ihan samalla laillahan jossakin liukuhihnalla lajittelijana tienaa. Palkka koostuu työn raskaudesta ja työajoista eli siitä, että sietää sitä työtä ja myy elämästään aikaa sellaiseen paskaan. Jos hirressä roikkumisesta maksettaisiin, siitä saisi varmaan hyvän korvauksen? Kaikesta kärsimyksestähän maksetaan aika hyvin?
Siis eihän veturinkuljetus ole mitään hävittäjälentämiseen verrattavaa autuutta todellakaan. Metalli vasten metallia, kolinaa, melua, heiluntaa, odottelua, samaa ruostunutta kiskoa ja onneksi vaihtuneita betonisia ratapölkkyjä, radioliikenne huutaa ja koitat siinä kuulosuojainten ohitse kuulla mitä ne yrittää sanoa: hidasta, aja, kiihdytä, jarruta...- en jaksaisi enää..onneksi oli aikainen eläköityminen -toisin kuin nuoremmilla, ja se oli sen ammatin "suola".
veturinkuljettaja. Me arvostamme ammattiamme ja emme tuollaista kirjoittele.
Ok. Olkaapa sitten ylpeitä.
...
'mmmmmmmmmm
40 pitkää, pitkää ja monta erittäin lumista että sateista ja myös liukasta vuotta kiskoilla-Veturin joo "kahta nappulaa teho ja jarru kääntäneenä" nyt eläkkeellä. Huvittuneena lueskelin tämän keskustelun,ei muuta kun jaksamista töissänne kukiin omissaan. Ei ole tavat muuttuneet,jos sais kaverilta palkkaa pienemmäksi sehän ois kun palkankorotus itselle.
Onhan siinä hommaa kun pitää jarruttaa sitä veturii ja kiihdyttää kans et pääsee perille ajoissa
Ihmettelen tuota aloittajan purkausta ja kaikkia näitä muita sen kirjoittamia lyttäämisiä. Heti, kun joku yrittää järjen äänellä hieman valottaa asioita, niin tuo yksi heti haukkana kommentoi taas jotain sontaa paniikkinappi pohjassa.
Mitä tulee noihin väittämiin, niin voinen sanoa, että veturinkuljettajan työ on haastavaa ja vastuullista, ei se rajoitu pelkkään kahden kahvan kääntelyyn.
Vastuusta siinä myös maksetaan ja pitää olla tietyt asiat kunnossa terveyden suhteen ja sääntöjen osaamisen suhteen, että voi edes työskennellä. Tiedän toki, että näin on muillakin ammattiryhmillä.
Lisäksi itse arvostan myös muita ammattiryhmiä rautateillä.
Liikenteenohjaajia tarvitaan, he vastaavat omalta osaltaa junaliikenteen, vaihtotöiden yms. asioiden sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Matkustajaliikenteen konduktöörit vastaavat taas omalta osaltaan asiakaspalvelusta ja turvallisuudesta junassa, sekä omalta osaltaan liikenneturvallisuudesta mm. vaihtotöissä saatossa, asemalta lähdössä yms.
Ratapihatyötekijät, jotka tätä nykyä myös konduktöörejä lähes kaikki uuden polven tekijät, vastaavat vaunujen järjestelystä, junien oikeasta kokoonpanosta, turvallisuudesta, liikennekelpoisuuden tarkastuksesta yms.
Lisäksi hehän toimivat myös kuljettajan roolissa nykyisin melkein jokapaikassa Suomea ajamalla radio-ohjauksella veturia vaihtöissä ratapihoilla, jotta junat saadaan kasattua.
Veturinkuljettajat taas vastaavat omalta osaltaan asioiden sujuvuudesta, junien turvallisesta kulkemisesta ja monesta muusta.
Jokaista ammattiryhmää tarvitaan ja en lähtisi ketään sen kummemmin arvostelemaan. Nykyisin monia tehtäviä on rauteillä sulatettu yhteen ja tullaan sulauttamaan. mm. Veturinkuljettajat rupeaa tekemään töitä linjalla tavajunissa yksin ilman ratapihatyötekijää, eli haetaan tavarajuna lastausraiteelta ja yksi tarkastellaa asiat ja tehdään vaihtotyöt radio-ohjauksella. Ratapihatyöntekijät taasen ratapiha-alueella keskenään tekevät ilman veturinkuljettajaa radio-ohjauksella vaihtotöitä. Monet työtehtävät sulautuu ja väki vähenee, uusia ei kouluteta niin paljoa tilalle, koska vähempikin määrä voi tehdä samat työt muutoksilla, eli koulutetaa moniosaajiksi kaikki ja tehdään töitä ristiin. Näin ollen tehdään jo ja tullaan vielä enemmän "toistemme hommia" tekemään ristiin ammattiryhmien kesken.
Itse yritän töissäni ainakin tulla kaikkien kanssa toimeen, yksittäistapauksia lukuunottamatta se on onnistunut. Porukalla yhteisen päämäärän edestä töitä tehdään ja arvostetaan toinen toisiamme, sitä ei sopisi unohtaa.
Muistaakseni noita on vuosikausia kyselty töihinottaessa ja testattukin ryhmätyötaitoja, aloittaja ei ilmeisesti ole sisältänyt niitä arvoja ja aatteita, vaan haluaa kyynistyä ja kantaa kaunaa ja mustamaalata toisia ammattiryhmiä. Voisinko sanoa, että on seula vuotanut hakuprosessissa jos tuolla tavoin ajatteleva on töissä rautateillä?