Miehen statuksena DI?

Ottamaan jalat alle. Kuivakka, asiallinen, myös tunneasioihin järjellä suhtautuva.

Ei vaikuta mitenkään.

No jos mies on muuten sopiva, niin mitä väliä sillä muka olisi? Noin lähtökohtaisesti arvostan di:n koulutusta siinä missä mitä tahansa muutakin koulutusta.

Tällaisia mielikuvia..

http://www.google.fi/url?q=http://www.youtube.com/watch?v=2XXUKNpXZLs&sa=U&ei=JV7wT_XxEsWN4gT7iZGEDg&ved=0CBoQtwIwAg&usg=AFQjCNFfE2hhxoNI86GsKlIXN7DVyci9Fg

DI=smart guy/good boyfriend/good husband

/-/0. Ei haittaa, ei statusta. Ainoastaan humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä on, heillä oletan olevan kulttuurista kompetenssia.

DI:lläkin voi olla, mutta duunarilla yhtä hyvin. Eli heidän kohdalla itse miehen henkevyys ratkaisee, koulutuksen sivutuotteena heille ei sinänsä voi odottaa sitä kertyneen.

Kouluttautuminen on positiivinen juttu, ala sitten vaikuttaa siihen että kuinka vaikuttunut olen. Älykkäät miehet on toisaalta tosi puoleensavetäviä mutta toisaalta myös vähän pelottavia..

Ainakin ne DI:t joita itse olen deittaillut, ovat olleet ihan ok. Kuitenkin kun itselläkin on tutkintoa ja pahvia jos jokuselta alalta ja akatemiasta, niin helposti DI:lla alkaa sellainen pätemisvaihde tulla päälle. Heille sopinee parhaiten sellainen lastenhoitaja, sairaanhoitaja -tyyppinen naistyyppi, joka antaa miehen ajatella.
Eli sellaisina tietynlaisina teknokraatteina pidän heitä, hyvä huumorintaju, mutta tylsähköä porukkaa.


Esim. luonnontieteellisestä tiedekunnasta matemaatikot olisivat meikäläiselle kaikkein otollisinta porukkaa, mutta niitä ei tapaa missään. Laskevat varmaan jotain kaavojaan kammioissaan.

The best lover ever

Tiedän DI:n, jolla on ollut yli 200 naista.

Ei se nyt välttämättä plussaa ole, muttei haittaakkaan jos mies on muuten ok.

DI:t ovat YTM:iä ja ihailuni kohde.

Näin akateemisena naisena tiedän mitä haluan mieheltä. Jonkin tietyn ammattikunnan edustajat olisivat tavoiteltavampia ( DI ) kuin jonkin toisen.

Näin se vain menee. Tässä kulttuurissa on ammatilla erittäin suuri merkitys.

DI:t tekee valtavasti työyä tutkintonsa eteen ja se kertoo mulle hyvistä geeneistä...

Saisimpa sellaisen vonkaleen viekkuuni.

Vaikken ole nainen niin minulle tulee di:stä mieleen tämä:

http://keenetrial.com/blog/wp-content/uploads/2011/03/nerd.jpg

Karkea jako lähtee siitä onko DI nörttimäinen vai Tukholman klubeista tuttu Lacosteen pukeutuva charmantti naistenmies isoine rannekelloineen ja puuhelmineen. Jos mies on luonteeltaan jännä iskijämies, niin sen jälkeen on toisarvoista millainen titteli on. Usein ne jotka tekevät työtä puhumalla, ovat myös supliikiltaan ainakin kohtuullisia naisten kanssa.

Sen jälkeen pääasia on hahmottaa että miten tämä miehen sosiaalinen pyramidi on kasattu.

Naisten feministinen kollektiivi painaa päälle sitten sen jälkeen että onko DI miehen paras henkinen kumppani Siwan kassaneiti vai erikoislääkäri nainen. Useinhan naiset joiden ulkonäkö ei ole kovin kaksinen pätevät kovin mieluusti titteleillään ja halusta akateemiseen yhteenkuuluvuuteen miehensä kanssa. Tosi asiassa miestä usein enemmän kiinnostaa miten panettava nainen on ja miten luonne natsaa.

Korostan että vaikkapa moni upea toimitusjohtaja mies on naimisissa tavis naisen kanssa. Kun taas hyvin harva oikein priimusnainen on elämän tapa työttömän miehen kanssa naimisissa. Kyllä mies oppii sisäistämään sen levelin johon oma komeus naisissa riittää.

Meidän kulttuurissa ei todellakaan ammatilla ole erittäin suuri merkitys. Ei, vaan sillä on miten korkealle ihminen, niin mies kuin nainen, haluaa kivuta sosiaalisessa pyramidissa yhteiskunnallisesti. Käyhän se kaikille järkeen että työkkärin tilillä ei Audeja vaihdella tai upeissa exoottisissa lomakohteissa vietetä talvilomia.

Mielestäni naisilla on tosi kova duuni valita täysipainoisen hyvä kumppani. Kukapa sitä rakastuisi nykyään looserismieheen, vain kemian tähden?

Di miestä kyllä jeesaa luonne karaktäärit, tatskat , moottoripyörä, extreme harrastukset. Ja jotain humaania paketin päälle, punaisen ristin vapaaehtoistyötä vaikkapa.

Civil engineer is better than a rude engineer.

Ei muuta.

Mulla tulee mieleen tosiaan sellainen silmälasipäinen, kuivakka, pöhöttynyt, ankea, viisasteleva besserwisser -tyyppinen mies. Olen kyllä tavannut ihan fiksujakin DI-miehiä, mutta suurin osa edustaa tätä tyyppiä. Sopivat hyvin yhteen varmasti joidenkin lähihoitajien, parturi-kampaajien ja kaupankassojen kanssa, mutta ei tosiaankaan intellektuellien ja omalla päällä ajattelevien korkeasti koulutettujen naisten kanssa.

Mukavat työajat, hyvä palkka, järkevä... On sopeutunut yhteiskuntaan...
Mitä muuta nainen haluaisi.

Tuli heti aloitusviestissä härski sukupuolijako. Vastaanpa miehen näkökulmasta.

Itseäni aina ihmetyttää tuo käsitys DI:n kuivuudesta ja epätaiteellisuudesta. Itse ja oma pieni DI-piirini kun on sieltä ihan toisesta päästä. Toisaalta tiedän kyllä pari tuollaista ei-mairittelevaakin stereotyyppitapausta, mutta todella harvassa ovat.

Itse ainakin olen erityisen kiinnostunut, jos nainen on DI. Tämä kielii älykkyydestä ja huumorintajusta. Tosin toivon lisäksi myös taiteellisuutta, ja se ei näin aikuisiällä olekaan niin yleistä (yhtään millään alalla siis) kuin pienenä omissa piireissäni luulin. En siis vetäisi DI-koulutuksesta itsessään juuri mitään johtopäätöksiä kuin että ei kyseessä ehkä täysin idiootti tai reppana ole.

Diplomi-insinööreillä on hyvä itsetntuo ja asema. Jos suhteen osapuolet ovat erilaisia, mutta toinen ei arvosta erilaisuutta suhteessa, ei suhde toimi. Vähemmän koulutettu henkilö ei ole tyhmä, mutta omaa huonon itsetunnon ja on kykenemätön huolehtimaan itsestään, tosin moni korkeasti koulutettu mies ei ole tietenkään läheskään niin fiksu kuin tavallinen duunari. Itse koulutettuna naisen olen kokeillut seurustelua duunarimiesten kanssa, sillä kriteerit minulla ei ole tilipussi (vaikka en kyllä asuisi vuokralla kerrostalossa) tai koulutus, vaan mitä ihminen on ja onko meillä kivaa yhdessä. Kaipaan itse samantasoista järkevää keskustelukumppania. Tietysti jossain vaiheessa on alkanut ilmenemään jonkinlaista vähättelyä minua kohtaa, omille tutuille tai kavereille kerrota mitä työkseni teen tai koulutkselta olen. Minulla on paljon kokemusta niistä duunarimiehistä, joilla tuntuu olevan todella huono itsetunto koulutus- ja työasioiden suhteen. Nämä säälittävät miehet eivät esimerkiksi halua tavata akateemisen naisensa akateemisia kavereita, koska ei meillä kuitenkaan olis mitään yhteistä. Siksi valitsen DI:n.

Jos baarissa joku lähestyy ja alkaa hänen kanssaan juttusille, niin silloin tilanne on se, että edes jossakin määrin kumpikin on toisistaan kiinnostunut. Harvemmin se ammatti näkyy päälle päin ja harvoin ihan ekana kysymyksenä kysytään, että mitä toinen tekee työkseen. Sen takia on tyhmää sanoa, että kaikki diplomi-inssit olisivat kuivakoita lösähtäneitä nörttejä.

DI-koulutusta on järjestetty niin kauan ja niitä on sen verran paljon, että siihen joukkoon mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa. On niitä perinteisiäkin nörttejä tai korkeakoulumaailmaan jääneitä, mutta myös paljon muutakin.

Ihmisellä voi olla hyvä itsetunto tai sitten ei. Itselläni on hyvä itsetunto esimerkiksi ammatillisesti, mutta parisuhdeasioissa itsetunto onkin huono parisuhdehistoriasta johtuen.

Minulle kelpaisi diplomi-inssi vallan mainiosti. Ylipäätään en ole niin koulutusrajoitteinen. Tänä päivänä tuntuu lähinnä olevan meriitti jo se, että ylipäätään on töitä.

Koulutus on aina hyvästä!

Kyllä mulle DI kelpais, jos sattuu oleen hyvä tyyppi. Mutta kelpaako inssi DI:lle?

Miksi ei kelpaisi?

Täällä taas yksi DI-mies (TKK:lta valmistunut). Minulla on valmistumisesta jo niin paljon aikaa, että en osaa ajatella tutkintoani millään lailla meriittinä. Muistan kyllä miten valmistumisen jälkeen koin olevani "tärkeä".. vaan se vaihe meni onneksi oihi nopeasti =) Se oli vaan koulutus, minkä ansioista pääsin aikanaan mukaviin töihin.

Itse asiassa nykyään minua lähinnä hävettää kertoa että olen DI, jos joku jolla ei ole koulutusta kysyy. En koskaan mainitse naisjutuissa koulutustani, jos sitä ei erikseen kysytä. Olen jonkin verran henkinen ihminen, ja se teknohype on hyvin kaukana arvomaailmastani. Satuin opiskelmaan tekniikkaa, so?

Mutta, kyllähän Diplomi-inisnööreillä on hienot omakotitalot ja audit... Kyllä se on erillaista elämää, kun duunarin ja humanistin vuokraamassa kerrostalo kaksiossa...

Kyllähän se aika hienolta kuulostaa

Ei tee, ne on ihan turhalla alalla ja vielä hieman liian alhaisesti koulutettujakin.

Kun on kätevä käsistään, käy töissä plus tekee lisäksi kätevillä käsillään muitakin töitä palkkatyön ohella, ei DI,n tulot tunnu missään.