Täällä kaipaisi apua ongelmiinsa 22-vuotias mies.
Olen seurustellut avopuolisoni kanssa reilun vuoden. Suhteessa muuten kaikki asiat suhteellisen kohdallaan, mutta pari asiaa on saanut minut mietteliääksi.
Heti suhteen alkuajoista lähtien olen hemmotellut naistani erilaisilla tavoin. Olen tuonut hänelle kukkia ja monesti ilman mitään syytä. järjestänyt kaikkea kivaa aktiviteettiä, mistä tiedän naiseni tykkäävän sekä kirjoittanut useita "rakkausrunoja".
Olen myös koettanut yllättää hänet iloisesti aina kun siihen on mahdollisuus. Huomioin hänet joka asiassa mitä teen ja suunnittelen. Tarjoan apua ja hellyyttä ilman pyyntöä. Ongelmana on kuitenkin se, että avopuolisoni ei minun mielestäni huomio minua tarpeeksi.
Tässä muutama esimerkki mitä toivoisin että hän tekisi, mutta ei.
Kotona ei ole koskaan valmista ruokaa vaikka hän olisi vapaalla. Minä taas kokkailen mielelläni hänelle. Ja monesti vielä oman työpäiväni päätteeksi.
Hän ei huomio minua ollenkaan omissa suunnitelmissaan. Haluaa kuulema olla kavereidensa kanssa ilman minua. Ymmärtäisinkin sen mikäli sitä tapahtuisi harvoin. Mutta se on lähes joka viikkoista. Ja varsinkin silloin kun molemmat olisi vapaalla.
Hän ei tarjoudu auttamaan minua juurikaan missään mihin tarvitsisin joskus jonkun apua. Pyytämällä kyllä saan mutta sekin aika väkinäiseltä tuntuu.
En ole saanut kokea minkäänlaista yllättymisen tunnetta moneen kuukauteen ja ennen sitäkin yllätykset olivat lähinnä känniseksiä sun muuta.
Siinä samalla on muutama minun merkkipäiväkin "unohtunut"
Mutta viimesin teko joka herätti minut miettimään, oli se kun olin järjestänyt illallisen laavulla järvenrannalla. Tällöin naiseni ilmoitti että ei pääse työporukan "urheilupäivästä" pois koska ei ole autolla ajajaksi. Itse en tykkää juoda juuri ollenkaan alkoholia. Sanoin että tulen hakemaan, mutta hän olikin jo karannut baariin.
Mitä teen tällaisessa tilanteessa? Olen puhunut hänelle asiasta monta kertaa ja vähän aikaa hän muistaakin. Mutta viikon jälkeen sama meno jatkuu...
Kiitos jo etukäteen.
Olen seurustellut avopuolisoni kanssa reilun vuoden. Suhteessa muuten kaikki asiat suhteellisen kohdallaan, mutta pari asiaa on saanut minut mietteliääksi.
Heti suhteen alkuajoista lähtien olen hemmotellut naistani erilaisilla tavoin. Olen tuonut hänelle kukkia ja monesti ilman mitään syytä. järjestänyt kaikkea kivaa aktiviteettiä, mistä tiedän naiseni tykkäävän sekä kirjoittanut useita "rakkausrunoja".
Olen myös koettanut yllättää hänet iloisesti aina kun siihen on mahdollisuus. Huomioin hänet joka asiassa mitä teen ja suunnittelen. Tarjoan apua ja hellyyttä ilman pyyntöä. Ongelmana on kuitenkin se, että avopuolisoni ei minun mielestäni huomio minua tarpeeksi.
Tässä muutama esimerkki mitä toivoisin että hän tekisi, mutta ei.
Kotona ei ole koskaan valmista ruokaa vaikka hän olisi vapaalla. Minä taas kokkailen mielelläni hänelle. Ja monesti vielä oman työpäiväni päätteeksi.
Hän ei huomio minua ollenkaan omissa suunnitelmissaan. Haluaa kuulema olla kavereidensa kanssa ilman minua. Ymmärtäisinkin sen mikäli sitä tapahtuisi harvoin. Mutta se on lähes joka viikkoista. Ja varsinkin silloin kun molemmat olisi vapaalla.
Hän ei tarjoudu auttamaan minua juurikaan missään mihin tarvitsisin joskus jonkun apua. Pyytämällä kyllä saan mutta sekin aika väkinäiseltä tuntuu.
En ole saanut kokea minkäänlaista yllättymisen tunnetta moneen kuukauteen ja ennen sitäkin yllätykset olivat lähinnä känniseksiä sun muuta.
Siinä samalla on muutama minun merkkipäiväkin "unohtunut"
Mutta viimesin teko joka herätti minut miettimään, oli se kun olin järjestänyt illallisen laavulla järvenrannalla. Tällöin naiseni ilmoitti että ei pääse työporukan "urheilupäivästä" pois koska ei ole autolla ajajaksi. Itse en tykkää juoda juuri ollenkaan alkoholia. Sanoin että tulen hakemaan, mutta hän olikin jo karannut baariin.
Mitä teen tällaisessa tilanteessa? Olen puhunut hänelle asiasta monta kertaa ja vähän aikaa hän muistaakin. Mutta viikon jälkeen sama meno jatkuu...
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuulostaa hyvinkin pitkälti siltä, että olet ns. naisesi tossun alla. Sinun pitäisi ottaa vähän karkeampi katse suhteeseenne.
Itse naisena esimerkiksi inhoan sitä, jos mies tekee kaiken puolestani, on liian "kiltti", tai paavoo yms..
On ihanaa jos mies tekee asioita joista pidän, kuten esimerkiksi laittaa ruokaa ja pikku yllätyksiä silloin tällöin. Tämä on ihana-asia
jos pysyy rajoissa. Miksi sinun pitäisi vielä tehdä hänelle ruokaa, olla supermukava, kuskata ym jos et saa mitään takaisin?
Mielestäni sinun pitäisi keskustella kunnolla rauhassa naisesi kanssa asiasta. Jos perustelet kunnolla mieltäpainavat murheesi,
hän fiksuna naisena avaa silmät ja ymmärtää puolesi. Mutta jos tämä keskustelukaan ei auta, niin silloin sinun kannattaa vielä kokeilla
esimerkiksi sitä että jospa pistäisit vähän kapuloita rattaisiin ja antaisit samalla mitalla. Voit sinäkin ainakin yrittää esittää
että olet hieman välinpitämättömämpi, et laita ruokaa, et kehu, etkä osta lahjoja. Mutta ainakun nainen tekee eteesi jotain
niin palkitset siitä.. Haha tämä minun neuvoni:D
Kiitos. Mutta pieni huomio. En ole tossun alla, sillä oikeasti pidän siitä että saan auttaa ihmisiä ja tehdä muut iloiseksi. Välillä tosissaan olisi vain kiva saada jotain taksisinkin. Olenkin miettinyt tuollaista"pientä näpäytystä" mutta pohtinut onko se oikein. Mutta kai se on melkein ainoa tapa jolla voin antaa avopuolisoni itse ymmärtää onko hän ollut reilu minua kohtaan.
-Ap-
Ehkä se "pieni näpäytys" on siinämäärin oikein, jos mietitään asiaa toisinpäin, eli niinpäin että onko se oikein että et saa mitään vastinetta hyville teoillesi..
Jos hän välittää sinusta oikeasti, hän huomaa tämän näpäytyksesi ja tajuaa viimeistään sitäkautta että vaakanne ei ole ollut ihan tasapainossa ja näin ymmärtäisi sinua paremmin
liian kiltti mieheksi vai? No tällä viikolla tuohon onkin hyvä mahdollisuus. Taidan antaa jo hommaamani viinijuhlalipun kaverille ja mennään äijäporukalla sinne edustamaan. Enkä mainitse hänelle asiasta mitään etukäteen. Vai meneekö jo hyvän maun ulkopuolelle?
-AP-
Kostaminen ei ole ehkä hyvä juttu. Parempi olisi keskustella avoimesti, mitä kumpikin suhteelta haluaa. Eihän se tietenkään aina johda molempien osalta toivottuun ratkaisuun. Jos tarpeet eivät kohtaa, niin sitten kannattaa miettiä, onko suhteella tulevaisuutta.
Olet hyvä mies. Naisesi vaan ei arvosta sinua. Etsi sellainen joka rakastaa sinuakin, jos toinen ei tajua hyvällä, eikä pahalla.
Sehän tässä jutun vaikeaksi tekeekin, kun muuten tulevaisuudelta halutaan samaa. Ja mietinkin että en ole niin lapsellinen että alkaisin tahallani "kettumaiseksi" ja kostaisin jotenkin. Vain pieni herättely on paikallaan. Vaikka tuhoon tuomittu yritys taitaa olla kumminkin kun hän on ollut koko suhteemme ajan aikalailla samanlainen.
Mutta katsotaan nyt mihin tämä johtaa. Mielummin haluan puhua asioista kuin tehdä jotain tyhmää joka jää vaivaamaan pitkäksi aikaa. Sitten vasta uutta parisuhdetta jos sellainen on tullakseen.
-AP-
Naisesi tulee varmasti pettämään sinua "tosi miehen" kanssa. Ainakin tuossa iässä se on hyvin mahdollista ja yleistä. Nyt kun tiedät tämän niin voit miettiä että mitä teet
Suosittelen keskustelua vakavasti jos tämän jälkeen naisesi vielä käyttäytyy samalla tylyllä tyylillä sinua kohtaan, niin pieni "kosto" on paikoillaan. Jos nainen alkaa kostostasi itkemään/vinkumaan, silloin tiedät että hän kyllä välittää sinusta. Mutta tuohon pisteeseen jos päädytte, niin näyttäisi menevän aika heikosti.
Hän on sanonut rakastavansa minua yli kaiken, mutta tiedä häntä. En usko että pettäminen tulee missään kohdi kuvioihin. Hän lukeutuu niihin harvoihin naisiin jotka eivät halua seksiä koko ajan. Näin meillä ollut suhteen alusta alkaen... Olen itsekkin päätynyt tuohon keskusteluun. Hän vain ei jotenkin osaa keskustella, sillä purskahtaa heti itkuun mikäli sanoo jostakin asiata pahasti.
Kiitos kaikista neuvoista. Päätöksen teko helpottui huomattavasti.
-AP-
Vaikka kuinka sanoo rakastavansa ym, niin ei kannata uskoa ihan täysin sinisilmäisenä tommoisen jälkeen mitä on tehnyt sinulle.. taisiis... on ollut sinulle tuollainen.. Aika moni pettäjä nainen purskahtaa itkuun kun samalla yrittää uskotella myös itselleen ettei pettäisi ikinä. On kuitenkinhyvä muistaa että joka 3 nainen on pettänyt miestään... Luulen että nämä kolmannet naiset ovat myös joskus sanoneet jolelkkin ettei ikinä pettäisi.. En tarkoittanut nyt tällä kommentilla, että tuomitsin heti naisesi pettäjäksi, mutta ihan sokea ei kannata olla.
öhhhh, mistä alottaisi. Keskustelemista nyt jokainen onkin jo suositellut. Jos naisesi on itkuherkkä, kuten sanot, se ei tarkoita, etteikö hän voisi keskustella. Olen itse aina ollut herkkä itkemään, mutta ei se itku ikuisesti jatku, pysyt vain asiallisena, annat hänen itkeä, tarjoat nenäliinaa, ja sanot että jatketaan kun hanat menevät kiinni. voit tietysti kysyä miksi hän itkee.
Älä lähde keppostelijaksi tai kapuloiden heittelelijäksi. Mainitse asioista, että haluaisit yllättyä, kaipaat jotain hänen ennen tekemäänsä, miten haluaisit enemmän yhteisiä menoja jne.
Meillä on 4v suhde takana, ja täytyy tunnustaa, että minä suunnittelen tyttökavereideni kanssa menot ilman häntä. Ihan siitäkin syystä, koska kaverit ovat sinkkuja, ja urputtavat minulle tauotta jos haluaisin miehen mukaan. Toiseksi, asumme kuitenkin yhdessä, ja teemme Paljon yhdessä asioita, joten muiden kanssa meno on kivaa vaihtelua. On vaan kivempi sitten palata oman kullan kainaloon ;)
Olette tunteneet vielä niin vähän aikaa, tutustutte vasta. Toiselle toisen hemmottelu voi olla vaikeaa, eikä niin itsestäänselvää kuin sinulle. Tykkääkö hän laittaa ruokaa? Oletko kertonut hänelle miten otettu olisit jos hän valmistaisi jotain ruokaa valmiiksi kun tulet töistä?
Meidän suhteessa tämä on ollut välillä riippakivi. Olen asunut itsenäisesti kauan, kun taas mies muutti kotoa luokseni. Hän on saanut perheen tukea ja hemmottelua, kun minä orpona olen saanut tehdä kaiken itse. Edellisessä suhteessani muutuin tyttöystävästä kodinkoneeksi ja palvelijaksi, vaikka yritin vain osoittaa rakkauttani arjen teoilla.
....semmosia ajatuksia täältä! Nti25v
Niinkuin sanoin jo, että en usko tuohon pettämiseen. Koska hänellä on alapäässä pieni vika. Joten seksiä hän ei halua paljonkaan. Minä taas useamminkin kuin kerran kuukaudessa.
Keskustelimme asiasta tänään ja hän ei mielestään ole tehnyt mitään väärin? Eikä ole huomannut että kaipaisin piristystä. Vaikka olenkin maininnut ja vihjaillut asiasta moneen kertaan. Hän vain syyllisti minua ja rupesi nimittelemään itseään näin" Minähän se teinipissis olen joka juo koko ajan" Vaikka mistään juomisesta ei edes keskusteltu. Kovasti olisin halunnut yrittää hänen kanssaan mutta nyt se loppui. Mielummin olen yksin ja ajattelen itseäni kun että ajattelisin vain toista joka ei sitä arvosta.
Jotenkin oma olo helpottui huomattavasti. Hän ei kai vain ollut minua varten. Vaikka jo aidosti rakastinkin häntä.
Kiitos kaikista neuvoista ja herättelyistä.
-AP-
Minusta käytöksessäsi saattaa olla jokin pahasti pielessä. Onko sinulla omia menoja ja ystäviä ollenkaan, vietätkö heidän kanssaan aikaa säännöllisesti? Kumppanisi elämässä saattaa olla aivan normaalia nähdä ystäviä ihan joka ikinen viikko, oli suhteessa tai ei. Myös se että avaudut asiasta täällä tai oikeastaan koitat oikeuttaa ajatuksesi siitä että sinun oma naisesi käyttäytyy nyt vastoin kuin sinä odotat on hieman hämärää, se viittaa siihen ettet oikein osaa keskustella tyttöystäväsi kanssa. Missään ihmissuhteessa ei voi olettaa ja odottaa ja sitten pettyä ja suuttua vaan ihmisten kanssa täytyy puhua asiat selviksi.
Sinun tapasi olla romanttinen saattaa myös olla erilainen kuin hänen tapansa, ilmaise selkeästi mitä häneltä odotat tai toivot ja jos hän ei pistä tikkua ristiin, vaihda hyvä mies naista äläkä ala suunnittelemaan mitään ihmeen näpäytyksiä.