Mies on neutraali ja rauhallinen. Tunteet eivät välity enkä tiedä missä mennään.
Parisuhde perustuu tunteiden välittämiseen toiselle ja siihen, että tunnetasolla ollaan ns. connected.
Miten olla läheisessä suhteessa sellaisen kanssa, joka ei tunteitaan paljon näyttele?
Neutraalius saattaa jopa ahdistaakin minua. En pääse miehen lähelle ja olen onneton. Hän on sanonut koittavansa opetella tunteiden osoittamista...
Tyhjiössäkö lopun elämää??
Parisuhde perustuu tunteiden välittämiseen toiselle ja siihen, että tunnetasolla ollaan ns. connected.
Miten olla läheisessä suhteessa sellaisen kanssa, joka ei tunteitaan paljon näyttele?
Neutraalius saattaa jopa ahdistaakin minua. En pääse miehen lähelle ja olen onneton. Hän on sanonut koittavansa opetella tunteiden osoittamista...
Tyhjiössäkö lopun elämää??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eikö kellään tosiaan ole vastaavaa ongelmaa??
jäi vähän epäselväksi , anna jotain käytännön esimerkkiä
No edellisellä kerralla olemme olleet ihan lovena. Kun näemme seuraavan kerran, mies on neutraali, tunteeton. Ei halaile, ei pussaa. Minä taas koen, että jatkaisimme siitä mihin olemme jääneet. Hän ei paljon tunteitaan hehkuttele, itse taas rakastaisin tulisemmin. Olemme kuin jää ja tuli... Yhdessä kolme kk. Häiritsee kun pitäisi olla rakastunut ja onnellinen...
Auttaakohan tämä? Voin tarkentaakin, jos jää epäselväksi vieläkin.
Tulee vähän sellainen kuva että se näyttää tunteitaan pala palalta, ja katsoo syötkö sen, sitten se kokeilee sitä päinvastoin, tietääkseen miten reagoit. Se on kiinnostunut susta, mutta kelaa voiko luottaa, kannattaako mennä liian pitkälle, jos tuleekin turpaan. Ei pitkälle pötkitä tuollaisen tyypin kanssa joka ei ole ihan tasapainoinen päästään. Ensin kannattaisi miehen selvitellä itselleen päänsisäiset jutut läpikotaisin, eikä alkaa leikkimään kissa-hiirileikkiä. Se ei ole aikuisen ihmisen tapa. Kolmessa kuukaudessa todellakin pitäisi olla jo pöksyissä pitelemistä, se on sellaista haipakkaa että! Eli mun tulkinta on miehestä se että ei ole rakastunut. Mies varmaan kuvittelee olevansa jotenkin nokkela ja itsenäinen, vetelevänsä oikeista naruista, mutta otapa luulot pois. Lähe vaikka ekstempore matkalle, kerrot viikkoa aikaisemmin, ihan mitä vaan, yllätä se ukko oikein kunnolla. Saat provosoida, mutta ei tuhmasti/ilkeästi. Kokeile sinäkin millä maaperällä äijä liikkuu. Revit ne tunteet siitä esiin kiusoittelemalla.
Etsi sellainen mies, joka näyttää tunteitaan. Minulle puolestaan kelpaisi mainiosti tuollainen jörömpi tyyppi.
Oikeasti. Sinun mallisi rakatamisesta (tulista tunteiden paloa ja niiden näyttämistä) ei ole ainoa oikea. Eikä toisen ihmisen muuttaminen omien toiveiden kaltaiseksi ole kovin kestävä tie.
Miksi ja miten "pitäisi olla rakastunut ja onnellinen"? Oletko rakastunut ja onnellinen? Vai onko rakkautesi ehdollista: olisit onnellinen JOS...?
Tulee vaikutelma että haluat olla rakastunut ja nimenomaan rakastunut sellaisella Harlekiini-romaanien hehkuttamalla head-over-heels tavalla, sen sijaan että olisit aidosti kiintynyt juuri tähän kyseiseen ihmiseen. Hän on sinulle vain väline sen rakastumistoiveesi toteuttamiseen eikä nyt toimi kuten sinä haluaisit.
Rakas simasuu, tiedän, että mallini ei ole ainoa oikea. Siksipä mietinkin että olemmeko liian erilaisia parisuhteeseen.
Olisin onnellinen jos! Kyllä. Seksiäkään ei ole nimeksi, koska mies haluaa sitä tosi vähän. Itse taas pidän seksistä ja haluan sitä harrastaa. Etenkin varmaan näin suhteen alkuun.
Ei hän väline ole. Sinun kannattaisi varoa mitä täällä kommentoit, sillä kaikki eivät ymmärrä puolustaa omia näkemyksiään vaan ovat heikossa tilanteessa hyvinkin alttiita kritiikille.
Kirjoituksesi ei auttanut minua yhtään. Mutta hienoa että vaivauduit.
Ero tässä varmaan tulee. Sillä olen puhunut miehen kanssa kyllä ääneen siitä että emme voi muuttua. Ja se hyväksynkö tämän tilanteen näin vai eroanko, se on minun yksin päätettävä ja vastuu siitä kannettava. Kärsin.
Ei ole kokemusta, joten pakko kertoa "musta tuntuu" kokemus tuttavapiiristä.
Mies yrittää kauan hurmata naista, joka on vaikeasti tavoitettava ja tunteitaan näyttämätön,
Tulee uusi nainen kuvioihin, kun entisestä ei tule valmista.
Siinä vaiheessa nainen nro 1 pelästyy, että hallintasuhde päätyy mieheen, pelko, ettei tämä olekkaan enää hänen vallassaan.
Tulee kiire tavata mies, juitella ja ilmoitti sittenkin haluavansa alkaa seurustelemaan.
Nyt ovat muutaman kuukauden olleet kimpassa, muuttivat yhteen, mutta rakkautta ei pysty teeskentelemään kovin pitkään, vaan jo tällä hetkellä nainen on kylmä, puhumaton, ei läheisyyttä, eikä mitään mitä normaalisuhteessa pitäisi olla.
Kamalaa katsoa, miten mies on vietävissä ja kärsii jo nyt.
Tämä nyt ei varsinaisesti ollut samanlainen tapaus kuin sinun, mutta tuskin niitä rakkaudentunteita tullaan näyttämään myöhemminkään, jos ei niitä ole :/
Juu, tunnen että olen yksin tässä suhteessa. Yksin hymyilemässä, yksin hellimässä, yksin iloinen, yksin haluamassa rakastella jne.. En voi kieltää etteikö mielessä olisi käynyt se toinen mies joka oli tyrkyllä samaan aikaan...
Pahoittelen, mutta olen äärimmäisen realisti jos jotakuta satuttaa suorat sanani.
Ero tässä on varmaan tulossa :( Silti rakastan miestä, mutta homma ei toimi.