ainainen valehtelu

Niin, se on todella raskasta huomata, että toinen on pystynyt hämäämään ja valehtelemaan niin hyvin, että oikeastaan mitään ei huomaa. Minulla sama juttu, yhdessäoloa kestänyt 30 vuotta, miehellä paljastui 6 vuoden suhde. Ei ollut kivaa, ei. Suurin tuska, mitä koskaan olen kokenut.
Kyllä siinä tuli mieleen moni asia ja jotenkin tuntui, että koko meidän yhteinen suhde romuttui ja kaikelta putosi pohja, vaikka olimmekin yhdessä kuitenkin paljon kauemmin kuin nuo kaksi olivat.
Siinä todella tuntui, että meidän suhde oli niin rikottu ja liattu. Oli todella loukattu ja rikottu, rikkirevitty olo.
Vaikka aikaa onkin tuosta hetki kulunut ja sitä voi jo ajatella yhtenä oman elämän tapahtumana, ei siitä koskaan varmaan toivu kokonaan. Niin kova isku se oli ja sitä vielä muutaman vuoden jälkeenkin terapiassa käyn keskustelemassa itsestäni ulos.
Ehkä joskus sitä vielä saa haavat niin arpeutumaan, että asia jää paremmin taka-alalle.
Tsemppiä sinulle, kyllä elämä kuitenkin jatkuu ja jossain vaiheessa alkaa aurinkokin jälleen sisimäpääsi paistamaan. Vaikka alussa näin ei itsestäni tuntunut, voin kuitenkin jo nyt sanoa, että olen tuntenut välillä oloni jo jopa onnelliseksi. Se muodostuu nykyään ihan eri asioista kuin aikaisemmin. Nyt osaa arvostaa elämän pieniä ilojakin aivan eri tavalla.
Eikä odota enää kenenkään tekevän itseään onnelliseksi. Se täytyy itse saavuttaa, eikä olla riippuvainen toisesta ihmisestä. Vaikka vielä naimisissa olemmekin... Ainakin toistaiseksi, omassa mielessä alkaa kääntymään vähän toiseen suuntaan, itselliseen elämään yksin. Ehkä se on parempi tie parantumiseen. En tiedä vielä.
Mutta tee rauhassa omia päätöksiäsi, älä tee mitään radikaalia heti vaan anna ajan kulua. Vain aika saa oikeat vastaukset tulemaan sisimpääsi ja kuuntele tässä tilanteessa vain itseäsi.
Aluksi tuntui, että haluaa ehdottomasti jatkaa liittoa ja rakastaa miestä aivan silmittömästi. Vähitellen asian laajuuden iskiessä tajuntaan alkaa myös realismi astumaan kuvaan ja sitten vasta pystyy miettimään kokonaisuutta ja sitä, mitkä edellytykset on millekin asialle.
Haluaako jatkaa vai onko parempi erota. Näitä asioita kannattaa pohtia rauhassa, eikä kuunnella muiden mielipiteitä. Vain sinä itse tiedät, mikä on parasta sinulle. Ja se, mitä päätät, ei kuitenkaan tarvitse olla lopullista. Se on sen hetken päätös. Sekin on hyvä muistaa. Älä sinä tee elämästäsi itsellesi vankilaa, vaikka mies on sen oikeastaan itselleen tehnyt. Hän elää tekonsa kanssa ja syyllisyytensä kanssa lopun elämänsä, eikä sekään kovin helppo rasti ole. Mutta ei meidän tarvitse ruveta kuitenkaan pettäjää säälimään. Hän on itse ratkaisunsa tehnyt.