Muuttolaatikot odottavat pakkaamista...pitäisi aloittaa pikkuhiljaa.Kuukauden päästä asun yksin.On vain niin vaikeaa aloittaa.Mieli on surullinen ja ikävä on suuri tulevan eron takia.Vaikka mies on tehnyt niin väärin...pettänyt.Jos nyt on näin vaikeaa yksien tavaroiden pakkaaminen, niin voin vain kuvitella miten vaikea on se viimeinen kerta kun suljen oven lopullisesti entisestä kodista.
muuttotuska
ahdistaaniin
4170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei pettämisen aina tarvitse johtaa eroon. Jos sinulla on noin suuri tuska ja ikävä ja surullinen olo, oletteko miettineet, miksi eroatte, oikeasti?
Jos halua on molemmilla jatkaa, voi yhdessä olo jatkua vielä pettämisen jälkeenkin. Se ei ole todellakaan helppoa aluksi, mutta mahdollista ja tulevaisuudessa voitte olla vielä ihan onnellisia, kun tämä jää taka-alalle käsiteltynä juttuna.
Toinen asia tietysti on, jos jompikumpi ei halua tehdä enää suhteen eteen töitä.
Olen pahoillani puolestasi, tekstistäsi kuultaa syvä suru ja jotenkin se oli se, mikä sai minut kysymään, onko ero ainoa ratkaisu?
145 tuossa edellä on oikeassa, uskottomuus ei mitenkään ehdottomasti johda eroon.
Mutta.... Eroaa sitten syystä tai toisesta, niin se tekee kipeää. Tunteet ailahtelee, voi kokea epäonnistuneensa, kaipaa menneitä muistoja, välillä on vahva, välillä taas ei. Se on osa suruprosessia ja sen kohtaaminen ja läpi eläminen on tervettä ja eheyttävää, vaikka niin helposti nykyään siihenkin halutaan kirjoittaa kemiallinen lääkitys, jolla suru mitätöidään. Minusta surun kohtaaminen on eheyttävää ja tulevaisuuden kannalta kannattaa se suru surrra, jottei kummittele sitten koko elämää mielessä.
Ero on vähän niin kuin rakkaan kuolema ja siihen liittyy ikävää, surua ja voimattomuutta. Mutta siitä selviää. Voimia sinulle.
Olisin ollut valmis avioliittoneuvojalle tms. mutta mieheni on päätöksensä tehnyt. Hänellä on suhde,jota jatkunut pitkään. Nähdäkseni rakkaus minuun on kuollut. Silloinhan ei ole tulevaisuutta yhdessä.
Niin, silloin parasta sinulle on ottaa katse tulevaisuuteen ja oikeasti luottaa, että tulevaisuus kantaa. Sillä se todella tekee niin.
Osallistu vaikka eroseminaariin, minulla se auttoi ja kannatti todella, sillä siinä oppii näkemään omaa rooliaan parisuhteessa ja miettimään, millaisen suhteen oikeasti seuraavasta suhteesta haluaa ja millainen haluaa olla.
Tsemppiä sinulle, kyllä sinä pärjäät. Se sattuu nyt, mutta jälkikäteen näet, että tämä antoi sinulle avaimet johonkin uuteen. Ja kyllä varmasti vielä parempaan. Sen näet sitten myöhemmin. Muista pitää itsestäsi hyvää huolta!