Erosin kumppanistani äskettäin, olimme seurustelleet vajaat 4kk. Eroon johti miehen ehdottama ryhmäseksi hyvän (naispuolisen)ystäväni kanssa. Mies väitti ehdotuksen olleen vitsi, mutta olen huomannut hänen kiinnostuksensa ystävätärtäni kohtaan. Mies haluaisi ottaa ystäväni mukaan matkoillemme jne
Kun juttelin kumppanini kanssa kahden kesken asiasta, hän kiisti tunteensa toista kohtaan ja loukkaantui siitä etten JO tässä vaiheessa luota hänen olevan vain minun mieheni. Suhteessamme oli aiemminkin ollut pahakin konflikti liittyen luottamuspulaan, mutta selvitimme sen. Episodi kuitenkin horjutti tunteitani miestä kohtaan.
Omaan huonon itsetunnon ja minun on vaikea uskoa todellisiin tunteisiin, mutta en koskaan vaatinut miestä kuitenkaan todistelemaan tunteitaan, saati tonkinut puhelintaan jne.
Avoin flirttailu, toisen naisen kehuminen ja ehdottelut musertavat itsetuntoani pala palalta, mies tiesi kyllä sen. Silti hän ehdotti ryhmäseksiä muka vitsiksi verhoiltuna.
Keskustelimme suhteemme tilasta, ja tulin siihen tulokseen että ero on ainoa ratkaisu. Mies sanoi että ei halua erota, mutta suostuu kyllä jos minä niin haluan. Hän suhtautui eroon hyvin rauhallisesti, jopa välinpitämättömästi... sanoi vielä että voin tulla hänen luokseen jos tarvitsen apua.
Tästä päästäänkin otsakkeen kysymykseen; Halusiko mies päättää suhteen kanssani? Siltä minusta nyt tuntuu, sillä hän ehdotti ryhmäseksiä minulle vaikka tietää huonon itsetuntoni. Lisäksi hänen suhtautumisensa eroon oli turhankin neutraalia. Vai ylireagoinko koko asiaa ja ero oli liian hätiköity päätös? Toivoisin asiaan varsinkin MIESnäkökulmaa.
Sepustuksesta tuli aika syyttävä, mutta tunteeni ovat niin sekaisin nyt että parempaan en pysty.
Kun juttelin kumppanini kanssa kahden kesken asiasta, hän kiisti tunteensa toista kohtaan ja loukkaantui siitä etten JO tässä vaiheessa luota hänen olevan vain minun mieheni. Suhteessamme oli aiemminkin ollut pahakin konflikti liittyen luottamuspulaan, mutta selvitimme sen. Episodi kuitenkin horjutti tunteitani miestä kohtaan.
Omaan huonon itsetunnon ja minun on vaikea uskoa todellisiin tunteisiin, mutta en koskaan vaatinut miestä kuitenkaan todistelemaan tunteitaan, saati tonkinut puhelintaan jne.
Avoin flirttailu, toisen naisen kehuminen ja ehdottelut musertavat itsetuntoani pala palalta, mies tiesi kyllä sen. Silti hän ehdotti ryhmäseksiä muka vitsiksi verhoiltuna.
Keskustelimme suhteemme tilasta, ja tulin siihen tulokseen että ero on ainoa ratkaisu. Mies sanoi että ei halua erota, mutta suostuu kyllä jos minä niin haluan. Hän suhtautui eroon hyvin rauhallisesti, jopa välinpitämättömästi... sanoi vielä että voin tulla hänen luokseen jos tarvitsen apua.
Tästä päästäänkin otsakkeen kysymykseen; Halusiko mies päättää suhteen kanssani? Siltä minusta nyt tuntuu, sillä hän ehdotti ryhmäseksiä minulle vaikka tietää huonon itsetuntoni. Lisäksi hänen suhtautumisensa eroon oli turhankin neutraalia. Vai ylireagoinko koko asiaa ja ero oli liian hätiköity päätös? Toivoisin asiaan varsinkin MIESnäkökulmaa.
Sepustuksesta tuli aika syyttävä, mutta tunteeni ovat niin sekaisin nyt että parempaan en pysty.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei, vaan halusi kokeilla ryhmäseksiä. Siitä ollaan nyt kovasti innostuneita ja joka pojan pitäisi päästä kokemaan.
Ei ollut hätiköity päätös ero. Älä pähkäile enää asiaa, ei mieskään pähkäile vaan etsii jo uutta/uusia jotka suostuisivat hänen fantasioihinsa. Ja miksi ihmeessä pyydät nimenomaan miesnäkökulmaa? Olet vielä kiinni miehessä ja haluaisit ymmärtää häntä?
Rakastan miestä kaikesta huolimatta ja yritän tosiaan ymmärtää hänen ajatuksenjuoksuaan.
Kumpi on todennäköisempää? Mies ehdotti ryhmäseksiä, koska halusi ryhmäseksiä. Vai että mies ehdotti ryhmäseksiä, koska halusi testata huumorintajuasi? Jos rakastaa toista, testaileeko häntä loukkaavin tavoin?
Hän varmasti välittää sinusta tavallaan, mutta oli kuitenkin valmis ottamaan riskin menettämisestäsi, koska mahdollisuus ryhmäseksiin oli niin tärkeä. Hän ei ole nähnyt vaivaa saadakseen sinut takaisin, vaan on suhtautunut asiaan tyynesti.
Ei tuossa mitään muuta selittämätöntä ole kuin sinun rakkautesi. Anteeksi tylyyteni, mutta toivoisin että olet onnellinen. Oikein teit, ja seuraava oikea teko olisi lakata ajattelemasta häntä.
Itsekin jossain sielusi sopukoissa tiedät, ettei mies ollut oikeesti tarpeeksi kiinnostunut susta. Jos 4kk:n seurustelun jälkeen mies avoimesti flirttailee muiden kanssa, on kiinnostunut ystävättärestäsi jne. niin mitähän suhde olisi vaikkapa 4 vuoden kuluttua?
Oikein teit, kun lemppasit moisen tollon kuvioista. Etsiköön ryhmäseksinsä muualta. Kannattaa etsiä parempi ja rakastavampi mies, joka oikeasti rakastaa ja arvostaa sinua. Jos jo heti suhteen alussa kumppani loukkaa tai yritä nujertaa itsetuntoasi, niin silloin pitää hälytyskellojen soida ja kovaa päässäsi.
Olet varmaankin oikeassa.
Uskoin miehen olevan tosissaan kanssani kun hän esitteli minut tyttärelleen, äidilleen ja hyvälle ystävälleen. Kun olimme kahden, hän oli minua kohtaan aina huomaavainen ja erittäin hellä.
Mietin oliko flirttailu miehen omaa epävarmuutta viehätysvoimastaan, ja testasiko huumorin kestävyyttä puhumalla kolmen kimpasta. Tai en oikeastaan kohta tiedä mitä ajatella mistäkin, haluaisin mieluummin vihata miestä jotta voisin käsitellä eron ja jatkaa eteenpäin.
Eron hetkellä hän oli kylmän rauhallinen, eikä edes yrittänyt estää suhteen päättymistä. Hän tuskin suree minun menettämistäni, kumpa voisin itsekin vain lakata välittämästä.
Ei normaali mies laske leikkiä kimppaseksistä ystävättäresi kanssa varsinkaan jos tietää kuinka arka paikka se voi sinulle olla.
Ja jos miehesi rauhallaisesti hyväksyy eroajatuksen eivät ne tunteet kyllä kovin syvällisiä ole olleet.
On ihan normaalia surra päättynyttä suhdetta ja rakkautta mutta kyllä elämäsi kuitenkin tulee jatkumaan ja uusi(a) rakkauskin löytyy aikanaan. Ja kun löytyy on ehkä hyvä selvittää hänen ajatuksiaan parisuhteesta jo suhteen alussa.
Kaikkea hyvää!
Itselläni vähän samankaltainen tilanne.. Mielestäni pistit pelin poikki tarpeeksi "ajoissa", sillä itse en ole siihen pystynyt ja päivä päivältä se vain vaikeutuu. Mietin aina välillä mihin olen hukannut arvostuksen itseäni kohtaan.. Olen myöskin maininnut useammankin kerran miehelleni avoimesta flirttailusta ja muiden naisten kehumisesta. Tuntuu kuin hän ei ottaisi minua ikinä vakavissaan, pahoittelee, mutta käytös ei muutu.. Hän sanoo rakastavansa minua, mutta meidän välisillä lupauksilla ei tunnu olevan juurikaan painoarvoa. Kuitenkin haluan olla hänen lähellään jatkuvasti. Vaikka kuinka ajattelen hänen ilkeitä/loukkaavia sanojansa, en tiedä miksen vain halua/uskalla erota hänestä. Neuvoja??
Olen ylpeä sinusta. Oma arvo täytyy tuntea. Tunteet ottavat vain liiankin helposti vallan.. Tsemppiä!