Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    AUTTAKAA...

    Hei.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne...
    Mulla on ongelma. Olen teinistä asti seurustellut saman miehen kanssa. Meillä on aina mennyt ihan hyvin... mutta nyt jostain kumman syystä mulle on tullut ajatuksia siitä miten kivaa ois joskus olla ihan vapaa. Sais ite tehä omat ratkasut, ihan itsekkäästi, ilman et tarvii aina ottaa toinen huomioon...sais mennä ja tulla miten huvittais, eikä ois ketään kotona odottamassa ja vahtimassa kelloa.
    Kaikista noista ajatuksista huolimatta, rakastan avomiestäni aivan mielettömästi...sen takia tää onki niin pirun vaikeeta...PÄÄ HAJOO...Onko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta???
    2622
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Seurustelin useamman vuoden saman tytön kans, teinistä asti, rakastin häntä paljon mut.. Itselle alkoi myös tulla samaisia ajatuksia silloin. Koskaan ei suuremmin tapeltu ja kaikki näytti olevan muuten hyvin.. Loppujen lopuksi lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnnalle jonne tyttöystäväni piti tulla seuraavana keväänä mun luo valmistuttuaan itse omasta koulusta. Näimme silloin tällöin, mutta itselle tuli halu ja mahdollisuus kokea jotain uutta uudessa kaupungissa. Joten pistin suhteen poikki vapauden kaipuuni takia.. Olin tyytyväinen, n. 4 kuukautta jolloin aloin seurustelemaan uuden naisen kans. Sekin suhde meni jo aikoja sitten poikki, mutta en ole pahemmin katunut tekemääni siirtoa silloin. Vapaana viiletän edelleen..
    Sitä uutta oikeaa rakkautta etsimässä;)

    Äänestä

    • Jos oikeasti kärsit suhteesta, niin lopeta se, mutta älä hätiköidysti. Ei se sinkkuelämä niin kivaa ole!

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Mimo kirjoitti:

    Hei.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne...
    Mulla on ongelma. Olen teinistä asti seurustellut saman miehen kanssa. Meillä on aina mennyt ihan hyvin... mutta nyt jostain kumman syystä mulle on tullut ajatuksia siitä miten kivaa ois joskus olla ihan vapaa. Sais ite tehä omat ratkasut, ihan itsekkäästi, ilman et tarvii aina ottaa toinen huomioon...sais mennä ja tulla miten huvittais, eikä ois ketään kotona odottamassa ja vahtimassa kelloa.
    Kaikista noista ajatuksista huolimatta, rakastan avomiestäni aivan mielettömästi...sen takia tää onki niin pirun vaikeeta...PÄÄ HAJOO...Onko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta???

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu