No tää on niin tätä narinaa, mutta kirjoitan silti kun pakko on jonnekin sisintään purkaa. Eli itse olen 28- vuotias ja poikaystäväni 31-vuotias ( tai täytyisi kai jo käyttää termiä miesystävä). Suhteemme on kestänyt hiukan vajaan vuoden. Ja olemme käytännössä olleet kaiken vapaa-ajan yhdessä niin öin kuin päivin. Olen ainakin omasta puolestani ollut ihastunut tai jopa rakastunut häneen korviani myöten ja valmis tekemään suhteen eteen lähes mitä tahansa. Mikään pettäminen ei omassa mielessäni ole koskaan käynyt tämän suhteen aikana ja luulin kaiken olevan samoin myös mieheni puolelta. Nyt kuitenkin noin kuukausi sitten sain sain odottamattomasti sähköpostia toiselta naiselta. He ovat olleet kavereita jo kauan ennen meidän tarinamme aikaa, mutta mieheni on häntä aika-ajoin "vongannut" ennen suhdettamme ja naisen mukaan myös suhteemme aikana. Yhden yhteisen yön he ovat kuulema viettäneet suhteemme aikana, mutta silloin ei ole mitään fyysistä tapahtunut, koska koko homma oli naista alkanut hänen mukaansa ahdistamaan, koska oli tiennyt minun kuvioissa olosta! Mieheni oli kuitenkin vain väittänyt naiselle meidän olevan vain ystäviä, ettei välillämme ole mitään fyysistä.... tuo on silkkaa PASKAA!
Aikamme vaihdoimme naisen kanssa sähköposteja ja sieltä selvisi, että "mieheni" laittaa hänelle tekstiviestejä tyyliin, " kumpa olisit täällä, olet minulle niin tärkeä ja rakas
Aikamme vaihdoimme naisen kanssa sähköposteja ja sieltä selvisi, että "mieheni" laittaa hänelle tekstiviestejä tyyliin, " kumpa olisit täällä, olet minulle niin tärkeä ja rakas
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mut tollasiin miehiin ne naiset rakastuu. Mies siis vehtaa toisen naisen kaa ja sinä hiljaa hyväksyt sen ja kaikki selitykset mitä mies sanoo. Ei muka ole heidän välillään mitään. Tollanen mies ei ole luotettava ja pettää myös herkasti jos pimppiä on tarjolla niin ei pysty vastustamaan. fiksu järkevä nainen jättäis tollasen miehen heti mut monikaan nainen ei ole kovin fiksu.
Tylsä tilanne tosiaan, mutta et voi muuta kuin jatkaa eteenpäin yksinään. Jos mies vonkailee toista jo ensimmäisen seurusteluvuoden aikana eikä viitsi kertoa olevansa edes varattu, niin miksi sinun pitäisi antaa itseäsi kohdeltavan noin? Hän ei vaan ole sinulle sopiva tai sinä et ole hänelle sopiva, joten sinun pitäisi vain jättää hänet. Ihan turhaan tuhlaat aikaa moiseen mieheen. Kukaan ei tietysti ole täydellinen, mutta jotain rajaa.
Kirjoitat, että hänen pitää päättää kumman valitsee. Miksi et itse päätä, että tuollainen mies ei ole sinua varten? Itse en voisi kuvitella, että käyttäisin aikaa kuukauden verran tuollaisen asian miettimiseen kun ette ole seurustelleet kuin vajaan vuoden verran. Tilanne olisi ihan toinen jos olisitte olleet naimisissa vaikka parikymmentä vuotta. Silloin suhteen "vaakakupissa" voisi olla paljon hyviä asioita vuosien varrelta ja tuollainen voisi olla joku ohimenevä "päähänpisto". Nyt mies on jo näyttänyt, että ei ole mies ollenkaan, vain sellainen tuuliviiri.
Mies kertoo jokaiselle vastaantulevalle jakorasialle mitä luulee heidän haluavan kuulla saadakseen sen mitä haluaa.
Sinä et tule nuoremmaksi joten olisiko aika ottaa järki käteen ja etsiä aviopuoliso miehistä jotka ovat luotettavia ja luottamuksen arvoisia. Tämä nykyinen on kaukana sellaisesta.
Nyt on hyvä aika antaa hänen mennä. Jos alat tekemään tuon kanssa lapsia, kaikki muuttuu paljon, paljon vaikeammaksi.
Rakastat häntä, mutta samalla vihat häntä,
Sanoisin että sun kantsi olla tiukka pipo ja pysy kovana, koska minusta jotenkin tuntu että mies johdata suhde nyt, sillä on valtaa kun se tietä miten et pysty olla ilmaan sitä, antaisin sellaisen neuvon, että pistä kaikki kylmäksi, unohda se hetkeksi, se ihan varmasti tajua piian mitä se on menettämässä, oon ollu samassa tilanteessa kun sä, ja suosittelen joku uus harrastus vaikka se auta pääsemään yli hänestä !
T: 20 v Tummapoju
Samassa veneessä ollaan. Itse epäilin mieheni myös pettäneen minua exän kanssa ja ratsasin hänen puhelimen kumpikin väittävät, ettei mitään ole ollut vaikka puhelimesta löysin vaikka mitä epäilyttävää. Itse olen miettinyt samaa kysymystä jatkaakko vai erota. No, vielä olemme yhdessä, muutin vuoden alusta miehen kanssa yhteen ja nyt olemme jo eron partaalla, tunnen olevani välillä niin yksin vieraassa paikkakunnassa kaukana kotipaikkakunnaltani mutta eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä johdattaa. Äläkä tunne syyllisyyttää siitä vaikka olet lukenut miehen pulimen, sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua vaikka moni viilaa pilkkua siitä per*eleen kirjesalaisuudesta pelkkää p*skaa sellainen höpötys, tuskin kukaan ihminen haluaa tulla petetyksi. Tiedän myös sen, että suhteesta on vaikea lähtä mitä pitempi se on (itse olen ollut tämän miehen kanssa reilu kaksi vuotta ja kihloissa nyt avoliitossa), joten mieti tarkkaan meillä on kuitenkin vain tämä yksi elämä, toista tilaisuutta emme saa.
Urkkiminen on vähintään yhtä p*skamaista kuin pettäminen.
Urkkiminen on kurja temppu, mutta kyllä pettäminen on kurjempi.
Ei tod.ole! Huo*aaminen se on pahinta! Oletkohan sitten itse pettäjä? Tai onko sua petetty jos ei ole älä viistastele asioista joista et tiedä vaan kasva aikuiseksi!!!!!!!!
"Oletkohan sitten itse pettäjä?"
En ole.
"Tai onko sua petetty"
Mistä minä tiedän? En vaivaa mieltäni asialla. Enkä varsinkaan rupea vakoilemaan.
Mielummin vakooja kuin se, että jos epäilee, että joku pettää niin sallii sen eikä tee asialle mitään koska ei petturit lopeta pettämistä kuin vasta silloin kun jää kiinni!
Niin siinä sitten kävi, että lusikat menivät jakoon. Vaikka varsinaisesti niitä ei koskaan yhteen ennätetty laittaa. Molemmat itkimme päätöstä tehdessä ja hyvästejä jättäessä, mutta siitä kuinka aitoa miehen itku oli en voi mennä sanomaan. Sillä jo seuraavana päivänä hänet nähtiin ajeluttavan toista tyttölasta kaupungilla. Itse itkin kyllä aidosti jo ikävää ja sitä että en taaskaan löytänyt rinnalleni ihmistä jonka kanssa olisin voinut jakaa kaiken. Ikävä on tälläkin hetkellä aivan valtava ja ajatuskin saa silmäni kostumaan.... ehkäpä kaipaus loppuu joskus!!!
Ennen kaikkea toivon, että mies on saanut edes hitusen ajateltavaa ja katsoo itseään peiliin ja toteaa ettei ole minua oikein kohdellut....
Ei pettäjä lopeta välttämättä siihenkään, että jää kiinni.
Jos ei suhteessa ole sen vertaa luottamusta, että pitää toisen puhelinta vakoilla niin eikö pitäisi miettiä mikä sellaisen luottamuspulan aiheuttaa? JOS olisin pettäjä, mitä en ole, en todellakaan olisi niin idiootti, että jättäisin puhelimeeni mitään todisteita mistään viestittelystä tai soittelusta toiselle. Eli jos puhelimesta ei löydykään mitään, mistä voit silti tietää ettei se ylkäsi petä sinua?
Ja ei pelkkä epäilys vielä kenestäkään pettäjää tee. Mitäs jos oletkin väärässä?