Täälläkin on puhuttu "Helsinki-cup ilmiöstä", missä suomalaiset teinitytöt ihailevat ulkomaalaisia pelaajapoikia. Seuraava lainaus osoittaa, että suomalaispojillekin olisi ihailtavaa tarjolla, jos he vain rohkaistuisivat tekemään tuttavuutta.
"Hyvät harjoitteluolosuhteet mutta arat pojat
Neljä gasellimaisen kaunista nuorta naista on käynyt ostamassa kioskilta itselleen jäätelöt. Suomalaisen maalaiskaupungin torilla kaikuu tyttömäinen pulputus ja kikatus. Jäätelö on rankan treenipäivän jälkeen hyvin ansaittu. Vera, kaksi Juliaa ja Daria ovat osa Pietarista Suomeen harjoittelemaan tullutta taitoluisteluvalmennettavien ryhmää.
- Suomi on ihana maa, kertoo Daria ensivaikutelmaa kysyttäessä. 16-vuotias neito on täällä ensimmäistä kertaa.
- Ja jäätelö on ihanaa, täydentää vuotta vanhempi Julia yhtä huolitellulla englannin kielellä kuin Daria. Ja taas tytöt kikattavat.
Entä mitä mieltä tytöt ovat Suomen-matkansa varsinaisesta syystä?
- Harjoitteluolosuhteet ovat loistavat. Saamme tehdä vähintään kolme harjoitusta päivässä huippuluokan jäällä, kertoo joukon kokenein, 18-vuotias Vera. Ja lisäksi käytössämme ovat kaikki muut mahdolliset tilat, hän jatkaa. Muut tytöt nyökyttelevät päätään.
- Kotona Pietarissa kaikki on suurempaa, mutta käyttäjiäkin on valtavasti. Näin pitkä leiriä siellä ei voisi edes kuvitella, jatkaa Vera.
Mutta onko Suomessa jotain ikävää, on pakko kysyä.
- Pojat, plääh, vastaavat Darja ja Julia kuin yhdestä suusta. Vera ja toinen Julia tirskahtavat.
- Teidän pojat ovat niin kamalan ujoja! Kun veljeni ovat käyneet pelaamassa jääkiekkoa Valko-Venäjällä, he sanovat että paikalliset tytöt ovat heidän kimpussaan joka ilta, sanoo Julia.
- Me haluaisimme, että pojat täällä huomaisivat meidät. Mutta he melkein juoksevat pakoon, hänen kaimansa jatkaa surullisen näköisenä.
- Tiedän, että Suomessa melko harva osaa venäjää. Mutta ole kiltti ja kerro heille, että kyllä meidän kanssamme englannilla pärjää, Daria pyytää lopuksi silmiin katsoen."
"Hyvät harjoitteluolosuhteet mutta arat pojat
Neljä gasellimaisen kaunista nuorta naista on käynyt ostamassa kioskilta itselleen jäätelöt. Suomalaisen maalaiskaupungin torilla kaikuu tyttömäinen pulputus ja kikatus. Jäätelö on rankan treenipäivän jälkeen hyvin ansaittu. Vera, kaksi Juliaa ja Daria ovat osa Pietarista Suomeen harjoittelemaan tullutta taitoluisteluvalmennettavien ryhmää.
- Suomi on ihana maa, kertoo Daria ensivaikutelmaa kysyttäessä. 16-vuotias neito on täällä ensimmäistä kertaa.
- Ja jäätelö on ihanaa, täydentää vuotta vanhempi Julia yhtä huolitellulla englannin kielellä kuin Daria. Ja taas tytöt kikattavat.
Entä mitä mieltä tytöt ovat Suomen-matkansa varsinaisesta syystä?
- Harjoitteluolosuhteet ovat loistavat. Saamme tehdä vähintään kolme harjoitusta päivässä huippuluokan jäällä, kertoo joukon kokenein, 18-vuotias Vera. Ja lisäksi käytössämme ovat kaikki muut mahdolliset tilat, hän jatkaa. Muut tytöt nyökyttelevät päätään.
- Kotona Pietarissa kaikki on suurempaa, mutta käyttäjiäkin on valtavasti. Näin pitkä leiriä siellä ei voisi edes kuvitella, jatkaa Vera.
Mutta onko Suomessa jotain ikävää, on pakko kysyä.
- Pojat, plääh, vastaavat Darja ja Julia kuin yhdestä suusta. Vera ja toinen Julia tirskahtavat.
- Teidän pojat ovat niin kamalan ujoja! Kun veljeni ovat käyneet pelaamassa jääkiekkoa Valko-Venäjällä, he sanovat että paikalliset tytöt ovat heidän kimpussaan joka ilta, sanoo Julia.
- Me haluaisimme, että pojat täällä huomaisivat meidät. Mutta he melkein juoksevat pakoon, hänen kaimansa jatkaa surullisen näköisenä.
- Tiedän, että Suomessa melko harva osaa venäjää. Mutta ole kiltti ja kerro heille, että kyllä meidän kanssamme englannilla pärjää, Daria pyytää lopuksi silmiin katsoen."
Vastaukset 61
Vanhimmat
Eihän suomalainen "kunnon mies" voi ulkomaalaista tyttöä ajatellakaan. Mitä siihen Mestarikin sanoisi? Ja muut hommalaiset? Jos sortuisi venakolle edes Hei sanomaan niin varmaan saisi potkut kaikista kivoista hikisistä friikkiporukoista ja sitten ei pääsisi enää harjoittamaan ihanaa pikku homososiaalisuutta ja hakemaan AT-vertaistukea...
Suomalaiset pojat ovat liiaksi äitien ja feminismin kasvattamia. Jotain tarttis tehdä, että kivoille venäjän tytöille saadaan "Helsinki-cup -fiilis".
Onpa hölmöjä tyttöjä. Miks he eivät itse mene puhumaan suomipojille? ei ujoudessa ole mitään vikaa.
Venäläiset ovat liiaksi äitien ja feminismin kasvattamia. Jotain tarttis tehdä, että kivoille venäjän tytöille saadaan "Helsinki-cup -fiilis".
Yksi tytöistä kylläkin sanoi, että pojat juoksee karkuun. Lisäksi, Venäjä on aika vanhanaikainen maa. Ehkä siellä katsotaan, että miehen kuuluu tehdä aloite.
No tuon perusteella Suomikin on hyvin vanhanaikainen.
Mistä yhteydestä lainaus on?
Tämän jutun lähde?
Venäläisten tyttöjen pitäisi olla kuin suomalaiset tytöt. Suomalaiset tytötkään ei Helsinki Cupissa kainostele vaan ottavat brassipoikia melkein mulkusta kiinni ja ryhtyvät nuolemaan.
Tästä olikin juuri äsken raportti kympin uutisissa. Kannattaa katsoa maikkarin nettisivulta, jos lähetys jäi näkemättä.
Venäläistyttöjen ongelmasta - syynä on tietty se, että suomipoika opetetaan jo lapsena siihen, ettei naisiin saa suhtautua seksuaalisesti, ja toisekseen suomalaisesta vihamielisen vastaanoton hyväksyvästä kulttuurista. Venäjällä nainen sen sijaan on mielissään lähestymisestä ja nayttää sen ,vaikkei juuri kyseinen mies täysi kymppi olisikaan.
Oikein oksetti ku se kehityspäällikkö kurppa vai mikä olikaan sanoi, että "niinhän sen kuuluukin olla että tytöt harrastaa seksiä brasilialais poikien kanssa tanssilattialla"
Ja sit siel taustal oli viel kunnon orgiat menossa suomitytöt ja tumman pojan välillä.
Suomalaiset femismin pilaamat äidit ovat kasvattaneet pojistaan kaltaisiani munattomia nyhveröitä, joista ei ole vonkaamaan. Kiitti vaan mutsi ja työnnä pää pilluun saatanan huora!
Siitä samaa mieltä, että suomipojista on kasvatettu naisia pelkääviä nörttejä.
Mutta kuka sen on tehnyt? Miten? En minä ainakaan muista äitini osallistuneen mihinkään tuonsuuntaiseen? Tai no, uskovaisessa perheessä seksi ylipäänsä oli tabu, jota piti syntinä.
Isältä ei ikinä tullut rohkaisua mihinkään, mutta veikö se sitten oman rohkeuteni?
Koulussa kun ensimmäisen kerran ihastuin, lopulta sain ihastuksen kohteelta räkäisen naurun päin naamaa..
En tiedä ketä syyttää.. Ehkä sitä, että kukaan ei vaan missään vaiheessa opettanut näitä asioita, vaan itse on pitänyt arasti opetella. Omassa nuoruudessa / lapsuudessa ei edes ollut kaikentietävää Googlea neuvomassa.
Ei h-vetti!
Alkuperäinen on kiva teksti jonka luulisi antavan tsemppiä pojille.
Mutta kommentoijat keskittyvät keksimään syitä miksi sekin on naisten syytä, että kauniit ulkomaalaistytöt eivät saa kaipaamaansa huomiota.
Alkaa vaikuttaa siltä, että ATM:t ovat joko trolleja tai sitten täysin avuttomia tapauksia. Toivottavasti vain trolleja.
Onhan se ihan kiva teksti, mutta se kertoo myös suomalaisesta yhteiskunnasta. Asiat ei muutu, jos aina keskitytään siihen miten asiat on jo nyt mahdollisimman kivasti.
Ilmeisesti suomalaisilta pojilta puuttuu karisma? Helppo syyttää äidin kasvatusta, kun itse on pullaa paikallaan kiljuva linnunpoikanen. Äitikään ei miehestä saa miestä, jos se ei itse halua aikuistua.
Siis kun miehet perääntyvät ujouden vuoksi, niin se on karisman puutetta ja pullankiljuntaa?
Ei vaan ilmeisesti suomalaisen pojan ujous ei ole karismaattista, kuten ulkomaalaisten. :-)
Pullankiljujia on tässä ketjussa muuta, jos viitsit vilaista ketjua ylöspäin. Syyttelevät äitiään, vaikka itse ovat vaan vellipöksyjä eikä ota vastuuta omasta kehityksestään ihmisenä. Vitut se äidin vika ole. :-)
Pullankiljujia on tässä ketjussa muutama..
Okei, nyt ymmärsin. Samaa mieltä pullankiljujista.
Epäilen, etteivät ne ulkomaalaiset tosi asiassa ole ujoja, vaan ymmärtävät ottaa matkailun rentona hauskanpitona, ja suomalaiset tytöt taas ymmärtävät mahdollisuutensa. Jos suomalaiset pojat tosiaan "juoksevat karkuun", eli eivät yritä tehdä minkäänlaista tuttavuutta vaikka tutustumishaluja tytöillä olisi, niin se on sääli. Jos minua palstan aihepiiriin kuuluvassa "mamukysymyksessä" jokin rassaa, niin se että monikulttuurista nauttiminen tuntuu välillä olevan sallittua ainoastaan tytöille, ja pojille ei ikään kuin olisi sallittua seurustella ulkomailta tulleiden tyttöjen kanssa. Jos nyt kyse onkin siitä, etteivät pojat uskalla, niin asiassa ei olekaan ongelmaa, paitsi tietysti näiden (meidän) yksin jäävien poikien kohdalla.
Kyllä niissäkin ujoja on. Mä en usko, että kansalaisuus vaikuttaa niin paljon ujous asiaan. Tai ainakin mä olen tavannut myös ulkomaalaisia ujoja miehiä elämäni aikana. Hyvä jos sanaa saa suustaan. Hiukan vaikeeta on silloin kommunikointi. :-)
Ai, no ei mua ainakaan häiritse jos joku suomalainen poika/mies haluaa seurustella ulkomaalaisen tytön/naisen kanssa. Olen vaan iloinen, jos ihmiset löytää sen toisen ihmisen jota voi rakastaa. Eihän suomaliset naiset ole suomalaisten meisten omaisuutta, sen enempää kun suomalaiset miehetkään suomalaisten naisten omaisuutta.
Tellus on iso ja missä vaan maan kolkassa voi olla se ihminen, josta tulee jonain päivänä se sun rakastettusi. Enemmän mua itseä risoo alati kasvava seksin valtamarkkinointi. Seksiä tursuu joka tuutista ja seksillä ostetaan jo vaatteita...seksillä saa kaikenlaista..ihmiset on elukoituneet.
Okei, ehkä olen vaan ite ei niin vapaamielinen, mutta oksetuttaa.
Ujoille pojille ei ole muuta vinkkiä antaa, kun rohkeuden kerääminen ja koittaa olla ajattelematta etukäteen pahinta.
Itse asiassa se on mun mielestä suuremmassa määrin isän vika, ja myös äidin vika, että monet suomalaiset pojat joutuvat keksimään pyörää uudestaan pitkän aikaa. Tunsin muutamia espanjalaisia jäbiä aikanaan, ja espanjalaisessa kulttuurissa, olkaa siitä muuten mitä mieltä haluatte, ei jää epäselväksi millä otteella naisia kannattaa lähestyä.
Venäjä on aika vahvojen miesten kulttuuri.
Sehän on nimenomaan kasvatuksen syytä, jos on paikallaan kiljuva linnunpoikanen.
Kyllä se nimenomaan äiti on, joka aivopesee poikansa uskomaan miten tasa-arvoisen "herrasmiehen" (= vonkaamaton nyhverö) pitää käyttäytyä. Ja jos poika ei ole kuriton YTM:n alku, vaan kiltisti uskoo koko paskan, niin silloin kusipäämutsi käytännössä tuomitsi poikansa elinkautiseen pakkoselibaattiin. Tyttärelle sen sijaan kas kummaa onnistutaankin opettamaan miten ne teinihaarojen antimet kuuluu pistää jakoon.
Feminismin kuohitsemalla "tasa-arvoisella" aisurifaijalla ei tyypillisesti ole mitään sananvaltaa lastensa kasvatukseen. Siitä ei ole pojalleen miehen malliksi, eikä piiskaamaan huoruutta ulos tyttärestään.
Mikä vittu naisten päässä on vikana? Ne paskat saavat ilmeisesti jotain perverssiä tyydytystä poikiensa elämän pilaamisesta.
"Ujoille pojille ei ole muuta vinkkiä antaa, kun rohkeuden kerääminen ja koittaa olla ajattelematta etukäteen pahinta."
Haista sinä mummo...
Yhden suomalaiskaverin isä vei pojan teininä huoriin.
Sillä pojalla ei ikinä ollut ongelmia tehdä aloitteita naisille.
Mistä sinä ATM:nä tietäisit miten parisuhteissa Suomessa valta jaetaan tai lapset kasvatetaan?
Nuole sinä "mies" vaan pillua. Nuole niin että kieli nyrjähtää.
En oikein piittaa nuolemisesta, ennemmin vaan panen, kiitos vain.
haista ite vaan, mäkin olen ollut ujo tyttö joten tiiän ettei ole muuta konstia, kun kerätä rohkutensa tai jäädä nuolemaan näppejään. :-)
Kummasti mun ujo isä on päässyt pukille ja naimisiin asti, mutta vain keräämällä rohkeutensa. Jos mies on niin ujo, että pyytää naisen puhua kun ei itse osaa, niin eikö se aika ujo sillon oo?
Että turpa kiinni ja haistele ite vittua, jos niin lähelle joskus pääset.
No mimmonen idiootti pitää pojan olla, joka ei osaa itse ajatella? Jos vanhemman kasvatukset tuntuu turhalle jorinalle, niin toimi toisin. Niin mä ainakin olen tehnyt. Jos en ole pitänyt vanhempieni neuvoja itselleni sopivina, olen tehnyt omalla tavallani. :-)
Tekosyy se on. :-)
No millä otteella?
Ainakaan puolalainen, kroati, italialainen ja engesmanni ei oo niin järin rohkeen tuntusta sakkia. Miehet siis. Miksi muutoin katselis varpaisiinsa puhuessaan, jos ei ujouttaan?
johtusko siit että ujous ei ole kansalaisuudesta kiinni, väittäklln kuka mitä väittää. Se on yksilöllistä.
Ei sitä millaiseksi perusluonteesi on muokkautunut lapsuudessa ja nuoruudessa, ihan tuosta noin vaan muuteta.
Jos esimerkiksi olet kasvanut ujoksi, ei se ihan vaan päättämällä muutu.
Perusluonne on minusta olemassa jo syntyessä. Toiset on herkempiä muovaantumaan kun toiset. Kyllä omalla aivotyöllä saa paljon aikaan. Ehkä ei kannata entiselle ujolle tulla sanomaan, ettei ujoudesta eroon pääse. Tiedänhän minä, että pääsee.
Itsestä se on tasan tarkkaan kii ja halusta muovaantua uudelleen.
No espanjalaisille kyllä riittää Suomessa jo se, että ovat espanjalaisia ja sanovat "buenas tardes".
Joskus tuli pyörittyä vastaavien kanssa, vaikka osasivat suomea, niin eivät viitsineet puhua, kun espanjalla tai englannilla naisilta lohkesi paremmin.
En sanonutkaan, etteikö mitään olisi tehtävissä, mutta ei se nyt ihan noin mene kuin sanoit vanhempiesi ohjeista, että sen kun jättää noudattamatta. Vähän monimutkaisempi ja aikaa, halua ja itsensä likoon laittamista vaativa projekti se on.
Mutta tosiaan kannattaa pyrkiä itseään kehittämään, jos joku osa-alue nyppii. Ainakaan ei kannata jäädä pyörimään tämän ATM-itsesäälijoukkion sekaan vahvistamaan olettamusta, että ollaan luusereita, eikä mitään sille mahdeta.
Ehkä se kuitenkin kertoo niistä naisista enemmän, kun miehistä? :-)
Niinhän se kertoo, mutta jos vastaanotto naisilta on tuollaista, niin vaikea siinä on miehenä kovin kauaa ujoudesta kiinni pitää vaikka kuinka haluaisi.. Siis itsevarmuus kasvaa toiseen potenssiin ja ujous unohtuu hyvin pian, kun kissat kehräävät ensimmäisestä tervehdyksestä asti. Harvinaista herkkua suomipojalle Suomessa.
Suomipoika saa sitten tuota herkkua maistella muilla mailla mansikkaisilla.. Mutta harva meistä siellä pidempään oleilee. Mutta monelle ATM:lle tekisi tosiaan hyvää mennä kasvattamaan itsetuntoaan johonkin sellaiseen maahan, jossa suomipoika on kuuminta, mistä naiset uskaltavat unelmoidakaan.
Nimenomaan aivotyöllä, joka ei ole joo nopea prosessi muttei mahdotonkaan. Pitää funtsia ja älyillä, kehittää ja kokeilla. Ei oikeen oo pelastusta, jos ei itse osaa itseään pelastaa tossa asiassa. saattaahan joku hyvä flaksi käydä ja joku poimii talteen sellaisenaan. Mutta sitä odotellessa voi mennä yks ihmiselämä.
Halu edetä on kumman vahva kannustin.
No vanhempien ohjeita mä olen funtsinut jo lapsena ja kyseenalaistanut alakoululaisena. Onko niissä järkeä vai ei. Jos ei oo tuntunut kauheen luotettavalle vanhemman teoria oon pyrkinyt miettimään asiaa enemmän itse.
Kyllä mä olen jättänyt noudattamatta, jos olen ollut sitä mieltä että se palvelee vanhempaa muttei mua. Mä olen yksilö ja oma itseni, en vanhempi jolle se asia merkitsee jotain muuta kun mulle. Olen mä tästä luonteestani joskus kuullutkin, että kenen lapsi sä oikeen olet, kun teet ihan omat säännöt ja ajatukset.
Voihan se olla, että poikkean vaan itse sitten porukasta tossa asiassa radikaalisti? Mutta jos on erimieltä niin on. Siihin on jokaisella lupa.
Tuskin poikkeat mitenkään suuresti, eiköhän suurin osa jo viimeistään aikuisena jätä vanhempiensa neuvot omaan arvoonsa. Mutta ei se näitä ATM:iä pelasta, koska tuskin heidän ongelmansa on vanhempien neuvojen mukaan eläminen.
Heidät pelastaisi se, mitä sanoit tekstisi alussa, eli aivot käyttöön itsesi muokkaamiseksi. Tahdonvoimaa, yritystä, nöyryyttä jne. se vaatii.
Niin, kyllä se varmaan jotenkin sisäsyntyistä on. Että toisille koko elämä tunttuu taistelulle ja vaikeelle, toisille se kompuroinnista huolimatta ei tunnu ylitsepääsemättömälle, vaan tilanteet elää ja mukautuu niiden myötä. Joskus mennään persiilleen ja taas noustaan siitä lannistumatta.
Muksuna tuli aika pian käsitys siitä, että eihän noi vanhemmat olekkaan mitään kaikentietäviä ja jumalia. Nekin erehtyy ja puhuu ihan tyhmiä ja omiaan, vailla mitään todellista käsitystä. Toisaalta sen myötä on oppinut tajuamaan senkin, että ihmisyys on sellaista. Ei katso ikää, kaikkea vaan ei kaikesta voi tietää. :-)
Milläs ne saa sen ymmärtämään? Tuntuu vaikeelle, jos ei ole tartuntapintaa.
Voi se noinkin olla. Paha sanoa vastaan, kun en tiedä kokemuksestakaan. Tuntuu vaan niin uskomattomalle, että useilta ihmisiltä puuttuu melkein kokonaan omaohjautuvuus ja itsenäiset kyvyt vaikuttaa omaan elämäänsä positiivisesti.
Miten paljon passiivisia ihmisiä on olemassa, jotka odottaa että jotain tippuu syliin tekemättä mitään itse. Kun sitä sanontaa jokainen on oman elämänsä seppä, ei turhaan ole keksitty.
Takoo ja takoo niin kauan kun löytyy oikinen muoto.
Varmaan tuohon vaikeuksista ylipääsyynkin voi tulla rutiinia. Jos on jo elämässään useamman vaikeuden selättänyt, tai sitten saanut turpaansa ja nuollut haavansa, niin ei seuraavakaan eteen tuleva ongelma saa jähmettymään, vaan sekin käsitellään pois alta.
Nämä ATM:t eivät tunnu pääsevän puusta pitkään, kun ovat sen yhden ongelmansa kanssa naimisissa koko ikänsä.
Tai no, onneksi taisit kertoa joistain tapauksista, jotka ovat sitten lopulta löytäneet naisen ja onnellisia.. Eli ei kai tuo monellekaan niin pysyvä jumi ole, mitä yrittävät väittää sen olevan.
Eikö sinun ujoutesi voittamisessa vastakkaisen sukupuolen positiivinen huomio muka ole auttanut? Veikkaan, että on eli sinullakin on kokemusta tuollaisesta. Sama se onko kokemuksesi Suomesta vai ulkomailta. ATM:ien ongelma monesti on siinä, että positiivista huomiota ei Suomessa niinkään tule, mutta ulkomailla tulisi.
Olet väärässä.
Liiallinen paapominen ja huolehtivaisuus johtaa siihen, että lapsesta kasvaa tuollainen uusavuton "linnunpoikanen" joka vain odottaa, että asiat tapahtuu itsestään.
Vittu että on tylsää "aikuisten" setä-täti jorinaa tuossa yläpuolella. Täräyttäkää edes nyt jompikumpi jotain tautisista huoranvituista tai aisureista.
Aika sääli, jos näin on. Vaikea uskoa, että pelkkä uusnatsismi ja muu perussuomalaisuus lähettäisi pojat "juoksemaan karkuun", periaatteessahan siinä pitäisi alkaa tältäkin palstalta tuttu uhoaminen. Provokatiivisena arvauksena voisi tietysti heittää, että nämä pojat kuulevat jo tarpeeksi halveksuntaa suomalaisilta naisilta, eikä sitä tarvitse lisätä kesäromanssilla ulkomaalaisen naisen kanssa, mikä tarkoittaa aina että mies on "ostanut" seksiä tai hankkimassa "tuontivaimoa". Tai ehkä pahempaa: miehet luulevat että saisivat huutia kotoväeltä ja suomalaisilta tytöiltä, ja siksi juoksevat karkuun, vaikka muuten voisi mennä tekemään tuttavuutta söpöjen ja kivojen urheilijatyttöjen kanssa.
(Olin kirjoittaa tähän vielä, että mikäs sen mukavampaa kuin kesäromanssi, mutta mielleyhtymät "rakkauden kesään" turmelivat ajatuksen).
Mikä vika kesäromanssissa ja rakkauden kesässä on? Siinä ei tarvitse niin ajatella tulevaisuutta, joten ei haittaa vaikka ikäeroakin olisi paljon, esim. mies 42v ja nainen 17v voivat kokea keskenään kiihkeää lemmen hekumaa ja sitten myöhemmin erota yhteisymmärryksessä jos suhteen jatkaminen ei tunnu hyvältä ajatukselta.
Eivät osaa vongata nuoria YTM:iä lukuunottamatta. Syy on kasvatuksen ja etenkin isien. Machokultturin maissa isät kannustavat teinipoikiaan panolle ja vievät näitä jopa huoriin, jotta nämä oppisivat panemaan. Meillä isät sysäävät poikienkin kasvatuksen äideille ja tässä tulos.
Tuo on ihan totta, eikä edes mitään provoilevaa kärjistystä. Muistan itsekin kun ensimmäisen kerran kunnolla ihastuin/rakastuin lukioikäisenä ja pidin itsestäänselvänä että tyttö on tasavertainen ihminen, jolta pitää kysyä mielipidettä ja joka osaa itsekin olla aktiivinen. Ajattelin, että suhde syntyy lähes automaattisesti kahden järkevän ihmisen välillä kunhan he ovat aluksi kiinnostuneita toisistaan. Uskaltauduin sentään pyytämään ihastustani treffeille ja muutamilla treffeillä käytiinkin. Juteltiin mukavia, mutta sitten tyrmistyksekseni sain pakit, eli "oot kiva kaveri, ei sussa mitään vikaa ole, mutta en halua enää tavata", vaikka tuntui, että tulimme hyvin juttuun. Selitykseksi sain, että "kun mitään ei tapahdu". Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin mitä se "minkään tapahtuminen on". Se on sitä, että mies alkaa koskettelemaan ja käymään iholle, toimimaan kuten Mies toimii, eikä mikään munaton tasa-arvoon uskova kaveripoika, jollaiseksi minut oli kasvatettu. Kesti luvattoman pitkään ennen kuin aloin sisäistämään sen, että naisilta ei pidä kysellä lupaa, vaan pitää käydä iholle pienessä kiimassa. Se on sitä kemiaa ja sitä että "jotain tapahtuu". Naisen pitää saada olla objekti.
Ihan samanlaisia kokemuksia itselläni. "kun et sä tehnyt mitään" "odotin että repisit vaatteet mun päältä" (varmasti liioittelua tytöltä, mutta silti). Suomalaiset lällykkävanhemmat joko ovat onnistuneet pääsemään naimisiin tajuamatta miten asiat suuremmassa kuvassa toimii, tai sitten heitä, eli lähinnä sitä iskää, ei vain kiinnosta opettaa pojalleen mitään.
Onko sitten ihme, jos ATM:iä löytyy, kun monet ovat jauhaneet pojille että suhde syntyy automaattisesti, tasa-arvo, blaa-blaa.
Tyttöjen kiinnostus ei rajoitu ulkomaalaisiin poikiin vaan suomalaisilla on tosi hyvä menekki. Valmentajana huomasin, kuinka vaikeaa oli pitää suomalaisjoukkueen A- ja B-pojat (18 ja 16-vuotiaat) irti tytöistä edes sen vertaa että ovat sovittuun aikaan paikalla peleissä. On hyvä, että joukkueen valmentajien lisäksi mukana on lasten vanhempia niin, että suurimmat mokat alkoholin ja tyttöjen kanssa saadaan vältettyä.
Enpä uskalla sanoa mitään tyttöjoukkueen huoltajan näkökulmasta, kun en ole itse sitä hommaa tehnyt.
Mutta veikkaan että ne ulkomaalaiset futistytöt eivät olleet kiinnostuneet joukkueesi jonneista. Suomalaissurkimuksia vietiin 100-0.
Jos niillä suomalaispojilla oli koko ajan menekkiä, niin varmaan olivat ihan ranteet auki?
Pointtihan on se että suomalaiset nuoret "miehet" häviävät sata-nolla monikulttuurisen seksin jakautumisessa. Mieti nyt vaikka sen aisurinkin säälittävää huoraperhettä.
Tästä on jo sen verran aikaa, että tiedän, että kyseiset pojat ovat löytäneet itselleen todella mallikkaat vaimot.
Suomenkielessä on kirosanafiltteriin jäävä nimitys naisille, jotka kuolaavat nopeasti pois lähtevien miesten perään.
Saako tänne discoon vanhemmat suomalaiset miehet tulla?
Niin saako? Olen kiihkeä teinipil... jalkapallofani ja henkiseltä ja seksuaaliselta kehitykseltäni aivan teinipojan tasolla.
Eiköhän jokainen tyttö ja poika joudu opettelemaan näitä asioita myös ihan itse. Ei kaikkea voi sentään isä ja äiti opettaa. Totta kai jos perheellä on ystäviä ja lapset ovat luontevasti osa perhejuhlia, niin lapset oppivat, että voi jutella eri ikäisten ihmisten kanssa ihan luontevasti ilman karmeaa jännittämistä. Silloin oppii, että voi jutella mummien, kummien, serkkujen jne kanssa iästä riippumatta. Kun kohtelee muita kuten ihmisiä, niin sukupuoli tai ikä on toisarvoisia seikkoja.
Kun nuori menee kouluun, kokee ihastumisia ja kypsyy ihmisenä, niin joutuu viime kädessä ihan itse opettelemaan sitä, että pitää rohkaista itseään, jotta asiat menevät eteenpäin. Itsekin olen joskus sössinyt asioitani oikein urakalla, kun poika ei olekaan lämmennyt minulle lainkaan. Kokemus opettaa.
Seurasin muuten tytärtäni, kun hän kertoi, että eräs poika oli ihastunut häneen. Tyttäreni oli julmasti lytännyt pojan lähestymisen. Sanoin hänelle jälkikäteen, että ketään ihailijaa ei saa kohdella tylysti, vaan voi sanoa asiat ihan nätistikin. Tytär oli nolona ja sanoi, että hän ei itsekään oikein tiennyt, että mitä olisi pitänyt sanoa. Uskoakseni tässä piileekin totuuden siemen: ei ne tytötkään tiedä, mitä pitää tehdä sen paremmin heihin ihastuneille kuin niillekään, joihin on itse ihastunut.