Pyhän Hengen voimakas läsnäolo valtasi huoneen jossa olin.
Ja siinä rukouksessa ollessa Henki johti minut sanomaan ääneen seuraavaa: (Ikään kuin kolmiosainen sanoma )
(Osa 1)
Taivaallisia vierailijoita, taivaallisia vierailijoita, taivaallisia matkoja, sen kokemista, tuntemista mikä on ns. normaalin ulkopuolella. Yhä selkeämmin ymmärtää Hengen maailmaa, Jumalan Valtakuntaa, sen Valtakunnan voimaa, sen Valtakunnan tulemista, Herra on Pyhä, Herra on hyvä, Herra on Iankaikkinen.
Ei puutu voimaa, Jumalalla on Voimaa.
Ja Jumala luottaa omiin mahdollisuuksiinsa ja omaan kykyynsä kohdata jokainen haaste Voittajana.
Jumala on jo voittanut! Hän on kaiken kivun voittaja, Hän on kaiken sairauden voittaja, Hän on kuoleman voittaja. Ja jokainen sielu kuuluu Hänelle, nekin sielut jotka eivät Hänen nimeään tunnusta, nekin kuitenkin kuuluvat Hänelle, Hän on antanut niille mahdollisuuden.
(Osa 2)
Euroopan kohtalo on nyt vaakalaudalla,
Euroopan kohtalo ON vaakalaudalla.
Kääntyykö se oikeaan suuntaan?
Jos se nöyrtyy, jos se Jumalan puoleen kääntyy edes jossain määrin, Jumala vielä suojelee, mutta jos se ei enää Jumalaansa tunne lainkaan, niin kuin on ollut viime vuosina, on sekin vaaka heilahtava yhä syvemmälle synkkyyteen, yhä syvemmälle syntiin, yhä syvemmälle siihen pimeyteen jota vihollinen niin mielellään ihmiselämään laskee.
On ollut aikoja jolloin Eurooppa tunnusti nimeäni, on ollut aikoja jolloin Euroopan kansat huusivat Minun puoleeni, ja tunnustivat Minun Poikaani, rakensivat Minulle huoneita, kävivät huoneissani, jotkut tavan vuoksi, jotkut sydämensä ilosta ja tahdosta, mutta kuitenkin he tunnustivat ne Jumalan huoneiksi, Elävän Kaikkivaltiaan Jumalan huoneiksi.
Nyt he muuttavat Minun huoneitani ravintoloiksi, nyt he muuttavat Minun huoneitani kasinoiksi, he muuttavat Minun huoneitani ahtaiksi kodeiksi joissa ihmiset harrastavat kaikkea sitä joka on Minun edessäni jumalatonta.
Siksi Minä olen surussa, Henkeni surussa katsellut sitä miten Eurooppakin taantuu, nekin kansat, nekin Euroopan kansat jotka ovat olleet jumalisempia. Niinpä Minä en enää jaksa, en tahdo, olen väsynyt armahtamaan syntiä, Minä en tahdo sitä enää armahtaa.
Vaan Minä kutsun nyt Hengelläni, voimallani, viimeisiä kertoja tätäkin maata, tätäkin maanosaa, tätäkin kansakuntien osaa että se puoleeni kääntyisi, että vielä kerran Herra saisi armahtaa, osoittaa armoansa.
Miten mielelläni sen Minä, teidän Taivaallinen Isänne , miten mielelläni teille armoani osoitan, kun te edes vähän katsotte puoleeni, kun te edes vähän käännytte ja tunnustatte voimaani. Mutta kun joku kokonaan on selin, miten voisitte edes tunnistaa Minua enää Isänänne, sielujenne rakastajana, taivaallisena Kaikkivaltiaana Herrananne?
Niin kaukana, niin monet Minun tunnustavistakin lapsistani kulkevat, heillä on kiire, heillä on paljon tehtävää, usein he juoksevat rahan perässä, usein he juoksevat nautintojen perässä, usein he tuhlaavat ajan ja rahat ja tahtonsa alttareille jotka eivät Minulta ole.
Ja niinpä Minä heidänkin peräänsä huudan, kutsun, maanittelen, yritän saada heidän huomiotaan tavalla jos toisella. Väliin siunaten, väliin tukistaen.
Kuitenkin suurin osa heistä kulkee omia teitään, silloin tällöin muistaen , ai niin minulla on Isä taivaassa, kiitos Isä! Ja sitten he taas jatkavat päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ikään kuin Minua ei olisikaan. Miten Minä suren niitä lapsiani joita Minä en koskaan oikeastaan edes näe, koska he eivät tule Minun tyköni vaikka lapsikseni tunnustautuvat. Ja kuitenkin Minä heitä rakastan ja tulen heitä siunaamaan. Tulen heidätkin luokseni ottamaan, vaikkakin ikään kuin tulen läpi.
Mutta nyt on Euroopan aika herätä.
Nyt on Euroopan aika herätä.
Sillä lyhyt on tämä illan hetki, jota maailma nyt elää.
Ei ole montaa tuntia ennen kuin pimeys lankeaa, ja sitten on liian vaikeaa, on liian vaikeaa ymmärtää miksi silloin pimeyden keskellä niin pieninä pisaroina enää armoni ilmestyy, se on niin koska se on pimeyden valta, se on lopunajan pimeyden valtaa, ja vaikkakin Minä vielä siinä toimin, niin sitä on silloin vaikea ymmärtää, ja sitä on vaikeampi tavoittaa, vastaanottaa ja sitä on vaikeampi ikään kuin omaksua, sillä niin monen tuskan kautta monet omanikin silloin joutuvat kulkemaan niin että jopa moni heistäkin silloin kääntyy pois. Heistäkin jotka ovat Nimeäni kaukaa tunnustaneet.
Vain ne jotka helmassani, ikään kuin kyljessäni ovat, he ovat ikään kuin siipieni alla, ja Minä heitä suojelen niin etteivät he käänny pois. Annan heille voimaa kestää pimeyttä, annan heille voimaa kestää. Sillä he tarvitsevat voimaani, sillä pimeys on oleva pimeää. Tuska on oleva tuskallista, Murhe on oleva murheellista.
Ja siinä rukouksessa ollessa Henki johti minut sanomaan ääneen seuraavaa: (Ikään kuin kolmiosainen sanoma )
(Osa 1)
Taivaallisia vierailijoita, taivaallisia vierailijoita, taivaallisia matkoja, sen kokemista, tuntemista mikä on ns. normaalin ulkopuolella. Yhä selkeämmin ymmärtää Hengen maailmaa, Jumalan Valtakuntaa, sen Valtakunnan voimaa, sen Valtakunnan tulemista, Herra on Pyhä, Herra on hyvä, Herra on Iankaikkinen.
Ei puutu voimaa, Jumalalla on Voimaa.
Ja Jumala luottaa omiin mahdollisuuksiinsa ja omaan kykyynsä kohdata jokainen haaste Voittajana.
Jumala on jo voittanut! Hän on kaiken kivun voittaja, Hän on kaiken sairauden voittaja, Hän on kuoleman voittaja. Ja jokainen sielu kuuluu Hänelle, nekin sielut jotka eivät Hänen nimeään tunnusta, nekin kuitenkin kuuluvat Hänelle, Hän on antanut niille mahdollisuuden.
(Osa 2)
Euroopan kohtalo on nyt vaakalaudalla,
Euroopan kohtalo ON vaakalaudalla.
Kääntyykö se oikeaan suuntaan?
Jos se nöyrtyy, jos se Jumalan puoleen kääntyy edes jossain määrin, Jumala vielä suojelee, mutta jos se ei enää Jumalaansa tunne lainkaan, niin kuin on ollut viime vuosina, on sekin vaaka heilahtava yhä syvemmälle synkkyyteen, yhä syvemmälle syntiin, yhä syvemmälle siihen pimeyteen jota vihollinen niin mielellään ihmiselämään laskee.
On ollut aikoja jolloin Eurooppa tunnusti nimeäni, on ollut aikoja jolloin Euroopan kansat huusivat Minun puoleeni, ja tunnustivat Minun Poikaani, rakensivat Minulle huoneita, kävivät huoneissani, jotkut tavan vuoksi, jotkut sydämensä ilosta ja tahdosta, mutta kuitenkin he tunnustivat ne Jumalan huoneiksi, Elävän Kaikkivaltiaan Jumalan huoneiksi.
Nyt he muuttavat Minun huoneitani ravintoloiksi, nyt he muuttavat Minun huoneitani kasinoiksi, he muuttavat Minun huoneitani ahtaiksi kodeiksi joissa ihmiset harrastavat kaikkea sitä joka on Minun edessäni jumalatonta.
Siksi Minä olen surussa, Henkeni surussa katsellut sitä miten Eurooppakin taantuu, nekin kansat, nekin Euroopan kansat jotka ovat olleet jumalisempia. Niinpä Minä en enää jaksa, en tahdo, olen väsynyt armahtamaan syntiä, Minä en tahdo sitä enää armahtaa.
Vaan Minä kutsun nyt Hengelläni, voimallani, viimeisiä kertoja tätäkin maata, tätäkin maanosaa, tätäkin kansakuntien osaa että se puoleeni kääntyisi, että vielä kerran Herra saisi armahtaa, osoittaa armoansa.
Miten mielelläni sen Minä, teidän Taivaallinen Isänne , miten mielelläni teille armoani osoitan, kun te edes vähän katsotte puoleeni, kun te edes vähän käännytte ja tunnustatte voimaani. Mutta kun joku kokonaan on selin, miten voisitte edes tunnistaa Minua enää Isänänne, sielujenne rakastajana, taivaallisena Kaikkivaltiaana Herrananne?
Niin kaukana, niin monet Minun tunnustavistakin lapsistani kulkevat, heillä on kiire, heillä on paljon tehtävää, usein he juoksevat rahan perässä, usein he juoksevat nautintojen perässä, usein he tuhlaavat ajan ja rahat ja tahtonsa alttareille jotka eivät Minulta ole.
Ja niinpä Minä heidänkin peräänsä huudan, kutsun, maanittelen, yritän saada heidän huomiotaan tavalla jos toisella. Väliin siunaten, väliin tukistaen.
Kuitenkin suurin osa heistä kulkee omia teitään, silloin tällöin muistaen , ai niin minulla on Isä taivaassa, kiitos Isä! Ja sitten he taas jatkavat päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ikään kuin Minua ei olisikaan. Miten Minä suren niitä lapsiani joita Minä en koskaan oikeastaan edes näe, koska he eivät tule Minun tyköni vaikka lapsikseni tunnustautuvat. Ja kuitenkin Minä heitä rakastan ja tulen heitä siunaamaan. Tulen heidätkin luokseni ottamaan, vaikkakin ikään kuin tulen läpi.
Mutta nyt on Euroopan aika herätä.
Nyt on Euroopan aika herätä.
Sillä lyhyt on tämä illan hetki, jota maailma nyt elää.
Ei ole montaa tuntia ennen kuin pimeys lankeaa, ja sitten on liian vaikeaa, on liian vaikeaa ymmärtää miksi silloin pimeyden keskellä niin pieninä pisaroina enää armoni ilmestyy, se on niin koska se on pimeyden valta, se on lopunajan pimeyden valtaa, ja vaikkakin Minä vielä siinä toimin, niin sitä on silloin vaikea ymmärtää, ja sitä on vaikeampi tavoittaa, vastaanottaa ja sitä on vaikeampi ikään kuin omaksua, sillä niin monen tuskan kautta monet omanikin silloin joutuvat kulkemaan niin että jopa moni heistäkin silloin kääntyy pois. Heistäkin jotka ovat Nimeäni kaukaa tunnustaneet.
Vain ne jotka helmassani, ikään kuin kyljessäni ovat, he ovat ikään kuin siipieni alla, ja Minä heitä suojelen niin etteivät he käänny pois. Annan heille voimaa kestää pimeyttä, annan heille voimaa kestää. Sillä he tarvitsevat voimaani, sillä pimeys on oleva pimeää. Tuska on oleva tuskallista, Murhe on oleva murheellista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älkää epäilkö lapseni, tekään jotka lähelläni olette, etteikö tuo aika olisi vaikeaa, sillä vaikeaa se on.
Mutta ne jotka lähelläni ovat, heillä on Minun suojani, heillä on Minun lohdutukseni, ja Minä pidän heitä siinä rinnallani niin että he kuulevat Minun sydämeni tykytyksen, niin että he tuntevat Minun henkäykseni päivästä päivään, illasta, yöstä, aamusta, aina uuteen päivään.
Koska he ovat Minun sydämelläni ja niin lähelläni rakkaina, heitä Minä voin turvata aivan eri tavalla kuin niitä lapsiani jotka kaukana Minusta kulkevat omia teitään vaikka nimessäni vielä ovatkin.
On Euroopan aika.
On illan pimentyvän hetken aika.
Kääntykää, kääntykää rakkaat lapseni.
Kääntykää te jotka ette Minua vielä tunne, sillä vielä on hieman aikaa, sillä vielä on hieman sitä aikaa jolloin armoni koko voima, Pyhän Henkeni kautta tuleva voima tulee teidät valmistamaan ja varustamaan myöhäiseen yöhön.
Minä rakastan, rakastan jokaista lasta joka tähän maailmaan on syntynyt. Niitä jotka tunnustavat Minut, ja niitä jotka eivät tunnusta. Mutta ne jotka tunnustavat Minut, kertokaa te niille jotka eivät Minua vielä tunne, että Minä heitäkin suuresti rakastan, kaipaan kutsua heitä lapsikseni. Kaipaan kutsua heitä omikseni. Kaipaan auttaa ja vahvistaa nyt, ennen kuin tuo synkistäkin synkin pimeys lankeaa, sillä se ei ole oleva mukavaa, se ei ole oleva helppoa, ja vain ne jotka lähelläni ovat tulevat selviytymään.
(Osa 3)
Kun tuo pimeys lankeaa, on oleva aika jolloin monet Minun omistani tullaan tappamaan Minun nimeni tähden.
Monet teistä tulette kokemaan sen että teidät heitetään vankityrmiin Nimeni tähden.
Monissa maissa joissa nyt ei sitä tapahdu, se on oleva arkipäivää.
On oleva aika jolloin vihollinen pääsee jylläämään niilläkin alueilla joissa Minä normaalisti suojelen niin ettei se sinne pääse, niin ettei sinne vihollisella ole pääsyä. Sen tähden lapseni vahvistukaa Sanassani, lukekaa Sanaa, lukekaa sitä niin että opitte, muistatte, niin että se elää teissä. Etsikää Minun Pyhän Henkeni voimaa, etsikää Minun käteni voimaa, niin että teillä on hengessä mistä jakaa, mistä ammentaa, mistä löytää lohtu, mistä löytää Jumalan läsnäolo.
Olkoon ympärillänne mitä tahansa, olkoot olosuhteet hyvät taikka huonot, Jumalan läsnäolo on kuin sellainen asunto jossa rauha voi vallita ja jossa siunatut asiat tapahtuvat hengen kautta.
Minä tulen varjelemaan teidät niiltä asioilta joiden kautta vihollinen voisi saada ikään kuin otteen teistä.
Mutta Minä en voi, eikä Minulla ole lupaa varjella ihan kaikelta, siksi on hyvä varautua niissäkin maissa joissa ei ennen ole ollut marttyyreitä siihen että niitä tulee tapahtumaan, niitäkin asioita, joissa ihmiset tähteni joutuvat kärsimään, mutta älkää pelätkö, sillä niin kuin Minä autoin Paavalia, niin kuin Minä autoin Stefanusta, niin kuin Minä autoin niitä jotka Nimeni tähden silloin kärsivät, niin Minä tulen auttamaan myös niitä jotka myös tulevaisuudessa nimeni vuoksi joutuvat tuskaan, joutuvat vaivaan.
Mutta tietäkää, jokainen joka etsii kasvojani, jokainen joka on Minun kanssani kasvokkain, hän on Minun silmäini alla, enkä Minä ota katsettani pois hänestä, en silloinkaan kun pimeyttä ei voi pysäyttää niin täysin kuin haluaisin. Nämä ovat Jumalan salaisuuksia, näitä ei voi nyt selittää, vasta taivaassa, vasta Isäni kodissa eräänä päivänä ymmärtää jokainen miksi, miksi tietyt asiat sallittiin heidän elämäänsä niinkin kivuliaina ja niinkin tuskallisina
vasta silloin ymmärrämme kokonaisuuden sellaisena kuin se on valmistettu, sellaisena kuin se tulee loppuun asti suoritettaman Minun kunniakseni, Minun vereni kautta ja Minun vereni tähden sanoo Herra.
Ja sydänyönä on kuuluva huuto; Ylkä tulee. Se on sydänyön, keskiyön huuto.
Pimeän hetken huuto. Ylkä tulee, tulkaa, nouskaa Häntä vastaan.
Ja ne neitsyet joilla oli lamput kunnossa ja oli öljyä, oli kaikki kunnossa, vaikka olivatkin unessa, kuitenkin kaikki oli valmiina. He nousivat ja menivät ylkää vastaan ja heidät haettiin yljän häihin. Ja siellä Herra itse piti heistä huolta.
15.8.2010