Minulla on takana yli 5 vuoden suhde mieheen, joka on (myöhemmin selvisi) pettänyt minua jo suhteen alussa. Ja sen jälkeen tasaisesti läpi suhteen, aina eri naisten kanssa.
Onko tällä palstalla ketään muita yhtä turtuneita ja alistuneita kuin minä? En jaksa enää välittää pettämisestä, mutta pahalta tuntuu koko ajan enkä luota enää mihinkään mitä mieheni sanoo.
Mies haluaa aina pettämisensä jälkeen kuitenkin olla minun kanssani. Pettämistä tapahtuu siis lähes joka kerta kun mies lähtee baariin eli noin kerran kuukaudessa, välillä voi mennä pari kolme kuukautta hyvin. Hän jää pettämisestä aina kiinni koska ei tule kotiin ja aamulla on niin kova morkkis että oksentaa jo pelkästään sen vuoksi.
Vannoo rakastavansa. Vihaan eniten itseäni koska olen päästänyt itseni tähän tilaan.
Itseä lähinnä ärsyttää kun kaikki sanovat että miten voit katsella tuollaista p***aa. Jopa mieheni sanoo näin.
Onko täällä ketään tässä tilanteessa että ei enää edes korota ääntä/itke kun äijä jää kiinni pettämisestä? Miten tästä tilanteesta pääsee irti? Rakastan ja vihaan miestäni. Vihaan luultavasti enemmän kuin rakastan. Tai sitten viha ja rakkaus on sama asia.
Olen lähtenyt suhteesta jo pari kertaa, mutta mies on saanut porullaan minut ottamaan hänet takaisin. Tiedän ettei hän tule muuttumaan ja minun olisi tehtävä päätös tälle suhteelle. Jotenkin en vain pysty olemaan hänestä erossa.
Tämä suhde on sairas ja se on tehnyt minustakin sairaan. En enää tiedä millaista on olla normaalissa suhteessa.
Tarina voi olla vähän sekava, en jaksa kirjoittaa koska olisi niin paljon kerrottavaa. Halusin vain purkaa pahaa mieltäni koska äijä jäi juurikin lauantaina kiinni taas vaihteeksi pettämisestä.
Enkä kaipaisi mitään syyllistämisviestejä, tiedän että olen heikko ja tyhmä kun siedän tällaista käytöstä mieheltä. Haluaisin vain tietää onko täällä muita yhtä omituiseen suhteeseen joutuneita ja miten te selviätte elämästä yleensäkin tai miten pystyitte irroittautumaan suhteestanne? Haluaisin päästä tästä irti, mutta minulla ei ole voimia enkä koe vihan tunteita tosiaan miestäni kohtaan läheskään yhtä paljoa kuin itseäni kohtaan. Tiedän, että sekin on ihan älytöntä.
Onko tällä palstalla ketään muita yhtä turtuneita ja alistuneita kuin minä? En jaksa enää välittää pettämisestä, mutta pahalta tuntuu koko ajan enkä luota enää mihinkään mitä mieheni sanoo.
Mies haluaa aina pettämisensä jälkeen kuitenkin olla minun kanssani. Pettämistä tapahtuu siis lähes joka kerta kun mies lähtee baariin eli noin kerran kuukaudessa, välillä voi mennä pari kolme kuukautta hyvin. Hän jää pettämisestä aina kiinni koska ei tule kotiin ja aamulla on niin kova morkkis että oksentaa jo pelkästään sen vuoksi.
Vannoo rakastavansa. Vihaan eniten itseäni koska olen päästänyt itseni tähän tilaan.
Itseä lähinnä ärsyttää kun kaikki sanovat että miten voit katsella tuollaista p***aa. Jopa mieheni sanoo näin.
Onko täällä ketään tässä tilanteessa että ei enää edes korota ääntä/itke kun äijä jää kiinni pettämisestä? Miten tästä tilanteesta pääsee irti? Rakastan ja vihaan miestäni. Vihaan luultavasti enemmän kuin rakastan. Tai sitten viha ja rakkaus on sama asia.
Olen lähtenyt suhteesta jo pari kertaa, mutta mies on saanut porullaan minut ottamaan hänet takaisin. Tiedän ettei hän tule muuttumaan ja minun olisi tehtävä päätös tälle suhteelle. Jotenkin en vain pysty olemaan hänestä erossa.
Tämä suhde on sairas ja se on tehnyt minustakin sairaan. En enää tiedä millaista on olla normaalissa suhteessa.
Tarina voi olla vähän sekava, en jaksa kirjoittaa koska olisi niin paljon kerrottavaa. Halusin vain purkaa pahaa mieltäni koska äijä jäi juurikin lauantaina kiinni taas vaihteeksi pettämisestä.
Enkä kaipaisi mitään syyllistämisviestejä, tiedän että olen heikko ja tyhmä kun siedän tällaista käytöstä mieheltä. Haluaisin vain tietää onko täällä muita yhtä omituiseen suhteeseen joutuneita ja miten te selviätte elämästä yleensäkin tai miten pystyitte irroittautumaan suhteestanne? Haluaisin päästä tästä irti, mutta minulla ei ole voimia enkä koe vihan tunteita tosiaan miestäni kohtaan läheskään yhtä paljoa kuin itseäni kohtaan. Tiedän, että sekin on ihan älytöntä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rakkauden vastakohta ei olekaan viha vaan välinpitämättömyys. Sun miehes ei ainakaan rakasta sua. Sä päästät hänestä irti, kun huomaat, ettei hänen temppunsa tunnu susta enää miltään. Siihen voi mennä kauan. Mutta oletko miettinyt, olisiko se nyt niin kamalaa olla vähän aikaa itsekseen. Elää itselleen, miettiä mitä haluaa. Kokeile vaikka, että lähdet pariksi päiväksi pois kotoa. Tuleeko miestä ikävä?
teeppä samalla tavalla kun ukkois, lähde baariin.. mene sieltä jonkun ystäväsi luo ja palailet sitten kotiin iltapäivästä ja sano että vähän lipsahti. voit myös lähetellä itsellesi kiihkeitä viestejä pre paid numerosta. Anna vaan potut pottuina, varmaan tekee ukolles hyvää saada "omaa lääkettä", eihän sulla enää ole mitään menetettävää...
Ei sitä tartte vieraisiin punkkiin eksyä, aina voi vedättää...
Entinen mies harrasti ihmeellisiä reissuja, ja sain kylitä kuulla näistä,, oli joitain naisia myös raahannut meidän yhteiseen kotiin sillä aikaa kun töissä, ei ollu pöljä kunnolla edes jälkiään peittänyt.... hiuspinnjejä sängyssä, suihkussa oli hiuslenkkejä ja sen sellasta, löytyipä yhdet vieraat alushousutkin asunnosta. Ja olipa kerran huolimattomuuttaan jättänyt sähköpostinsa auki, joka oli täynnä lemmenlurituksia.
Loppuen lopuksi kyllästyin touhuun... olin jo niin väsynyt ja lamaantunut, sitä pahan olon määrää ei voi kuvailla. joten maksoin potut pottuina... joten mulla alkoi sitten myös tämä "biletyskausi", tai annoin siis niin ymmärtää... todellisuudessa majailin ystävän luona pari päivää viikosta, ja kotiin tullessa esitin tosi syyllisen näköstä ja ties mitä...
Aiempi asetelma muuttui ihan päälaelleen... se olikin sitten ukko joka istui kotona sydänsyrjällään ja ihan hajalla. Samalla tavalla vahtasin puhelinta, ja poistelin pikasesti viestejä... jne... (kaverin kanssa oli sovittu että hän lähettelee viestejä joihin minä salamyhkäisesti vastaan ja äkäsesti poistan)
Ei enää ollutkaan ukolla kivaa.. Jonkin aikaa leikin ja sitten lemppasin itkuisen ukon pihalle. siis todellisuudessa en mennyt pettämään, vaan jätin sellaisen kuvan. Eikä kaduta sitten pätkääkään, olen edelleenkin sitä mieltä että sille teki hyvää kohdata ne samat tunteet ja paha olo, mitä oli minulle aiheuttanut. Se tosiaan pisti hänet kovasti miettimään miltä se tuntuu.. ja monet kerrat sanoikin ennen pihalle lemppaamista että "nyt tiedän miltä susta on tuntunut, tää on ihan kamalaa".
Tiedän saavani tällä palstalla aikamoisen ryöpyn tästä tavastani toimia, mutta en voi muuta todeta kun että =) ..kannattas vähän miettiä kelle kettuilee, koska se voi aika nopeasti kolahtaa omaan nilkkaan.
Nykyään olen onnellisesti naimisissa, ja toivottavasti pysyn jatkossakin onnellisesti naimisissa. =)
Ymmärrät varmaan että kaikki nuo hiuspinnit ja -lenkit oli miehesi tarkoituksella esille jättämät. Tapahtui kuten hän oli suunnitellut, sinä kyllästyit ja jätit niin sinulle jäi likainen työ
Oon tätä hokenu muillekin, joten hoen sullekin.
"Jos on parisuhteessa, mutta ihastuu toiseen, jätä kumppanisi. Koska jos oikeasti rakastaisit kumppaniasi, et olisi ihastunut siihen toiseen."
Tässä tapauksessa viittaan tällä mieheesi. Rakastaako hän todellakin sinua, kun loukkaa tuolla tavoin sinua? Et sä ansaitse tollasta.
Ehdotus: yrittäkää hakea ammattiapua, se taitaa olla ainoa neuvo minkä voin sanoa.
Jotenkin tulee mieleen, että olet hänen kanssaan myös säälistä koska kirjoitat, että hän on saanut porullaan sinut ottamaan hänet takaisin... Loppujen lopuksi säälittävä tapaus tämä miehesi... Älä säälistä kuitenkaan jatka suhdetta, koska silloin se on ainakin väärällä pohjalla. Tuskasi muuten tuskin loppuu koskaan jos jatkat suhdetta, mutta jos lähdet niin aikansa menee, mutta varmasti helpottaa pikkuhiljaa ja sitäpaitsi voi hyvinkin elämä tuoda tullessaan jotain paljon parenpaa jonka olet ansainnut!
Uskot vaan että aika auttaa. Kirpaiseehan se irti päästäminen mutta oikeasti aika auttaa. Taablaat ensin läpi sen tunnemrskyn ja sieltä sitten alkaa ylämäki entistä vahvempana. Älä mahdollista tuollaista käytöstä hyväksymällä sitä. Sama se on lastenkin kasvatuksessa. Ei saa hyväksyä jos toinen tekee pahaa vaan seuraukset on senkin kärsittävä.
Olipaa taas ihana olla rakkaan kainalossa koko yö. (hän naiisiisa minä en) hellä ja lämpöine
Alkuperäiselle kirjoittajalle: on vain ajan kysymys milloin mies jättää sinut taakseen. Heti kun joku näistä hoidoista on tarpeeksi viehättävä, sellaistahan hän hakee ja tulee löytämään. Sinua ei arvosta tippaakaan, annan neuvon: lähde suhteesta ennenkuin miehesi lähtee, lähtijällä on aina helpompaa.