Mä olen transsukupuolinen nainen ja kun aloitin hoidot ja leikkaukset ja kerroin perheelleni niin asenne muuttui kertaheitolla. Nyt kohtelevat minua kuin toisen luokan kansalaista ja kun olen käynyt kyläilemässä niin ovat ilkeitä ja yrittävät loukata ja lannistaa ja olen sanonut että en hyväksy sellaista kohtelua. Nyt en ole ollut heidän kanssaan tekemisissä noin vuoteen ja sisareni ja äitini kyselevät ystäviltäni miksi en pidä yhteyttä. Minulla on asiat hyvin ja mukava kumppani. Nainen 44v.
Ihmettelen
Vain!!
8144
0Äänestä
Vastaukset 8
Vanhimmat
Laita heille vaikka kirje, miksi olet katakissut suhteen, siinä kerro, kuinka sinuun sattuu nuo heidän sanansa, kohtelunsa ja määräämisensä. Toivo, että voisivat olla tässä varmasti sinullekin kovin vaikeassa asiassa tukenasi. Kerro että olet heidän lapsensa, et ole itse itseäsi luonut, vaan olet syntynyt heidän lapsenaan juuri tällaiseksi.
Hei! Olen kertonut sisarille, kun olen nähnyt ja he tietävät miksi en ole heidän kanssaan tekemisissä. Minulla on hyviä ystäviä joilta olen saanut tukea, kun olen tarvinnut. En rasita perhettäni omilla asioillani ja olisi mukava joskus viettää yhteistä aikaa jos kohtelisivat minua tasavertaisesti. Ei se minun maailmaani kaada, jos asiat heidän puoleltaan muutu, niin minä jatkan omaa elämääni ja aion nauttia elämästä.
Sinun kannattaisi mennä juttelemaan psykologin kanssa ja selvittää miksi olet transsukupuolinen nainen.
Joo tietysti pahastut tästä neuvosta, ajan henki on että saa olla mitä vaan jne, jne ja jne.
Luulisin kuitenkin, että jotain häikkää on nyt (vaikka ehkä pahastut) eli sinun kannattaa selvittää tilanteesi asiantuntijan kanssa.
Sen jälkeen sinun on helpompi jatkaa. Kerro tuloksista myös vanhemmillesi ja sukulaisille!
Ei sinun tartte kauhistella sukulaistesi reaktioita.
Sanotaan nyt näin, että jos oma lapseni olisi, niin kyllä minä huolestuisin.
Mutta jos olisi keskusteltu psykologin kanssa ja saisin enemmän tietoa, niin kyllähän se auttaisi.
Kyllä minä olen selvittäny nämä asiat, kun tälle tielle lähdin ja jos en olisi sinut itseni kanssa niin en olisi päässyt hoitoihin. Ei ole minun ongelma, kun käyttäytyvät kuin käyttäytyvät ja ei johdu minusta ja en minäkää kohtele muita ihmisiä huonosti. Luulen, että ongelma johtuu siitä, että en suostu elämään heidän normien mukaan ja eivät voi alistaa minua
Hei,
Jokainen tervejärkinen tajuaa, että tuonkaltaiset ratkaisut ovat tarkkaan mietittyjä ja harkittuja sekä vaativia valintoja --- ja sitä tulee joka ainoan (oli perheenjäsen tai ei) kunnioittaa.
Tuonkaltaisissa ratkaisuissa ihmistä on tuettava ja rakastettava jokaista sellaisena kun toinen on ja haluaa elämäänsä elää -- jos oikeasti pitää ihmisestä toivoo hänelle hyvää elämän kaikilla osa-alueilla.
Rakastavat ihmiset ovat suuri siunaus -- rakkaudettomat taas henkinen riippaa joiden sydämen kylmyys estää usein todellisen viisauden ja elämästä nauttimisen.
On aivan liikaa ihmisiä jotka eivät uskalla elää semmoista elämää mitä sisimmässääm toivoisivat -- kaipaus muuttuu katkeruudeksi ja tämä katkeruus tuomitsevuudeksi tai pirullisuudeksi muita kohtaan juuri siten ettei muutkaan saisi muuta kuin kärsiä hiljaa elämässään.
Toivon alkuperäiselle kirjoittajalle mahtavaa elämää -- olisi kunnia tuntea sinunkaltaisesi urhea ihmissielu joka uskaltaa elää omannäköistä elämää.
Onnellinen ihminen toivoo hyvää ja onnea myös toiselle -- tällaisia ihmisiä toivon ympärillesi elämäsi varrella paljon -- kiehukoot p*skiaiset katkeruuden liemissään , sinä et heidänkaltaisten hyväksyntää tarvitse yhtään mihinkään, eiks niin.
Mahtavaa kesää ja hienoa elämää toivotellen
Kiitos viestistäsi. Oli lohduttavaa lukea. Voi olla, että se on perheelleni ongelma, että uskallan elää erillaista elämääni ja olla onnellinen. Hyvää kesän jatkoa myös sinulle.
"Voi olla, että se on perheelleni ongelma, että uskallan elää erillaista elämääni ja olla onnellinen."
Naulankantaan !
kannattaa aina mienttiä että kenelle se tilanteen tajuaminen onkaan loppupeleissä probleema ja mistä syistä.
Ei kai kukaan voi amputoida omaa persoonallisuuttaan aina tarvittaessa että se sopisi läheisten "normaalin elämän" käsityksiin. Sun elämä on ihana ja se on sun oma.
Lycka till !
Jos minä oisin kohdellu vaikka vanhempaa siskoani samalla tavalla , kun he ovat minua kohdelleet niin siitä tulisi hirveä riita jä äitini ei puhuisi minulle ikinä. Mä olen niin kyllästynyt tähän ja muutan isommalle paikkakunnalle näistä pienistä piireistä.