maine meni

Mitä mieltä ootte siitä kun työkaverit ovat kaikin puolin mukavia ja luotettavan oloisia, mutta työntekijän lähdettyä paikasta, alkavat levittää juoruja? En tiedä tarkalleen mitä he ovat minusta sanoneet, mutta tuntuu siltä että maineeni on täysin pilattu. Nyt ainakin tiedän ettei kehenkään voi luottaa, kaveriksi ei pidä ryhtyä kaikkien työntekijöiden kanssa. Niitä tietoja joita kahvitauoilla itsessäni jutellessa annan voidaan käyttää minua vastaan tavalla tai toisella. En halua enää uusia "ystäviä", en voi luottaa kehenkään paitsi sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tunteneet minut pitkään ja tietävät millainen olen. En halua kuitenkaan, että maineenipilaajat joutuvat riutumaan syyllisyydentunteissa, annan heille anteeksi heidän tyhmät puheensa. He eivät todennäköisesti vain osanneet ajatella mihin heidän puheensa voisivat johtaa. Toisaalta jos he suunnittelivat sen tahallaan ja halusivat nimenomaan pilata maineeni, niin en tietenkään voi antaa sitä anteeksi. En kuitenkaan ymmärrä miksi joku sellaista haluaisi minulle tehdä, enhän ollut muuta kuin mukava kaikille työntekijöille. Ehkä he vain halusivat pönkittää huonoa itsetuntoaan sillä, että muka olisin ollut kiinnostunut heistä. Kyllä muutamista jonkun verran olinkin, en suinkaan kaikista! Ihmeellistä että koko loppuelämä voi muuttua muutamassa viikossa. Miksi minulle piti käydä näin? Kuka haluaisi tällaisen "julkkiksen" tyttöystäväkseen? Kuka olisi kyllin vahva seisomaan rinnallani? Ei varmaan kukaan, ainakaan vielä. Enkä voisikaan asettaa ketään tällaisiin parrasvaloihin, kieltäydyn siitä. Miten menetetyn maineen saa takaisin? Enhän edes tehnyt mitään mistä voisi juoruilla. Ainoa asia mikä on voinut aiheuttaa ihmetystä ovat "leimahtelut", joita välillä sain kuin salama kirkkaalta taivaalta. Leimahdukset ovat ikäänkuin reaktioita sille kun tajuaa, että rakkauden löytäminen on todennäköistä. Kun itse uskoo, että tästä voi tulla jotain, toi vois musta kiinnostua. Tai että itse on kiinnostunut jostakusta. Jos ei ole koskaan kokenut minkäänlaista romantiikan tynkääkään niin voi tämän asian tajuaminen aiheuttaa ihan fyysisen reaktion. Pakko-oireet on sitten luku sinänsä ja viestivät psyykkisestä ongelmasta. Mitä mieltä olette tästä kaikesta?
112750
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Maailmassa on toki vakavampiakin asioita mietittäväksi:) Itsetuntosi on ehkä heikko tai saanut kolauksen sillä en ymmärrä miten voivat entiset työkaverit juurikaan vaikuttaa tulevaisuuteesi tai maineeseesi ellet asu jossain todella pienellä ja ahdasmielisellä paikkakunnalla. Siinä tapauksessa suosittelen muuttoa. Vahvan itsetunnon omaavaa henkilöä tuskin juurikaan kiinnostaa puolituttujen ihmisten puheet tai mitä ne nyt minustakin ajattelee, ajatelkoot mitä haluavat sama se. Tosiystävät kuitenkin ovat aina olemassa, toivoakseni myös sinulla. Nuo "leimahdukset" ovat tunnetasolla ihan tuttuja... joskus. Harmi jos ei jutusta tullut mitään.

Äänestä

Minun maine kasvaa joka päivä.

Äänestä
  • Niin kasvaa eikä se maine ole tosiaankaan mitään mairittelevaa. Kasvahan pikkuinen aikuiseksi jo.

    Äänestä

  • ..ja kunniasi menee.

    Äänestä

  • Vares kirjoitti:

    ..ja kunniasi menee.

    niin anonyymistä maineesta / kunniasta on tietenkin tosi paljon haittaa.

    Äänestä

  • Yrittääköhän Boss päästä pukille.

    Äänestä

Totuushan on että jos et ole paikalla niin sinusta juorutaan. Ja kun juoru lähtee liikenteeseen niin yllättävästi se muuttuu koko ajan. Esimerkki on miesten puolelta mutta tällä tavoin se meni: Kerroin kamulle, että jos olisi rahaa niin ostaisin uuden auton. Seuraavaksi joku oli kertonut jollekkin että harkitsen auton vaihtoa, joten tarjouksia tuli. Seuraavaksi olin käynyt autokaupassa hieromassa kauppoja. Vaikka kilsaa lähempänä en ollut käynyt. Seuraavaksi tuli paras lapsuuden kaveri tsiikaamaan mun uutta autoo! Vaikka mä ajelin vielä sillä vanhalla fiulla, jos sen työntämällä sain käyntiin. Mutta se että homma meni kuin kulovalkean lailla kolmessa päivässä! Se että kävin jengin mestoissa ajelemassa vanhalla fiiulla ja näyttäytymässä, niin tilanne rauhottui alle viikossa.

Äänestä
  • Kerran puhuin kolukaverille, että en voi blondata hiuksia koska hiukseni on värjättty, en maininnut mitään aikomuksistani blondata, joloin tietenkin koulukaverini käänsi puheeni muille, että aijon muka blondata hiukset. Seuraavana ammuna luokka toverit oli vihaisia ja yritivät pahansuopaisesti mulkoilla olenko blondannut hiukset ja kyseli onko noi nyt blondattu (olin ottanut raidat) ne näytti siltä että ne käy kohta päälle ja solvaukset liityen blondaukseen oli melkoisia. Myöskien ne alko aukoon päätään omien uskomustensa pohjalta, että "kylläpäs hiukset voi blondata vaikka ne värjätty onkin": en tosin viitsinyt sanoa että parturikampaajat on sanonut että blondaus ei onnistu jos hiukset on ennestään värjätty.

    Äänestä

  • juoruttu kirjoitti:

    Kerran puhuin kolukaverille, että en voi blondata hiuksia koska hiukseni on värjättty, en maininnut mitään aikomuksistani blondata, joloin tietenkin koulukaverini käänsi puheeni muille, että aijon muka blondata hiukset. Seuraavana ammuna luokka toverit oli vihaisia ja yritivät pahansuopaisesti mulkoilla olenko blondannut hiukset ja kyseli onko noi nyt blondattu (olin ottanut raidat) ne näytti siltä että ne käy kohta päälle ja solvaukset liityen blondaukseen oli melkoisia. Myöskien ne alko aukoon päätään omien uskomustensa pohjalta, että "kylläpäs hiukset voi blondata vaikka ne värjätty onkin": en tosin viitsinyt sanoa että parturikampaajat on sanonut että blondaus ei onnistu jos hiukset on ennestään värjätty.

    tällaista siis, miesten kesken..
    esim. vessaa akresiivinen luokan pomo melkein kävi pälle kun sitä ottaa päähän kun en esim. kesken hyvän Return to Castle Wolfenstein pelin aikana vastanuut esitettyihin kysymyksiin enkä osannut oikein palata. Ammuuin siis vahingossa ommia ja pelasin epäreilusti enkä saanut reilulla paleillä tarpeeksi tuolsta.

    Äänestä

En oikein päässyt perille mikä tässä nyt oli se ongelma? En voi palauttaa luottamustasi muihin, enkä kykene auttamaan sinua saamaan uusia ystäviä, oma asenteesikin on hieman outo jos todella haluat korjata tilanteen.

Äänestä

Annan anteeksi myös niille, jotka ovat minua tahallisesti loukanneet. Hehän vasta anteeksiannon tarpeessa ovatkin!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyttö kirjoitti:

Mitä mieltä ootte siitä kun työkaverit ovat kaikin puolin mukavia ja luotettavan oloisia, mutta työntekijän lähdettyä paikasta, alkavat levittää juoruja? En tiedä tarkalleen mitä he ovat minusta sanoneet, mutta tuntuu siltä että maineeni on täysin pilattu. Nyt ainakin tiedän ettei kehenkään voi luottaa, kaveriksi ei pidä ryhtyä kaikkien työntekijöiden kanssa. Niitä tietoja joita kahvitauoilla itsessäni jutellessa annan voidaan käyttää minua vastaan tavalla tai toisella. En halua enää uusia "ystäviä", en voi luottaa kehenkään paitsi sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tunteneet minut pitkään ja tietävät millainen olen. En halua kuitenkaan, että maineenipilaajat joutuvat riutumaan syyllisyydentunteissa, annan heille anteeksi heidän tyhmät puheensa. He eivät todennäköisesti vain osanneet ajatella mihin heidän puheensa voisivat johtaa. Toisaalta jos he suunnittelivat sen tahallaan ja halusivat nimenomaan pilata maineeni, niin en tietenkään voi antaa sitä anteeksi. En kuitenkaan ymmärrä miksi joku sellaista haluaisi minulle tehdä, enhän ollut muuta kuin mukava kaikille työntekijöille. Ehkä he vain halusivat pönkittää huonoa itsetuntoaan sillä, että muka olisin ollut kiinnostunut heistä. Kyllä muutamista jonkun verran olinkin, en suinkaan kaikista! Ihmeellistä että koko loppuelämä voi muuttua muutamassa viikossa. Miksi minulle piti käydä näin? Kuka haluaisi tällaisen "julkkiksen" tyttöystäväkseen? Kuka olisi kyllin vahva seisomaan rinnallani? Ei varmaan kukaan, ainakaan vielä. Enkä voisikaan asettaa ketään tällaisiin parrasvaloihin, kieltäydyn siitä. Miten menetetyn maineen saa takaisin? Enhän edes tehnyt mitään mistä voisi juoruilla. Ainoa asia mikä on voinut aiheuttaa ihmetystä ovat "leimahtelut", joita välillä sain kuin salama kirkkaalta taivaalta. Leimahdukset ovat ikäänkuin reaktioita sille kun tajuaa, että rakkauden löytäminen on todennäköistä. Kun itse uskoo, että tästä voi tulla jotain, toi vois musta kiinnostua. Tai että itse on kiinnostunut jostakusta. Jos ei ole koskaan kokenut minkäänlaista romantiikan tynkääkään niin voi tämän asian tajuaminen aiheuttaa ihan fyysisen reaktion. Pakko-oireet on sitten luku sinänsä ja viestivät psyykkisestä ongelmasta. Mitä mieltä olette tästä kaikesta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu