Apua. Erosin vapaudenkaipuussani 5 vuotta kestäneestä suhteesta, sitä ennen seurustelin 3 vuotta ja hänet jätettyäni ehdin olla kuukauden sinkku ennen 5 vuoden suhdetta. Halusin siis olla yksin ja olinkin erittäin onnellinen muutaman kuukauden, mutta nyt tuntuu että erosuru alkaa painaa päälle. Takaisin en halua missään nimessä, mutta välillä tuntuu yksinäiseltä. Miten tästä tunteesta pääsee eroon? Lisäksi eräs mies piirittää minua ja haluaisi alkaa kunnon suhteeseen, mutta tiedän että ei kannata. Kuitenkin ajatus houkuttaa, mutta luulen sen vain olevan tätä kun ei ole tottunut olemaan yksin. Sanokaa nyt joku että älä nyt ihmeessä ala mihinkään suhteeseen. :D
vapaudenkaipuu>ero>hauskuus>yksinäisyys
joojjojo
3262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Totta on, että ensin pitää olla oppia olemaan yksinkin, seurusteluun ei pidä lähteä hakemaan toista ihmistä vain asumaan kanssaan, kun ei osaa olla yksin.
Jokainen ihminen tarvitsee vapautta myös avio-tai avoliitossa, häntä ei voi sitoa ja muokata, siksi on tärkeää että osaa olla myös yksin ja päättää myös yksin asioistaan.
Olen monelle sanonut, että rahat ja rakkaus pitää pitää täysin erillään, eli ei missään tapauksessa toisen pusista elämistä.
Jokainen saa päätää miten leikkaa hiuksensa, miten pukeutuu, mitä syö.
Jokainen todella toista rakastava hyväksyy tämän, eikä alista toista.
Raha-asioissa jokaisella on oma palkkatili, sitten voi olla perheen yhteinen tili, josta maksetaan perheen kulut lainat ja eläminen, omalta tililt akumpikin maksaa omat henkilökohtaiset menonsa ja toivottavasti osaa myös säästää osan pahan päivän varalle ja riskittömästi.
Vapaustta pitää olla kaikkien elämässä, mutta vapaus on myös vastuullisuutta parisuhteessa eläväilta, silloin ei vietetä sinkkuelämää ja biletetä viinahuuruissa, ei todellakaan etsitä uutta kumppania.
Sanoit sen itsekin; et osaa olla yksin. Et pysty parisuhteeseen täysillä, ennenkuin opit nauttimaan itsesi seurasta. Älä nyt ihmeessa ala mihinkään suhteeseen. Tunnut sellaiselta ihmiseltä, joka suhteessa määrää sen kaapin paikan. Eikö olekin niin? Sitten kun sua alkaa kyllästyttämään tasainen arki, jätät kumppanisi.
Mutta ethän sä usko, kun uusi suhde jo houkuttaa.
joo niin määräänki :D ok, tein jo päätöksen, että alan nauttimaan vapaudestani ja itsenäistyn kunnolla. Olen kyllä vähän koukussa palvontaan ja muihin kivoihin juttuihin mut tykkään kyllä olla iteksenikin. Pitäis vain oppia, ettei ihastu niin helpolla jokaiseen vastaantulijaan.