Miten päädyitte tapaamaan?

Ehdotin tapaamista heti ensimmäisessä viestissä. Toinen virke siinä viestissä kertoi miksi olin kiinnostunut juuri hänestä.

Treffien onnistumiseen ei profiilien tyhjyydellä ollut vaikutusta, sillä olennaisia asioita mm. henkilön luonteesta ei voi sinne itse kirjoittaa. Ne pitää kokea ja tapaaminen on nopein tapa selvittä asia.

Itse olen päätynyt tapaamaan niitä miehiä, joiden kanssa ajatusten vaihto tuntuu hyvältä. En lähtisi ensimmäisen viestin jälkeen tapaamaan toista, koska en tiedä hänestä käytännössä mitään. Yleensä vielä niin, että jos ja kun kirjoittaminen on tuntunut luontevalta, ennen tapaamista olen vielä puhunut puhelimessa miehen kanssa, jolloin varmistun siitä, että haluan hänet varmasti tavata.

Joidenkin kanssa olen viestitellyt pari kertaa, joidenkin kanssa parikymmentä, ennen tapaamista. Tosin olen sitä mieltä, että ei kannata maailman tappiin asti venyttää mahdollista tapaamista, koska siinä ajassa toisesta ehtii luomaan oman mielikuvan, joka ei välttämättä sitten vastaakaan todellisuutta.

Se on ehkä enemmän sellainen mutu-tuntuma :) Omiin vaistoihin ja tuntemuksiin kannattaa luottaa. Netti on täynnä kaikenlaista ja pieni kriittisyys ei ole pahasta. Mutta totta on, että tapaamalla selviää moni asia. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran :)

Voi kysyä aika pian. Toisesta on hyvä tietää sellaisia asioita, jotka ovat itselle tärkeitä kumppanissa. Ei kannata lähteä treffeille, jos toinen ei täytä omia ehdottomia vaatimuksia. Esimerkiksi jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei, niin eihän siitä mitään suhdetta synny.

Kyllä toisesta pitää tietää joitakin asioita ennen treffejä. Ihan turhaa vaikkapa
pitkän matkan päästä lähteä lypsämään tietoja, jotka voi viestitelläkkin.

Itselle kävi, että kirjoiteltiin niitä näitä, mutta ei sitten juuri noista ratkaisevista
seikoista ja ihan ketuillehan ne treffit meni, kun tuntui, että toisella on ihan
eri ajatusmaailma. Rynnättiin liian aikaisiin tapamiseen. Ei se tietysti selviä
heti kasvotustenkaan, että millainen ihminen on kysymyksessä, mutta saapahan
siitä osviittaa.

Nyt haluan kirjoitella pidempään ja soitella ennen treffejä, jos sellaisille sit
tulee mahdollisuus.

Lähetin kuvani hetio ekassa viestissä ja muija pyysi tapaamisen heti. No sit mä keksin ohjelmaa, vein piknikille. mentiin yhteen saareen pikikille ja kattelee luontoo. Siinä meniki sit 6 tuntii nopiaa. Parin päivän päästä muija pyysi luokseen syömään ja saunomaan. tiesin heti et se haluu harrastaa seksii. Meil olikin sit vaan tapailu/seksisuhde.

Itse en lähtisi ketään tapaamaan muutaman viestin jälkeen, mutta kukin taaplaa itselleen sopivalla tyylillä. Eipähän ole sattunut kertaakaan, että treffejä olisi jälkikäteen tarvinnut katua. Lyhimmillään treffit ovat olleet viikon tai kahden kirjoittelun jälkeen ja silloin on viestejä vaihdeltu tiuhaan.

Riippuu niin monesta asiasta. Mutta eräs mies lähetti minulle lyhyen viestin, että voitaisko tutustua. No, profiilin perusteella mies vaikutti hyvältä. Viestiteltiin jonkin aikaa, tais olla kai pari päivää. Mutta tosi tiuhaan tahtiin. Sitten hän antoi puh nronsa ja ensimmäinen puhelu kestikin pari tuntia. Siinä sain jo jonkinlaisen käsityksen, ollaanko yhtään samoilla aalloilla.

Ja niinhän siinä kävi, että jo ensimmmäisellä tapaamisella kolahti ja kuului "klik" molemmilla :) :) Nyt ollaan iki-ihanasti rakastuttu toisiimme!!!! Ja ollaan molemmat aikuisia ja vastuullisia ihmisiä, mies 50v. ja minä itse 45v.

Edellisen kerran olin sinkkuna himpun alle kolmikymppisenä ja kirjoittelin aluksi useamman naisen kanssa pidempäänkin, meni varmaan kuukausiakin pisimmillään, ennen tapaamista, mutta nämä olivat eri kaupungista. Samassa kaupungissa olevien kanssa sovittiin tapaaminen muutaman viestin jälkeen ja osa sitten osoittautui vain salasuhteen hakijoiksi, eli sänkyyn olisi päässyt heti, mutta ei oikein napannut moinen (tiedä minkä hullun saa sitten peräänsä). Sinkuissakin toki oli niitä, jotka halusivat sänkyyn ekoilla treffeillä, mutta kaikkien kanssa en siihen lähtenyt.

Parisenkymmentä naista tuli tavattua, mutta ei vain natsannut tai jos natsas, niin ei molemminpuolin (tätä sattui kumpaankin suuntaan). Sitten sattui tulemaan viesti eräältä yksinhuoltajalta, jossa hän pyysi soittamaan, koska ei jouda tai pääse (siihen aikaan ei ollut nettiä kaikilla) kovin usein pienen lapsen vuosi kirjoittelemaan. Niinpä soitin ja sovittiin sitten tapaaminen, mikä venyikin aamuun asti. Suhde kesti pari vuotta, kunnes sain tarpeekseni.. eli oli vähän molemmin puolin sellainen hengähdystauko sinkkumarkkinoilta.

Uuden ilmoituksen tein sitten ajatuksen kanssa ja ajattelin, että on parempi karsia kaikki väärät tyypit mahdollisimman aikaisin pois, ettei tarvi turhaan kuluttaa aikaa ja vaivaa ns. turhiin tapauksiin. Muutaman vähemmän mielenkiintoisen viestin (vastasin toki aina kaikille) jälkeen tuli sitten viesti taas yh-naiselta, joka tuntui vastaavan kaikkea sitä mitä hain ja kirjoittelimme jonkun viikon lähes päivittäin, kunnes sovittiin tapaaminen.

Tämän jälkeen tavattiin vielä kerran deittailun merkeissä, mutta kolmas tapaaminen johtikin sitten jo pidemmälle ja sitä suhdetta kesti 10 vuotta. Ikävä kyllä hän tuli raskaaksi melko pian ja asiat eteni sitten melko nopeasti avioliittoon asti ja muutaman vuoden päästä sitä jo mietti, että olisiko pitänyt kirjoittaa pikkasen vähemmän niitä toiveita mitä oli naisen ja parisuhteen suhteen, sillä nainen ei vastannut näistä oikeastaan mitään, vaikka oli kovasti niin kirjoitellut. Minua kusetettiin siis oikein kunnolla, enkä halunnut erota kun lapsi oli pieni.

Nyt olen asumuserossa ja on kyllä iso kynnys laittaa enää ilmoituksia, varsinkin kun lukee mitä tuo touhu nykyään tuntuu olevan.. tapaamisen sopisin ainakin mahdollisimman pian ja taidan odottaa lapsen olevan täysikäinen ennen vakavampaa suhdetta, jotta voin sitten unohtaa kaikki epärehelliset yh:t.

Kaks päivää kirjoiteltiin, sitten nainen kutsui mut kahville. Kävin siellä ja kysyin saanko tulla uudelleenkin. Okei, kutsui sitten seuraavana päivänä. Sitten tehtiinkin suullinen sopimus yhdessäolosta.

Nyt ja vuosia sitten edellisen kerran nettitreffaillessani tapaamiset ovat olleet muutaman päivän / viikon päästä ensimmäisestä viestistä. Välissä on ollut puheluja puolin ja toisin. Vähän pitää saada toisesta käsitystä ennen tapaamista, mutta turha viivyttely ei ole hyvästä. Aina mennään tilanteen mukaan ja toista osapuolta kuunnellen.