Olen 32 v nainen.Minulla ei ole ollut paljoa kavereita/ystäviä ikänä.Minun on vaikia tutustua uusiin ihmisiin.Olen aina ajatellut että netin kautte löytyisi mutta ei näköjään.Mietin että mitä vikaa minussa on kun miehenikin on sanonut että olen kaunis ja komea,kiitos hänelle.Olen normaali ihminen.Olen ujo.Minulla ei ole ollut ikänä sellaista ystävää jonka kans viettää aikaa yhdessä ja tehdä yhdessä jotain kivaa.Olen aina joutunut yksin olla ja tehdä.En usko että löydän tällä ikää enää sellaista ystävää joten joudun nykyäänkin viettää aikaani ilman ystävää.
Onneksi minulla on mieheni.Minulla ei ole kovin hyvä lapsuus.Koulukiusattu en ole.
Ihmettelen vaan miksi en saa kavereita/ystäviä;(
Onneksi minulla on mieheni.Minulla ei ole kovin hyvä lapsuus.Koulukiusattu en ole.
Ihmettelen vaan miksi en saa kavereita/ystäviä;(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Antaisitko sähköpostiosoitteen niin voisin kirjotella..Olen 32v nainen myös vailla ystävää.
Kirjoittele memmu:)
[email protected]
Vähän samassa tilanteessa, on muutama ihminen jotka joskus olleet hyviä ystäviä ja läheisiä ja nyt tulee tunne että tekemisissä vain tavan vuoksi ja heidän elämässään lähinnä vain tiellä...
Tuttuja on mutta on vaikea oikeasti tutustua ihmisiin kunnolla vaikka kuinka kaipaisi läheistä oikeaa kosketusta toisiin ihmisiin ja seuraa jonka kanssa voisi viettää aikaa.
Ette ole yksin tilanteen kanssa ;-(
Etkö voi sitten hengailla niiden sun miehen kavereiden kanssa?
Olen tarpeekseni ollut mies porukassa.Kaipaan nais kaveria ja jutustelua.Mieheni kavereilla monella ei ole naista.Ei ole kivaa olla mies porukassa aina yksin naisena:(Tylsää!
Mitä ystävillä edes tekee. Mulla ei ole ollut yli 7 vuoteen ystäviä. Olen jo tottunut elämään yksin enkä usko et kukaan haluaa olla mun ystävä enään. Elämäni on todella tylsää mut ei kaikki ole suosittuja. Tuskin olen niin mielenkiintoinen et joku haluu olla ystävä.
Mulla on aika vähän kavereita, johtuen siitä et oon aina rahaton eikä mun kans siksi oikein voi tehdä mitään. Mutta on se toisaalta kiva et ne harvat ystävät joita mulla vielä jäljellä on, eivät ainakaan yritä hyötyä minusta eivätkä ole ystäviä rahojen takia. Yksi ystävä on kaikkien haukkuma varas, mun ei ikinä ole tarvinnut pelätä sen seurassa et se veisi vaikka rahat lompakosta tai mun kännykän. Lompakossa kun ei yleensä rahaa ole ja känny vanha arvoton kapula, tosin siinä on uskomattoman hyvä akku. Yksi toinen kaveri taas on ihan uskomattoman kiinnostunut palautuspulloista. Jos se kylästä lähtiessään saa viedä vaikka 5 pientä tyhjää oluttölkkiä mennessään, niin se ilostuu jo siitäkin. Ex-avovaimoni oon tuntenut 10-vuoden ajan. Jo yhdessä asuessa se sanoi et hänestä tuntuu et me ollaan kämppäkavereita eikä avoliitossa asuva pari. Meillä menee edelleen oikein hyvin, paremmin kuin yhdessä asuessa. Mä ihmettelen miksi monet ihmiset ei halua kuullakaan saati nähdä exäänsä. Oon netin kautta usein ollut yhteydessä mun ensimmäiseenkin avovaimooni, vaikka sillä on mies ja kaksi lasta. Kovasti sitä silti kiinnostaa mitä mulle kuuluu ja viimeksikin kun kävin Tampereella se olisi halunnut nähdä mut. Sit vielä mulla on yli 15-vuotta ollut ystävänä vanhempi mies, jonka kanssa oon paljon matkustanut Virossa ja kerran Amsterdamissa. Ollaan yhteyksissä edelleen, mut nykyään se on melkein aina Virossa, kun siellä kaikki on halvempaa.