Miksi kristityt uskoo näkevänsä esim. ateistina kuolleen äitinsä tai isänsä taivaassa?
Raamatun mukaan ne on helvetissä ja jos uskot näkeväsi heidät taivaassa, et ole kristitty.
En halua kenenkään mieltä pahoittaa, mutta jos Raamattu on totta, et tule näkemään ei-kristittyjä rakkaitasi siellä, ne kituu alakerrassa.
Miten kestätte ajatuksen siitä, että rakkaimpanne kituu iänkaikkisuuden?
Raamatun mukaan ne on helvetissä ja jos uskot näkeväsi heidät taivaassa, et ole kristitty.
En halua kenenkään mieltä pahoittaa, mutta jos Raamattu on totta, et tule näkemään ei-kristittyjä rakkaitasi siellä, ne kituu alakerrassa.
Miten kestätte ajatuksen siitä, että rakkaimpanne kituu iänkaikkisuuden?
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinä kidut viestisi mukaan jo maanpäällä...ruuno on sekaisin
Myöhempien aikojen ilmoituksissa helvetistä puhutaan ainakin kahdessa merkityksessä. Ensiksi, se on väliaikainen asuinsija henkimaailmassa niille, jotka ovat olleet tottelemattomia kuolevaisuudessa. Tässä merkityksessä helvetillä on loppu. Siellä oleville hengille opetetaan evankeliumia, ja joskus parannuksensa jälkeen he nousevat ylös siihen kirkkauden asteeseen, johon ovat arvollisia. Ne, jotka eivät tee parannusta mutta eivät ole myöskään kadotuksen poikia, jäävät helvettiin koko tuhatvuotisen valtakunnan ajaksi. Näiden tuhannen vaivan vuoden jälkeen he nousevat ylös telestiseen kirkkauteen (OL 76:81–86; 88:100–101).
Toiseksi, helvetti on niiden pysyvä paikka, joita Jeesuksen Kristuksen sovitus ei lunasta. Tässä merkityksessä helvetti on pysyvä. Se on niitä varten, jotka havaitaan "yhä saastaisiksi" (OL 88:35, 102). Tämä on paikka, jossa Saatana, hänen enkelinsä ja kadotuksen pojat — ne, jotka ovat kieltäneet Pojan sen jälkeen kun Isä on ilmoittanut hänet — asuvat ikuisesti (OL 76:43–46).
Toisinaan helvettiin joutuvien sanotaan pyhissä kirjoituksissa menevän ulkoiseen pimeyteen.
Paratiisi on se henkimaailman osa, jossa tästä elämästä erinneet vanhurskaat henget odottavat ruumiin ylösnousemusta. Se on onnen ja rauhan olotila.
Paratiisi tarkoittaa pyhissä kirjoituksissa myös henkimaailmaa (Luuk. 23:43), selestistä valtakuntaa (2. Kor. 12:4) ja maata kirkastetussa tilassa tuhatvuotisen valtakunnan aikana (UK 10).
Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan puutarhassa (paratiisissa), Ilm. 2:7
Kuoltuaan ihmiset joutuvat joko väliaikaiseen helvettiin eli henkivankilaan tai pääsevät paratiisiin eli väliaikaiseen taivaaseen. Niissä odotetaan ruumiin ylösnousemusta. Henkimaailmassa saarnataan evankeliumia ja sieltä voi sen vastaanotettuaa päästä paratiisin puolelle evankeliumin ehdoin: usko, parannus ja sijaiskaste jonkun elävän kautta.
Kuolleiden pelastus on mahdollisuus niille, jotka ovat kuolleet saamatta evankeliumin pelastavia toimituksia, saada nämä toimitukset temppelissä, jossa kirkon kelvolliset elossa olevat jäsenet suorittavat ne heidän puolestaan. Kuolleille opetetaan evankeliumia henkimaailmassa, ja he voivat ottaa vastaan toimitukset, jotka suoritetaan heidän puolestaan kuolevaisuudessa.
Uskolliset kirkon jäsenet tutkivat sukuaan ja laativat sukuselvityksiä määrittääkseen esivanhempiensa nimet ja syntymäajat, niin että näiden puolesta voidaan suorittaa pelastavat toimitukset.
Olen Myhöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen.
on ymmärtää jättää kaikki tuomiot Jumalalle ja Jeesukselle, ja tarkoittaa myös ihan omankin sielun tuomiota. Monet kutsutaan ja harvat pelastuu, on totuus, kannattaa jokaisen kilvoitella ja tutkia asuuko Jeesus hänessä. Palvon vähemmän tarvitsee alkaa ensisijaisesti toisia tutkimaan tai miettimään, kuka menee taivaaseen ja kuka helvettiin, sillä Jumala näkee sydämen ja ihmisen ulkokuoren ja ulkokultaiset näkee vain ulkokultaisen uskonnollisen ihmisenkin myös, joten ei eksytä näissä asioissa, kuten helposti sydän on paha ja petollinen yli kaiken. Ei juutalaiset ylipapit tehtään Jumalan asettamina Moosen opetuksen ja asetuksen mukaan ajatelleet tietysti olevansa väärässä, sillä näin oli toimittu ennenkin ja heillä oli se auktorisoitu asema, mutta sydämensä oli silti kaukana Jumalasta ja Jeesuksesta ja tänäänkin voi nimikristityillä olla sitä samaa, kun ei tunneta Elämän Herraa Jeesusta totuudellisesti eikä Raamatun pyhää opetusta uskota Paavalin opettamana kun ollaan sielullisia vailla hengellistä uskollisuutta, kuten voimme teoista ainakin Suomessa helpostikin nähdä. Mikä on sitten se palavan rakkauden merkki uskovassa, joka ei ole Laodikean seurakunnassa vertauskuvallisesti, kun aikamme on kuin Nooan ja Sodomoan, sitä kannattaa tutkia jälleen. Tietysti petollisen sydän voi väittää olevansa toisessa seurakunnassa, siinä ylöstemmattavien juhlajoukon mukana vaikka perustuisikin valheelle koko ylöstemausoppikin, joten ei eksytä tässäkään valheisiin totuuden sijaan.
Aloittaja sotkee tahallaan tai tietämättömyyttään asioita. Ja väittää tai kuvittelee Raamatusta sinne kuulumattomia.
Tunnustavat kristityt eivät kuvittele taivaasta mitään ateistina kuolleita. Heitä ei siellä näy, edes käymässä. Jotta taivas olisi taivas, Jumala ei päästä sinne julkikapinoitsijoita. Pelastuminen, eli uskonratkaisu, on suurelta osin juuri kapinasta luopumista, sovinnon tekemistä Jumalan kanssa.
Tuomiot ja muut kohtalot kuin taivaspaikan jätämme Jumalan päätettäväksi. Kristtittyjen focus on saada mahdollisimman moni mukaan taivaaseen. Muiden kohtalo on sitten sitä, mitä Jumala päättää. Jos haluaa miettiä "muiden" kohtaloa, Raamatusta löytyy aiheesta tietoa.
Mutta jos taivaspaikka kiinnostaa, niin sehän on tarjolla. Silloin ei tarvitse pelätä eikä arvuutella. Raamatun mukaan ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Se muuten kannattaa huomioida, että kristittykin joutuu tuomiolle. Kaikki joutuvat tuomiolle. Mutta krisitylle ei tulla lukemaan kadotustuomiota.