Jos huoltajuus jaetaan 50/50, mitä merkitystä on sillä, kumman vanhemman luona lapset ovat virallisesti kirjoilla?
t. tiedoton
t. tiedoton
Lapset kirjoilla kumman vanhemman luona?
tiedoton?
193248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Vaikka huoltajuus on 50/50, niin jommankumman tulee olla lähihuoltaja, jonka luona lapset ovat kirjoilla. 50/50 huoltajuus on kallein mahdollinen. Esim. vain lähihuoltaja, jonka luona lapset ovat kirjoilla, on oikeutettu yhteiskunnan eri tukimuotoihin, kuten asumistukeen. Lapsen koulupiiri/yleinen terveydenhuolto yms hoituu myös kirjoillaolon mukaan. Viimekädessä lähihuoltaja vastaa lapsista100% jos etä jostain syystä kieltäytyy hoitamasta lapsia tai ei jostain syystä voi enää pitää heitä luonaan.
Jos välit ovat kunnossa,niin kannattaa laskeskella tarkkaan,kummalle lapsi/lapset kannattaa laittaa kirjoille..Kela kun ei ymmärrä yhteishuoltajuutta,vain toinen voi olla lähivanhempi ja tuet ja muut menevät sen mukaan.Pelivaraa asiassa on paljon,kunhan vanhemmat tulevat keskenään hyvin toimeen ja pystyvät sopimaan asioista.
Pitää myös muistaa, että useinkin 50/50 huoltajuus ei ole lapsen edun mukaista, jos vanhempien tulot ovat siihen riittämättömät. Jo keskituloisen on vaikea tulla toimeen, jos asunto vie tuloista 50% tai jopa enemmän.
Siis mitä tarkoitat tällä ettei 50/50 ole lapsen edun mukaista?? Selitäpä vielä tarkemmin tuo taloudellinen näkökulmasi.
Siis mitä? Tottakai huoltajuussopimuksessa ajatellaan aina lapsen etua.
Mutta miten nuo raha-asiat siihen liittyy? Yhteishuoltajuudessa toinen on lähi- ja toinen etävanhempi. Etävanhemman on maksettava elatusmaksua lapsesta lähivanhemmalle, jos hän niin vaatii. Siitä tietenkin tehdään kirjallinen sopimus ja maksu on etän tulojen mukainen. Lähivanhempi saa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksineen. Lähivanhempi voi myös saada Kelalta asumistukea, jos tulot eivät ylitä rajoja.
Kyllä sitä vähemmälläkin tulee toimeen. Lapsen etua on aina ajateltava. Lapselle paras kasvuympäristö on onnelliset ja tasapainoiset vanhemmat, yhdessä tai erikseen.
Tietenkään 50/50 asuminen ei ole aina lapsen edun mukaista (tästä on myö tut
kimus). Vanhempien taloudellinen tasapaino on lapsen etu. Jos molemmat vanhemmat tai toinen vanhempi joutuu sinnittelemään rahavaikeuksien kanssa, niin siitä on lapsellekin vain haittaa.
Tuossa edellä puhuttiin asumiskuluista, joihin erityisesti pitää kiinnittää lasten 50/50 asumisessa huomioita. Onko lapsen/lasten etu asua 30 neliön yksiössä puolet lapsuudestaan? Usein etävanhemmalla ei ole kuitenkaan varaa suurempaa asuntoon kuin yksiöön tai pieneen kaksioon, etenkään pääkaupunkiseudulla. Maaseudulla, syrjäseuduilla puolestaan matkakulut ja auto
nielevät budjetista enemmän.
Jos lapsia on esimerkiksi kaksi tai kolme niin suuressakin kaksiossa on ruuhkaa. Mikäli vanhempi taas hankkii kukkarolleen liian kalliin asunnon, suuremman, niin käytettävissä olevat varat eivät lisäänny yhtään. Muista kuluista, erittäin tärkeistäkin, pitää nipistää. Sekään ei ole lasten sen paremmin kuin aikuistenkaan etu.
Tässä oli puhe 50/50 asumisesta, jossa lapsi siis asuu vaikkapa 2vk kuukaudessa molempien vanhempiensa luona, fiftififti. Raha-asiat liittyvät siihen erittäin oleellisesti, jos toinen tai molemmat vanhemmat ovat pieni- tai keskituloisiakin. Lasten kasvaessa myös menot kasvavat. Nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, mikäli vanhemmilla ei ole riittävästi tuloja.
Riittävillä tuloilla tarkoitan hieman vähemmäistoimeentuloa parempaa toimeentuloa. Tosin sellaisillakin lapsilla ja nuorilla on suuri riski syrjäytyä, jos vanhemmilla on edes hieman velkaa.
Ja vielä. Lapsen etua ajatellen myös 50/50 asuminen sinällään ei ole etu. Joillekin lapsille on suuri rasite elää matkalaukkuelämää. Niin olisi monelle vanhemmallekin.
Kyllä hyvin usein vanhemmat ajattelevat omaa etuaan, vaikka puhuvat lapsen edusta. Tosin vanhemmille paras ei välttämättä ole lapsillekaan huonoin vaihtoehto. Lisäksi vanhemmilla täytyy olla myös ehdottoman hyvät välit toisiinsa ja molemmilla hyvät tulot 50/50 asumiseen.
Ei 50/50 asuminen välttämättä ole matkalaukkuelämää.Tietyt säännöthän on sovittava,ettei lapset oman päänsä mukaan pompi vanhemmalta toiselle,kun välimatka on lyhyt.Tuo lähekkäin asuminenhan on yksi edellytys,että homma onnistuu.Idea mielestäni tässä tavassa on se,että lapsella/lapsilla säilyy yhtä kiinteä suhde molempiin vanhempiinsa.Kun homman saa pyörimään ja vanhemmat tulevat hyvin toimeen keskenään niin oikeastaan lapsilla on tasa-arvoiset kodit molempien luona,eikä eikä käydä vain ns."kyläilemässä"etävanhemmalla.Taloudellisestihan tämä järjestely tulee kalliimmaksi,ainakin etävanhemmalle koska asumis-ym.tukiin ei ole mahdollisuutta.
Taloudellisesti lasten 50-50 asuminen on usein mahdotonta. Vain varakkailla on mahdollisuus järjestää lapsilleen kaksi kotia. Olen myös kuullut, että "kahden kodin" lapset tuntevat, ettei heillä ole kotia ollenkaan. Tilanne muuttuu oleellisesti myös, kun lasten molemmilla vanhemmilla on uusi parisuhde ja mahdollisesti myös "lisälapsia" astuu kuvioon eli molempaan kotiin. Kiinteän suhteen molempiin vanhempiin voi säilyttää muutoinkin kuin asumalla kahdessa eri paikassa.
Jos aikuinen saisi päättää haluaako mieluummin asua yhdessä vai kahdessa kodissa, niin kovin moni valitsisi vain yhden kodin...
Luonnollisesti tässä tilanteessa esim.lapsilisä jaetaan puoliksi,vaikka sitä vain lähivanhemmalle maksetaan koska lapsi/lapset ovat tasapuolisesti kummallakin vanhemmalla.Mutta vaatii tosiaan toimivat ja hyvät välit vanhemmilta.
50-50 asumiseen ei ole todellakaan varaa, jos lapsilisäkin pitäisi puolittaa!
no ei kai nyt kukaan pelkän lapsilisän varassa talouttaan pyöritä????
näköjään pyörittää, jos nekin pitäisi laittaa puoliksi! Kukaan muu kuin rutiköyhä ei voi tosissaan ehdottaa tuollaista....
Joo ja kaikilla eronneilla vanhemmilla on sama palkka, vai? Tuossa lapsilisän puolituksessa ei muuten ole mitään logiikkaa.
logiikka?50/50,eli puoliksi.en nyt oikein ymmärrä tätä epäselvyyttä?lapsilisäthän maksetaan vain toiselle vanhemmallle,mutta jos kerran yhteishuoltajuudesta on kyse ja lapsi/lapset ovat tasapuolisesti molemmilla vanhemmilla niin en ymmärrä,miksei myös kelan etuuksia voisi jakaa.tietenkin ansiotason mukaan,mutta lähivanhemmalle myönnetään asumistuki mihin taas etävanhemmalla ei ole mahdollisuutta,vaikka asunto pitää molemmilla olla tarpeeksi suuri myös lapsen/lasten tarpeille.järjesteltävissähän nämä kaikki loppujen lopuksi ovat,kunhan vanhemmat osaavat käyttäytyä aikuismaisesti ja laittavat lapsen/lapset etusijalle.
Rautalangasta:
Lapset ovat vanhempiensa yhteishuollossa, myös eron jälkeen. Yksihuoltajuuteen tarvitaan erikoiset perusteet ja oikeudenpäätös. Yhteishuoltajuus ei kuitenkaan tarkoita lapsen asumista 50/50 molemman vanhemman luona eron jälkeen. Vaan normaalisti lapsi asuu lähihuoltajan luona, ja tapaa etävanhempaansa (sopimuksen mukaan).
50/50 malliin, jossa lapsi siis asuu molemman vanhemman luona puoliksi, tarvitaan vanhempien suuret tulot. Kelan ym. etuuksia ei makseta kuin lähivanhemmalle. Yleensäkin lasten asuminen 50/50 molemmilla vanhemmillaan on hyvin varakkaiden vanhempien etuoikeus. Suurituloisten 50/50 vanhempienkin voivat olla hyvin erisuuruiset. Kuten esim. toinen tienaa vain 4000e/kk netto ja toinen nettoaa 9000e/kk. Tällöin enemmän tienaava yleensä maksaa vähemmän tienaavalle elatusmaksuja. 50/50 asumiseen tarvitaan nimenomaan kohtuullisen suuri asunto molemmalle vanhemmalle. Siihen ei ole mahdollisuutta, jos vanhemmat ovat molemmat pieni- tai keskituloisia. Lasten etu ei ole asua pienessä asunnossa tai jatkuvan rahanpulan keskellä.
Elatusmaksuja laskettaessa otetaan lapsilisä huomioon lähivanhemman "tulona". Joten sitä ei ole mitään järkeä "puolittaa" tai "jakaa" etävanhemman kanssa.