...kalliosaareen joka on n.50 metrin päässä mökistä. Se on ovaalinmuotoinen n. 70m pitkä ja 22 leveä.ja ehkä 4 metriä korkea. Siihen on nyt viimeisen 40 vuoden aikana todistetusti lyönyt 20 kertaa salama, ja kuinka monta on jäänyt näkemättä? Juu...mökillä oli juuri vieraita kun paukkasi tulemaan, ja kun kerroin kuinka usein siihen on lyönyt he poistuivta naamat valkoisena.... eivät koskaan olleet tunteneet iholla salaman voimaa.... =))
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Aitoa luonnonvoimaa:)
.
Et uskalla mennä siihen kalliosaareen istumaan
.
...olen istunut siellä monta kertaa.... ja juuri siihen saareen oli tarkoitus tehdä savusauna......ironiaa????...... =)
Siellä haisee pitkään palaneelle:DD
....siihen savusaunaa tulee tosin kiukaan ylle peltikuuppa jota pitkin johdetaan enimmät savut ja noet lämittäessä pois......sitten suljetaan kun sauna valmis... =)
Ei se sitten savusauna ole.
Muistan pikkutyttönä, kun salama iski kallioon naapurin tontilla ja heillä tuli iso vesivahinko, kun kellariin tulvi vettä jostakin rikki menneestä putkesta tai jotain. - Oli valtava pamaus, kuin räjähdys! En tunne oloani oikein luontevaksi ukonilmalla vieläkään...
.....ensimmäinen kokemus salamast oli Joensuun Höytiäisjärvellä. Serkkutytön pitkähkö tukka nousi kohti taivasta laiturilla ja noin 10 sekuntia sen jälkeen iski salama 30 metrin päähän pienelle luodolle..... olimme vähän yli 10 vuotiaita... =)
Höytiäinen ei ole Joensuussa vaan Pyhäselkä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Höytiäinen
....no joo....se maalaispaikka on Joensuun keskustasta noin 25 kilometriä koilliseen, jompi kumpi Pyhäselkä tai Höytiäinen..... =)
Höytiäisellä on kivoja pieniä luotoja. Polvijärven puolella on pieni luoto jonka toisella puolella on pitkä ihana hiekkaranta. Kiva uintipaikka.
Siis jo nappulana tyttöjen suosiossa vai? Olisihan se pitänyt jo arvata ;0
Mahtoi siinä lahkeet hetken lepattaa jysäyksestä? Joskus on iskenyt salama ihan talon viereen ja katkaissut hemmetin ison koivun. Se pamaus oli todella kova ja tärisi ikkunat talossa, vaikka kerrostalossa silloin oltiinkin. Satuttiin istumaan parvekkeella juuri, kun salama rojautti maahan. Vieläpä sen ko. asunnon ulkoseinän viereen.
En kyllä itse pelkää ukonilmaa. En ole oppinut pelkäämään, pikemminkin ihastelen ukkosta. Jos se nyt sattuu muhun iskemään, niin minkäs minä sille mahdan missään olosuhteessa. Se on menoa sitten. :)
Pelko ei pahaa poista, jos pahaa on käydäkseen.
Minä sain viime kesänä salamasta kintuille. Oltiin kaverin kanssa Luonterilla leirissä pikkuisella kallioluodolla. Ukkonen nousi nopeasti ja mentiin telttaan suojaan. Kaveri meni edeltä, mutta minä jäin kiristämään naruja. Kun olin ryömimässä telttaan, tuli kauhea välähdys ja sähköisku lävähti jalkapohjiin. Märät kengät olivat vielä maassa kiinni, mutta kädet kuivassa teltan sisällä.
Oli melko lähellä ettei tullut löysät pöksyyn. Pelättiin sitten aikamme teltassa ja haalittiin pelastusliivejä ja makuualustoja allemme suojaksi.
Kun ukkonen meni ohi, uskallettiin ulos tarkastamaan mitä oli tapahtunut: 5 metrin päähän oli iskenyt kallioon ja irrottanut siitä isoja paloja. Onneksi ei murikat lentäneet teltan päälle.
Nukuimme kyllä samassa leirissä seuraavan yön mutta aamulla vihdoimme leirin hiukan suojaisampaan paikkaan.
Kostea teltta ei ehkä ole ideaalinen suoja ukkosella,enempikin grillaamo? Märkä kallio "ottaa" salamoja vastaan hyvin, suorastaan imevät salaman itseensä. Sandaalit ja kuivahko teltan sisus oli pelastuksesi..
Mulla oli ohutpohjaiset koristossut jalassa, eikä niistä ollut eristeeksi. Mutta teltta oli luonnollisesti sisältä kuiva ja lattia peitetty polyuretaanisilla makuualustoilla.
Ihmeteltiin sitä, että salama päätti iskeä siihen pieneen saareen, kun molemmilla puolilla oli todella korkeat kalliosaaret. Mutta mistäpä sen Ukon tuumat tietäisi, mihin on kiva napauttaa...