Vahvat naiset parisuhteessa

Vahvan, aikuisen naisen ei tarvitse nostaa ääntään "kuuluvaksi" tai "nousta miehiä vastaan" saatikka ajatella, että mies "pompottaa". Hän totta kai valitsee rinnalleen tasapainoisen, aikuisen miehen, jolla ei ole tarvetta alistaa muttei myöskään palvoa ketään.

Ei kaikki, kyllä on miehiä jotka tykkäävät itsenäisistä ja itsevarmoista naisista. Kaikkia ei edes urakeskeisyys haittaa, koska ovat sitä itsekin tai siiten eivät niin ole. Mutta urakeskeisyydessä on aina huonot puolet niille, ketkä haluavat perheen, naiselle kun raskaus ja imettäminen sekä eka vuosi vauvan kanssa, yleensä siirtää, muuttaa ja muokkaa suunnitelmia... Joten urakeskeiset ei ihan heti lasta välttämättä tee.

Se, että on erilaisia ajatuksia, ei tarkoita siis aina pelkoa.

Toisaalta monesti ihmiset etsii vastakohtiaan. Joten joku vahvaksi itsensä mieltävä, saattaa ollakin näitä ylipärjääjiä ja ylivahvoja. Jotka siis osoittavat miten eivät tarvitse ketään ja tavallaan todistelevat vahvuuttaan niin paljon, ettei kukaan pääse lähellekään. Lähelle pääsyyn kun kuitenkin pitää olla vähän heikkokin.
Joten voi olla, että se joka todistelee vahvuuttaa, etsii pelkääjiä itselleen, että näkisi olevansa vielä vahvempi. Sitä pitää varoa, vahvuus voi mennä yli samalla tavalla kuin arkuuskin.

Ei siis voi yleistää. Monissa miehissä on terveen itsetunnon omaavia ihmisiä, jotka antavat toisten olla sitä mitä ovat eivätkä toisia ihmisiä pelkää, ei edes vahvoja naisia.
Jos sitten taas jotain miestä pelottaa, niin ne on yleensä miehiä, jotka kokevat naiseuden uhkaksi itselleen, kun ns. perinteiden noudattaminen on mennyt niin yli ja miehisyys sen varassa onko riittävän vastakohta naisille. Tai joitain pelottaa vahvat ihmiset ylipäätään, omaa heikkouttaan ja epävarmuuttaan. Tai saattavathan he jopa nähdä OMAN vahvuutensa ja pelätä sitäkin!
Joillain ihmisellä voi myös olla traumoja vanhemmistaan. Jos vaikka miehen äiti on ollut kovin ahdistava ja hallitseva ja hän on joutunut kamppailemaan päästäkseen irti, voi semmoinen vahva nainen muistuttaa häntä liian lähellä olevasta taistelusta, joka alkaa ahdistaa.

Sitten taas esim. näissä alistavissa kulttuureissa (ja/tai uskonnoissa) pelätään muutosta, vallan menetystä ja uskonnollisistakin syistä saatetaan pelätä: siis kummituksia toisin sanoen, jotka vahvat naiset tuovat mieleen. "Aina on näin ollut", ihminen pelkää muutosta. Ja koska se vanha systeemi palvelee niitä miehiä nimenomaan, he haluavat pitää kiinni siitä lapsellisesti ja itsekeskeisesti. Mutta jos tilanne olisi toisinpäin, todenäköisesti naisetkin haluaisivat.
Samaahan täällä näkyy, kun osa yrittää leimata kaikki feministit hirviöiksi tai osa yrittää uskotella, että juu, hups ja simsalapim kun tuli vaan tasa-arvo ja historia on ihan huuhaata: ei naisia ole koskaan alistettukaan! Päivässä korjattiin kaikki! Juu, akkojen mäkätystä. Miehiltä yritetään vaan ottaa... Jne. nämä lapsellisimmat ovat kuin suoraan jotain ääriuskovaisia :)

Mutta onneksi maailma paranee ja suuri osa miehistä on mukavia ja tasa-arvoisia, eikä pelkää vahvojakaan naisia :)
(eikä feministejäkään!)

Vahva (itsenäinen) nainenhan rikkoo perinteisen rooliasetelman, jossa mies on se suojeleva ja elättävä (aktiivinen) osapuoli. Ja vaikka harva mies nykyään täysin elättää puolisoaan saatikka pääsee suojelemaan tätä, tuntuu naisen itsenäisyys käyvän miehen itsetunnolle. Eräs miespuolinen tuttuni totesikin, että "mihin se itsenäinen nainen edes miestä tarvitsee" selityksenä sille, mikseivät itsenäiset naiset kelpaa. Naisen itsenäisyys ja vahvuus on myös kuulemma "liian maskuliinista" hänelle.

Onneksi ihmisiä on monenlaisia, ja mukaan mahtuu myös niitä miehiä, jotka eivät kavahda naisen vahvuutta, vaan osaavat arvostaa sitä piirrettä.

Itse olen hyvin vahva luonteeltani, ja suhteellisen vaikeakin vielä, hyvässä ammatissa, ja sanon aina suoraan mitä ajattelen.Oikukas olen myös, ja peruskiukkuinen luonne. Eli en todellakaan mikään helppo ihminen.
En anna kenenkään silmille hyppiä jne jne.. Eikä sinkkuaikoina miesten seurasta ollut puutetta... koin enemmänkin sen että niitä sai olla hätyyttelemässä pois.

Ei vahvan naisen tarvitse tollasta matraa hokea mitä sinä hoet, kuullostat enemmän siltä kun olisit sotaan lähdössä ja haastat siinä jokaisen vastaantulevan miehen. Enemmänkin itsetunto ongelmista kärsivä hokee tollasta jaskaa.

Mutta myös se että jos työsi on sinulle aina se tärkein, niin ihan turhaan sinä sitten vakavasta parisuhteesta haaveilet. En minäkään katselisi sellaista miestä jolle työ tai harrastukset ovat se ykkösasia, tuskin katselisit sinäkään!! Vakipanon sinä tarvitset, ja vasta sitten kun tajuat mikä parisuhteen tarkoitus on, niin etsi vasta sitten kumppani rinnalle.

Ihmisenä saa olla vaikka kuinka ja vahva, mutta parisuhde on jatkuvaa kompomissien tekemistä, puhumista ja myös sitä että molemmat pitää toisistaan huolta, monta kertaa sitä joutuu tekemään sellaisia asioita mitkäei itseään huvita pätkääkään (meillä se on vierailu anoppilaan).

Meillä se on mukavasti jakautunut niin että minä laitan ruoat ja hoidan kaupat, mies katsoo autot ja muut talon huoltotyöt (mitä vanhassa talossa riittää), yhdessä siivoillaan ja myös harrastetaan. Molemmilla on omat roolinsa ja hommansa, se on sitten jokaisen pariskunnan oma asia miten työt ja roolit jakautuvat. Minä olen mielummin vahva NAINEN, en se joka periaatteen vuoksi tappelee samasta partakoneesta.

Komppaan myös tota edellista kirjoittajaa!!! se oli hyvin ja osuvasti sanottu.

Liian usein itseään vahvaksi naiseksi sanova nainen on todellisuudessa vain vaikea ja temperamenttinen luonne, ei mikään oikeasti henkisesti vahva. Kuka tahansa nainen osaa kiukutella, määräillä, olla kova jne. Mutta ei se ole vahvuutta, se on kypsymättömyyttä. Jos ihmiset (myös miehet) viereltä aina kaikkoavat, voisi myös katsoa peiliin. Haluaisitko itse olla kaltaisesi ihmisen kanssa yhdessä?

Enkä minä halua miehenä rinnalleni mitään perässä vedettävää aivotonta naista, päinvastoin. Minusta naisella pitää olla älyä, tavoitteita, oma elämä, omaa rahaa yms. Mutta jos haluan elää jonkun kanssa, tuon naisen pitää myös pystyä elämään niin että ei jyrää minua vaan tehdä kompromisseja ihan samoin kuin minä teen itse jos jonkun haluan elämääni. Ei oikeasti vahva ihminen hajoa jos tekee jonkun kompromissin. Mutta maailman on liian täynnä noita "ota minut juuri sellaisena kuin olen tai ei sitten ollenkaan" tyyppisiä ihmisiä, niin miehiä kuin naisiakin. He eivät kestä jos joutuvat muuttamaan itsessään tai elämässään yhtään mitään. Ja sitten ihmettelevät kun tällainen upea "vahva" ihminen ei löydä ketään rinnalleen...

Kuten aiemmissakin viesteissä on mainittu, osa naisista erehtyy luulemaan, että vahvuutta on omien mielipiteiden esiintuomista, jämäkkyyttä, urakehitys jne... mutta todellisuus on usein muuta. Monikaan ihminen ei viihdy tällaisten ihmisten seurassa, koska he monesti ovat (tietämättään?) toisia kyykyttäviä, halveksuvia, omaa upeuttaan ja älykkyyttään korostavia, epävarmoja ja yksinäisiä ihmisiä, joilla ei tunnu olevan mitään suurempaa sisältöä elämässään. Yksi kaverini lukeutuu tähän kastiin mikä harmittaa, koska hän oli vielä 10 v sitten hulvattoman hauska, rento ja ystävällinen ihana ihminen! Jossakin vaiheessa tapahtui jotakin, mikä muutti hänen persoonallisuutensa täysin ja lopputulos on mitä on. Hän viettää "upeaa" kulissielämää hyväpalkkaisessa työssä, kouluttaa itseään jatkuvasti (joka ei ole välttämättä huono asia), ajaa hienolla autolla, on "vahva", itsenäinen nainen ja omasta mielestään yli-ihminen, mutta jonka henkinen elämä on tyhjää ja sisällötöntä. Hän on monesti sanonut näyttävänsä muille, että hänestä voi tulla menestynyt nainen, jota kaikki kadehtivat ja hänen mielestään hän on erityinen, koska moni nainen ei hänen tasolleen ja kykyihin yllä. Tämän seurauksena hän on yksin ilman oikeita ystäviä ja parisuhdetta. Sitten jaksaa vielä ihmetellä miksi hän on yksin! Kukaan ei halua olla ihmisen kanssa, joka halveksii koko ajan toisia tietämättään ja on varsinainen jääkuningatar, jolla on pakonomainen tarve pönkittää egoaan koko ajan ja olla viritetty jousi per*eessä 24/7! Jos ihminen on oikeasti vahva, älykäs ja henkisesti tasapainossa, hänen ei tarvitse tuoda sitä esiin, sen huomaa kyllä!

Tässä taitaa olla tyypillinen esimerkki henkilöstä, joka ei ole menossa parisuhteeseen sen takia, että varsinaisesti haluaisi olla parisuhteessa, vaan ilmeisesti tarkoitus on vain löytää joku jonka kanssa "mitellä voimia".

Samaan persoonaan kyllä joko samaan aikaan sisältyy sellainen periaatteellinen riitely kaikesta, kaikessa itsensä alistamisyrityksen näkeminen ja jatkuva kiukkaminen; kuten joku tuossa sanoikin, "peruskiukkuinen" ihminen.

Minullakin on lähipiirissä näitä tapauksia, joista tuntuu että he sekä nauttivat riitelystä, että koko ajan ovat varpaillaan ja hakevat tilannetta jossa pääsevät vähän tukkanuottasille jonkun kanssa, edes jostain, edes vähän. Omat mielipiteet täytyy saada kuuluviin. Ja vaikka tietää, että on olemassa erittäin riitaherkkiä puheenaiheita, kuten uskonto, politiikka yms yms yms, niin juuri niistä täytyy saada sanoa sanottavansa, niin että muutkin kuulevat. On selvää, että näistä tulee riita, joten ei voi olla kuin tietoinen valinta aloittaa näistä puhuminen. Voihan näistäkin toki keskutella sivistyneesti, mutta tähän ihmistyyppiin ei tuo oikein sovi ;-).

Kukin tyylillään, tottakai, ja mikäs siinä. Mutta voisin jollakin tavalla kuvitella, että elämä on todella raskasta kun kaikesta pitää tehdä riitaa ja tappelua. Sen lisäksi elämä on myös helposti kovin arvaamatonta ja hallitsematonta, jos erilaiset ratkaisut, päätökset ja toiminnat perustuvat enemmän tai vähemmän tähän riitelyyn eikä loogiseen miettimiseen, esim sen suhteen että mennäänkö jonnekin bussilla vai junalla. Tämän lisäksi, jos aina pitää kaikesta ihmisten kanssa riidellä, asioiden sujuvuus on aika nolla, kun loppujen lopuksi mm monilla työpaikoilla asioiden eteenpäinmeno on kiinni muistakin ihmisistä. Ja riitaisa/ylimielinen kommunikaatio ei varsinaisesti jouduta ketään asioita tekemään...

Minä olen tällaisten perusriitaisten tyyppien kanssa jonkun verran joutunut tekemisiin, mm työpaikoilla ja perhepiirissäkin. Valitettavan usein sitä joutuu ihan suoraan valehtelemaan. Jos joku riitaisa ehdottaa, että ostetaan yhdessä auto, on paljon helpompi valehdella, että minulla ei ole rahaa kuin yrittää sanoa rehellisesti, että en halua. Olen siis oppinut keksimään aika helposti erilaisia "kaiken tyhjentäviä" rajoituksia asioihin, joissa syynä on joku ihan muu. Valehtelu on tietty väärin, mutta muuten riideltäisiin päiväkausia, vaikkapa siitä autosta, ja riitely taas kysyy minulta aikaa na energiaa, kun se ei tule luonnostaan ;-).

Liike itsevarmuus ja vahvuus sekä miehessä ETTÄ naisessa on huono.

Olen sitä mieltä, että jotta parisuhde kestää vuosien läpi, niin henkilöiden tulee olla _tasavertaisia_. Tilanne ei saa olla niin, että toinen pomottaa, menee miten tahtoo, huutaa ja määräilee.

Sellaisia ne "itsevarmat ja vahvat" ihmiset nimittäin jossain määrin ovat.

On tutkittu, että samanvertaiset ihmiset ovat onnellisimpia parisuhteessa!

Vahvoista naisista sen verran, että kuulin tässä juuri erään lähellä neljääkymmentä olevan naisen odottavan lasta yksin, hän halusi lapsen, mutta ei näitä renttumiehiä.
Hän ei halunnut tietää miehestä nimeä, vaan keinoheldmötyksen kautta haluaa tarjota elämän lapselle ja on valmis yksin huolehtimaan lapsesta. Tiedän että hän kertoo lapselle asiat ihan oikein. Nostan hattua tälle naiselle, joka oli nuorempana yrittänyt seurustella, mutta huomannut suomalaisten miesten haihattelun, yksikin oli kertonut kuinka hän on korkeassa toimessa ja matkustaa ulkomaille työkeikalle, sattuikin vastaan rautieasemalla ja ihan oli työtän äitinsä luona asuva retale, jäi siltä istumalta.
Tämä nainen on lukenut nainen ja ymmärtää elämää monelta kantilta, hän on hankkinut oman asunnon, auton ja pitänyt läheiset yhdeydet läheisiinsä, mutta on kaikin puolin tasapainossa. Joten hän ei ketään ota ristikseen, hienoa, että ei hae suhdetta vaan omaa elämää.

Mielestäni vahvuutta on myös se että pystyy kompromisseihin, pystyy olemaan välillä heikko ja pystyy vahvasti rakastamaan ja olemaan hyvä ihminen. Vahvuutta on myös uskollisuus.

Aloitus viesti kuvailee aika tarkasti matalasti kouluttautunutta töhöä. Painajainen ihmisenä. Se, mitä nainen kutsuu vahvaksi luonteeksi, on heikon itsetuntemuksen ja itseluottamuksen puutetta. Omia virheitä ei tunnusteta koskaan, vaan ne laitetaan jonkun muun piikkiin. Pyynnöt, yhteiset pelisäännöt ja toisen huomioonottaminen ovat naiselle pompottelua. Nainen on niin epäkypsä, että toisen ihmisen tunteet ja ajatuksen ovat aina toissijaisia. Joustovaraa ei ole olemassa tälle naiselle, vaan muiden on annettava periksi, koska nainen kuvittelee aina olevansa oikeasssa. Omien tunteiden käsittely on myös täysin kehittymätöntä. Omaan tuskaiseen tilaan haetaan jatkuvasti ulkopuolisia syitä ja niitä vastaan noustaan taistelemaan. Ympärillä olevat ihmiset ovatkin jatkuvaa tykinruokaa, kun nainen purkaa pahaa oloaan. Ylipainoa löytyy ja monia muitakin terveydellisiä ongelmia, joista osa on täysin kuviteltuja. Nainen valittaakin jatkuvasti väsymystään. Kokonaisuus muistuttaa enemmän huonosti koulutettua koiraa. Nainen on todellisuudessa aikaansaamaton, heikko ja mieleltään hyvin ahdas. Nainen juo useasti kovan kännin. Käytös humalassa lähentelee jotain mielisairasta.

Kyllä miehenä pyrin välttämään tällaisia naisia loppuun asti, koska oma hyvinvointi on korkessa arvossa.

Sun pitää ottaa joku nuorempi tai matkustellut mies. Matkustelleet näkevät eron.

Perinteinen n 40v mies on 40-lukulaisten kasvatti sen arvot näkyvät.
Naisella on siinä maailmassa paikkansa. Se on kuten Sisialassakin- takakontissa. Ne ei edes itse tajua miten paljon, koska ovat kasvaneet tähän kuninkuus-asetelmaan.

Viimeisin mies ystäväni taitaa olla karikatyyri kaikista niistä arvoista, joihin naisen voi asettaa. Pääsen hengestäni, jos jatkan sitä. Elämälläni ja terveydelläni ei vain ole niin väliä, kunhan hän nauttii.

ps luithan sä ne valtaisat ulinamyrskyt siitä tutkimuksesta, jossa naiset todettiin miehiä älykkäämmäksi.

Naisella pitää olla särmää!

Vahvan naisen ei tarvitse todistella sitä vaan se on luontainen osa persoonaa.
Vahvalla naisella ( myös miehellä ) on varaa olla joustava ja kompromissivalmis.

Omalla vahvuusalueellaan ei kummankaan tarvitse ryhtyä kinaamaan omasta reviiristään.

Nainen ei saa olla tahdoton kynnysmatto vaan riittävän omanarvontuntoinen tarvitsematta korostaa sitä.

Aivan kuin eukkoni.

" Ei toivoa kirjoittaa: Miksi miehet pelkää vahvoja naisia? .....Ja nyt tarkoitan vahvoilla naisilla.........jotka uskaltavat nousta miehiä vastaan ja sanoa sanottavansa kuuluvasti."

Siinähän tuo on sanottu. Ei yksikään mies, eikä nainen, tahdo rinnalleen ihmistä, joka nousee kumppaniaan vastaan. Kumppanuus on yhteinen asia, ja on oikeastaan aika mieletöntä yhtäaikaa yrittää olla yhteisellä asialla ja samaan aikaan vastustaa kumppaniaan.

Pitäisi olla melkein päinvastoin. Vääryttä ja huonoja asioita tulee vastustaa ja hyviä edistää, mutta kumppania, sitä ihmistä, miestä ja naista, tulee aina kunnioittaa ja hakea yhteistä ymmärrystä.

Minullakin on tuttuja (lähinnä Facebookissa enää nykyään) jotka yhä uudelleen ja uudelleen parisuhteiden päätyttyä (kesto 1-3kk) julistavat sitä että he ovat vahvoja naisia ja ylpeitä siitä. Joidenkin päivityksissä myös sanotaan, että "vaikea nainen ja ylpeä siitä". Jos haluaa olla yksin, niin mikäs siinä. Minäkin olen sitä mieltä että vahvuus tulee jostain muualta kun siitä että nousee toista vastaan ja sanoo sanottavansa kuuluvasti. Sellaista usein sanotaan nalkuttavaksi akaksi. Itse olen vuosien varrella oppinut tekemään kompromisseja, laskemaan kymmeneen jos joku asia ärsyttää ennen kuin räjähdän, ja yrittämään ymmärtää myös toisen näkökulman asiaan. Ja voin sanoa että tämänhetkienn suhde on paras ja tasapainoisin mitä minulla on ollut. Ja mielestäni olen vahva nainen. P*skaa en ota niskaani. Tottakai miestä vastaan pitää nousta jos sattuu seurustelemaan narsistisen väkivaltaisen kuspään kanssa, tai no oikeastaan silloin on paras ottaa jalat alleen.

Varmaan aloittajan tyylisillä vahvoilla naisilla on menneisyydessä paljon alistuvia kokemuksia joiden takia tarvitsee "olla vahva" ja nousta miestä vastaan, vaikka ei tarvitsisikaan.

No kun pitää olla vahva ja miehekäs mies, että pärjää vahvan naisen kanssa. Ja suuri osa ei ole, tai ainakaan jaksa olla kovin pitkään. Jos mies ei ole vähintään yhtä vahva ja miehekkäämpi, homma menee päälaelleen ja seksuaalinen jännite katoaa.