Kuulin vuosia sitten, kun erään perheen isoisä tappoi itsensä, että hänen kyseisen isoisän oma isänsäkin oli tappanut itsensä, joten oliko kenties mallina vai jonkin sortin mielen sairastumisen lopputulos?
Periytyykö itsemurhaaminen?
Taakka kuitenkin
171903
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mutta esim työttömien lapset ajautuvat useasti työttömäksi.
Korkeasti koulutettujen lapset kouluttautuvat hyvin, jne..
Ei se ainakaan geeneissä ole mutta ympäristön vaikustus on vahva.
Hulluksikkin voidaan joku tehdä jos koko ajan hoetaan että olet hullu, ihminen alkaa silloin uskoa kuulemaansa.
En usko, että ketään voidaan hulluksi tehdä aivan perättömästi hokemalla toiselle, että olet hullu, koska jos henkilö käyttäytyy kuin hullu, niin tottakai hän on silloin mieleltään sairastunut.
Ennemminkin sellainen henkilö, joka toista ihmistä ilman mitään syyttä haukkuu hulluksi, on itse avun tarpeessa.
Voisin lyödä vetoa isostakin summasta että jos sinut otettaisiin ja laitettaisiin johonkin laitokseen jossa koko ajan hoettaisiin että olet mieleltä sairas niin takuu varmasti muutut sellaiseksi.
Uskonlahkot ovat hyvä esimerkki aivopesusta.
Sama juttu paiviensä päättämisestä, jos hoetaan että se on oikea ja ainoa ratkaisu niin silloinhan niin käy, jälleen esimerkkejä uskonlahkoista.
Geeneillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, tai no sen verran että jotkut ovat altiimpia vaikutuksille kuin toiset.
siis hetkinen: Vihjaatko jotenkin tuolla ottamisella ja laittamisella mielisairaalaan pakkotoimenpiteillä hoitoon saatettuja?
Ei ihmistä pakkohoitotoimenpiteillä turhaan psykiatriseen sairaalaan ja sieltä suljetulle osastolle laiteta. Terveitä sinne ei vaan yksinkertaisesti huolita, ja ole huoleti, kyllä asiantuntijat osaavat tutkia potilaansa, että onko henkilö hoidon tarpeessa vai ei, jos ei itse henkilö enää edes tajua olevansa mieleltään sairastunut, vaan potilaan lähemmin tuntevat ovat sairauden oireet havainneet, ja pistäneet prosessin käyntiin, niin kyllä silloin on tosi kyseessä, eikä mikään ihmisleikkipeli.
Olen itse nähnyt todellakin likeltä, millaiseksi ihminen voi muuttua psyykoosiin vaipuessaan, siis todellisuus on kaukana ja sairaan ihmisen puheet ovat kuin eri planeetalta, ja käytös sen mukaista. Hankalaahan se on, kun itse sairastunut pitää itseään terveenä, vaikka kaikki muut hänen ympärillään olevat ja tuntevat ihmiset näkevät sairastuneen ihmisen sairaan tolan.
Se on opittua ratkaista kuolemalla ongelmiaan. Ei muuten periydy.
Mielenterveysongelmat periytyy. Ja niiden ohella alttius itsemurhiin lisääntyy. Näin ihan maalaisjärjellä ajateltuna.
Mutta ympäristökin vaikuttaa tosi paljon.
Geeneissä voi olla taipumus mielenterveysongelmiin mutta geeneissä ei ole sitä että sairastuu 100% varmasti.
Ympäristötekijät laukaisevat mielenterveysongelmat.
ei periydy
Kyllä se vaan periytyy, samalla todennäköisyydellä kuin avioero, työttömyys, koulutustaso ja mielenterveysongelmat ja toki mukaan on laskettava suomalaisittain geeneissä vaikuttava alkoholismi.
Kokemukseni mukaan jos isäsi on tehnyt itsemurhan, sinulla on huomattavasti suurempi todennäköisyys tehdä se itsekin.
Tunnen useita tällaisia tapauksia sukupolvien ketjuissa. Olen ollut seurakunmalla töissä 25 vuotta, virastossa sekä hautausmaalla, siellä näitä näkee ja kuulee.
Katsojkaa ympärillenne ja miettikää; tuttavienne avioliittoja ja eroja. Kuinka moni eroperheiden lapsista on itse eronnut? Ja taas jos molempien vanhemmat ovat yhdessä, onko silloin lapsetkin yhdessä?
Tämä korostuu koko ajan kun mennään kohti tulevaisuutta. Vallalla on tapa että tehdään lapsia kenen kanssa vaan ja sitten erotaan aika pian.
Itsemurha ei okei ehkä ihan niin usein periydy, mutta kun katsoo niin lähinnä mielenterveysongelmat on ne jotka periytyy ja aiheuttaa sen, mutta myös se malli jonka vanhempi antaa. Luulen että pahinta on jos lapsi on teini-ikäinen vanhemman itsemurhan aikaan, silloin vaikute on pahin.
En tiedä mutta näin luulen.
On sitä että geeneissä on joku määräävä, esim. silmien väri , kasvon piirteet, ihon väri jne..
Täysin hullua väittää että nuo ongelmat periytyvät.
Ongelmat kyllä tehokkaasti opitaan, niin no jos oppiminen katsotaan myös perinnöksi niin silloinhan se periytyy.
Jos köyhän ja työttömän perheen lapsi adoptoidaan jo vauvana rikkaaseen työssäkäyvään perheeseen niin tällaisesta lapsesta tulee todennäköisesti hyvin menestyvä työssäkäyvä nuori.
Itse olen työttömine perheiden lapsilla huomannut negatiivisen asenteen, ei kannata, ei jaksa, mitä hyötyä jne.
Näitä lauseita kuulee koko ajan, pitäisi kuulua: minä yritän, kokeillaan jne.
Vai onko nuo sanatkin periytyneet geeneissä?
Meinaat siis oikeasti, että "avioero, työttömyys, koulutustaso" ... ovat geeniperimää?
Itsemurha-alttius ei ole periytyvää lajia. Mutta malli, tapa hoidella asioita siitä saatetaan oppia. Suicidaalisesti käyttäytyvä perheellinen antaa jälkeläisilleen käytöstapamallin elämän vastoinkäymisten laistamiseen; on helpompi lakata olemasta kokonaan kuin kohdata elämä ja maailma sellaisina kuin ne ovat.
onhan mullakin kuusinkertainen mahis tehdä itsemurha koska lähisukulaiseni on päätynyt siihen ratkaisuun, et jotenkin siinä pääsee mukaan riskiryhmään
Ei geeneissä.
Jos koko ajan ajattelet että sinun täytyy tehdä itsari niin kaitpa sinä niin luulet ja toteutat sen.
Kokeileppa toisin ajattele että sinä et tee itsaria ja muiden tekemiset eivät vaikuta sinuun.
Mun isoveljeni molemmat otti hengen itseltään muutaman vuoden väliajalla. Ja kun miettii että heidän elämänsä peruspilarit oli kunnossa eikä mitään alko tms ongelmaa ollut.
Mieli teki jostakin syystä tepposet.. ja nyt olen jäljellä minä.
Väkisin miettii miten minun käy. Olen ehkä eriluontoinen kuin he. Ollut kai jotenkin räväkämpi aina.
Yritän hoitaa itseni kuntoon jos alkaa ahdistaa kovasti.
En usko että taipumus periytyy, mutta ongelman ratkaisumallina voi itsemurha inspiroida myös muita suvussa toimimaan samoin.
Masennus ja mielenterveysongelmat on perinnöllisiä joten riski tehdä itsemurha on myös perinnöllinen. Toki myös elinympäristö on vaikuttava tekijä.