Hei,
Olen tukalassa ja raskaassa avioerotilanteessa. Ex: n kanssa yhteisityö ei toimi, syyttää ja olen ollut kauan henkisen väkivallan kohteena, olin liian kiltti.
Miehellä jo uusi kumppani ja ns. perhekuvio.
Nyt haasteenani tyttäremme rippijuhlat.
Tässä tilanteessa yllättäen minusta tuntuu etten pysty pitämään yhteisiä juhlia, kirkossa olisi tavattava ja tuntuu pahalta lastani kohtaan jos pidän hänelle omat juhlat .
Pitäisikö vaan yrittää lapseni vuoksi?.
Onko kokemuksia vastaavasta?
Olen tukalassa ja raskaassa avioerotilanteessa. Ex: n kanssa yhteisityö ei toimi, syyttää ja olen ollut kauan henkisen väkivallan kohteena, olin liian kiltti.
Miehellä jo uusi kumppani ja ns. perhekuvio.
Nyt haasteenani tyttäremme rippijuhlat.
Tässä tilanteessa yllättäen minusta tuntuu etten pysty pitämään yhteisiä juhlia, kirkossa olisi tavattava ja tuntuu pahalta lastani kohtaan jos pidän hänelle omat juhlat .
Pitäisikö vaan yrittää lapseni vuoksi?.
Onko kokemuksia vastaavasta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nimenomaan pitää vaan yrittää lapsen vuoksi. Sehän on lapsen juhla ja kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä niissä tilanteissa olemaan. Meneehän se päivä vaikka aidan seipäänä. Meillä eron jälkeen oli melkein heti palsen rippijuhla. Pidettiin ne ihan muualla kuin kummankaan vanhemman kotona. Kutsuttiin juhliin ihan normaalisit molempien läheiset. Hyvin mene. Ole rohkea.
Meillä reilu vuosi erosta. Exäni on onnistunut erottamaan yhden tyttären muista sisaruksista ja minusta niin täysin, ettei meistä ketään kutsuttu tyttären rippijuhliin. Edes nuorimmat siskot eivät kutsua saaneet, vaikka käyvät isänsä luona säännöllisesti. Aika tylyä. Juhlat järjesti exän sisko ja jopa osa exän suvusta jäi ilman kutsua. Minun suvulla nyt ei tietystikään ollut mitään asiaa tulla paikalle. No seuraavat juhlat järjestän sitten minä, niille on jo juhlapaikka varattuna. Olen ajatellut kutsua kummankin suvut, niin kuin aiemminkin on tehty. On sitten jokaisen oma asia tuleeko vai ei, mitää taisteluhautoja en aio kyllä ruveta kaivamaan. Nyt näistä rippijuhlista ei jäänyt kuin pahamaku suuhun.
Miten voi käydä toteen tuo erottaminen, todella törkeää..
Pidä puolesi ja yhteys lapseesi, lapset eivät koskaan unhoita äitejä, niitä ja meitä tärkeimpiä!!! Tiedossa vaan ; eikös ihmiset kautta aikojen aina ole enemmän muistelleet äitisuhdettaan..
"Meneehän se päivä vaikka aidan seipäänä."
Näin on :). Kuka on sanonut, että juhlissa pitäisi olla kivaa :D?
Kiitos kommenteista:).
äitiolen; tätä rohkeutta juuri haen, juhliin aikaa kaksi viikkoa.
Kaikki järjestelyt kesken, ex. ei ota kanttaa, vaikka viimeksi tänään kyselin tekstaten toiveita ja ajatuksia juhlien järjestelyjen suhteen.
Tämän vuoksi myös varauduttava, että joudun maksamaan(kuitit talteen ) ja suunnitelemaan kaikki. On vihainen , kun kielsin nykyisen kummppaninsa tulemisen. Mielestäni kyseessä ovat tyttäremme juhlat eivät uuden kumppanin esittelytilaisuus!!!!! Törkeetä!!!!
Törkeetä mun mielestä sulta estää isän uuden kumppanin tuleminen mukaan juhlaan. Kysyhän lapseltasi, haluaako hän isän uuden tulevan? Jos haluaa, niin annat tulla. Sä olet aikuinen ja tuollaisella käytöksellä osoitat sen, että olet katkera lapsesi isälle. En ihmettele, että mies on sulle vihainen.
Tee juhlista sellaiset, millaiset lapsi haluaa. Seuraavat juhlat voi sitten isä järjestää.
Kun yhteistyö lapsen isän kanssa ei toimi niin se ei toimi. Turhaa energiaa menee yrittämiseen ja mielen pahoittamiseen.
Tärkeintä on se miten sinä toimit. Anna miehelle vaihtoehdot. Esimerkiksi voitte yhdessä järjestää ja etenkin MAKSAA rippijuhlan esim. seurakunnan tiloissa. Sinne voi tulla myös miehen nykyinen kumppani, mikäli tytär haluaa. Tämä sama sinun/tyttären kotona.
Vaikka sinua ottaisi päähän miehen nykyinen kumppani, niin koeta ajatella sitä toiselta näkökulmalta. Ehkei miehesi ole edes ajatellut rippijuhlien olevan uuden kumppaninsa esittelytilaisuus. Myös sinulla voisi olla uusi kumppani, joka osallistuisi juhliin. Ilmeisesti ei ole. Tunnetko ketään miespuolista henkilöä, vaikka työkaveria tai kaverin kaveria, joka voisi tulla juhlia järjestelmään? Se tasapainottaisi tilannetta. Toisaalta juhlat ovat erinomainen tilaisuus "esitellä" uusi henkilö, kun paikalla on enemmän porukkaa. Uusi ihminen tuo uusia tuulia. Ehkä miehesi uudella kumppanilla onkin järki päässä :). Ehkä sinulla toimisi paremmin hänen kanssaan kuin miehesi. Kannattaa kokeilla.
Raha on vain pelkkää rahaa. Eipä ole maksanut minunkaan ex lanttiakaan lastensa synttäreiden järjestämisestä, rippijuhlista, valmistujaisistakaan. Vaikka paikalla on 90% hänen sukunsa edustajia ja 10% sukua ja ystävää minun puoleltani. Tähän tosin olin tottunut jo liittomme aikana. Jouduin järjestäjäksi+maksumieheksi silloinkin.
Nyt ajattelen sen niin, että järjestän juhlat lapselleni, en hänen sukulaisilleen :D, en edes lapsen isälle.