Vittumainen työkaveri

Pikkuneiti voisi pukea hameen päälleen ja keikuttaa persettä, niin huolesi ovat ohi.

Tätä se todellinen työelämä on. Aika vaikea löytää työpaikka jossa kaikki olisivat kavereita keskenään, ainakaan jatkuvasti. Vanhojen työntekijöiden täytyy ikäänkuin näyttää työnantajalle olavansa pätevämpiä kuin uusi 'keltanokka', siitähän usein on kysymys. Ajan kanssa saattaa rauhoittua, mutta ei välttämättä pysyvästi.

Sellaista työpaikkaa jonne meneminen ei vituta hakee varmasti moni henkilö, kai sellaisiakin voi olla.

narsistit ovat kaikista raivostuttavimpia, ne jakaa työyhteisön alta aikayksikön leijoniin ja lampaisiin, ja haukkuu selän takana. Itse oon saanu kärsiä narsisteista omassa työssäni, heistä kannattaa todellisen tiimi-leaderin hankkiutua nopeasti eroon rauhan säilyttämiseksi.

Narsistisen persoonallisuushäiriön tunnusmerkit:

1. Yliarvoinen käsitys omasta tärkeydestään. Luulee liikoja omasta erinomaisuudestaan ja kyvyistään: "minä olen erittäin tärkeä ihminen." Ja jos joku arvostelee, siitä tulee ongelmia - arvostelijalle.

2. Uskoo omassa fantasiamaailmassaan olevansa menestynyt henkilö, jolla on ylivertainen valta muihin ihmisiin nähden. Palvoo ihanteellista kauneuskäsitystä, jota itse mielestään edustaa.

3. Uskoo olevansa erikoistapaus, joka on oikeutettu saamaan erikoiskohtelua.

4. Tarvitsee ylenmääräistä palvontaa ja arvonantoa, suorastaan puolijumalaista asennoitumista toisilta.

5. Tittelinkipeä.

6. Ihmissuhteissa riistävä. Ihmissuhteet ovat käyttösuhteita, joista otetaan hyöty irti - ja kun se on otettu, ihminen ja koko suhde ovat kertakäyttötavaraa.

7. Ei empatiakykyä; taitoa asettautua toisen ihmisen asemaan. Ei kykene tuntemaan aitoa syyllisyyttä tai katumusta, ei anteeksiantokykyä.

8. Erittäin kateellinen toisille ihmisille ja samaan aikaan uskoo muiden kadehtivan häntä.

9. Arrogantti, käytökseltään hyvin moukkamainen toisia kohtaan. Katsoo muita nenänvartta pitkin.

Käy purkamassa pahimmat paineet
http://www.halvalla.net/duuni

Ja totea ettet ole yksin.

Jep, Itselläni on ollut sama tilanne. Olin uusi kaveri ja olin koulutetumpi heppu kuin työkaverini. Hain vaivihkaa eri osastolle ja työinto kasvoi uuden työn myötä. Epäilin jopa yhdessä vaiheessa, että työkaverillani oli mielenterveysongelmia...oli aika kusipää. Itse ihmettelen kun toinen on vakkarityöntekijä ja pelkää paikkansa puolesta. Olen varmasti parempi työntekijä, mutta ei pomo kuiteskaan olisi palkannut minua ja erottanut vanhaa työntekijää!

olen melko uusi työpaikassani, josta löytyy ravintolan puoli ja hampurilaispaikka jossa työskentelen. Keittiötilat ovat ravintolan kanssa, joten kokkien kanssa väkisinkin tulee törmättyä. Eräs kokeistamme on kuitenkin tehnyt erittäin selväksi, että työ jota hampurilaispuolella teemme, ei ole mitään verrattuna hänen työhönsä. Me sentään toimimme kassalla, teemme ateriat ja viemme ne pöytään. Hän vain tekee ruoat. Hänen mukaan meidän työ ei voi olla raskasta, koska meillä on vain 40 asiakaspaikkaa ja hänellä 190. mutta eihän se asia noin mene. Kohtalotovereita???

Kateelinen päähänpotkija ja mulkku.

Työnantajan on jo lain velvoitteen takia puututtava epäasialliseen käytökseen työpaikalla. Ja ne henkilökemiat johtavat ikävyyksiin jos jatkuvat- työpaikalla. Ihan vapaasti ihmiset saavat olla eri ihmisiä, kunhan selvittävät välejään työajan ulkopuolella. Eikös tuo ole jo kummallekin varoitus, suoraan.
Jos työntekijöiltä ei löydy kanttia pitää mölyjään, pitää työnantajassa olla selkärankaa pistää kiistelevät pöydän ääreen.