Olen ollut hyvä ystävä Jennan kanssa noin seitsemän vuotta, jonka aikana olen huomannut tiettyjä omituisia piirteitä hänen käyttäytymisessään ja ajatustoiminnassaan. Aiemmin piirteet ovat olleet lähes harmittomia, mutta muutettuani toiselle paikkakunnalle muutama vuosi sitten ja molempien täytettyä 18, nämä piirteet ovat alkaneet muodostua ongelmallisiksi. Olen viimeaikoina alkanut epäillä jonkinlaista mielialahäiriötä, sillä monesti Jenna kadottaa hallintakykynsä täysin ja varsinkin humalatilassa. Ennen kyse oli vain satunnaisista raivokohtauksista muutaman oluen jälkeen, mutta nykyään raivokohtauksia sattuu myös ilman päihteiden vaikutusta. Tilanteet ovat menneet väkivaltaisista uhkailuista henkilökohtaisiin loukkauksiin. Jenna ei kuitenkaan itse muista mitään tapahtuneista kohtauksista ja hänellä on suuttumiselleen aivan eri syy, kuin mistä tilanne on alunperin käynnistynyt. Hän esittää tapahtuneet tilanteet täysin erillaisina, kuin mitä ne ovat olleet. Hän myös monesti uskoo ihmisten olevan häntä vastaan ja kaiken olevan kilpailua. Haluaisin ehdottaa hänelle, että hän kävisi tutkimuksissa, mutta en tiedä miten asian ottaisi esille, sillä hän saattaa saada uuden raivokohtauksen sen seurauksena.
Hyviä neuvoja kaivataan
Epätoivoinen
298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noiden kuvausten perusteella tulee mieleen lähinnä aikuistumassa olevan nuoren ahdistuneisuus. Jospa hän kärsii siitäkin kun menetti hyvän ystävänsä toiselle paikkakunnalle, ja sehän ei ole kenenkään vika, mutta hän ehkä ei vain osaa purkaa siitäkin syntyneitä negatiivisia tunteitaan, joten ne kanavoituvat helposti raivonpuuskiksi tai juomisesta haettuun vapaudentunteeseen.
Hän saattaa siis olla perusluonteeltaankin impulsiivinen ihminen, joka uskaltaa raivota ääneenkin, toisin kuin rauhallisemman luonteen omaava ihminen.
Mitä sinä ystävänä voit tehdä on tukea kaikkea hyvää jota hänessä MYÖS on. Ole läsnä silloin kun hän ystävää tarvii, rauhoittele häntä jos hänen ajatuksensa alkavat junnata liian pessimistisillä radoilla ja keksi teille muutakin tekemistä kuin alkoholin kanssa juhliminen jne. jos tuntuu siltä, että baareissa/bailuissa hänen negatiivisuutensa saa aina yliotteen.
Luultavasti on siis kysymyksessä vain elämänvaihe joka menee ohi iän myötä.
Jenna ei varmastikaan haluaisi käsitellä asiaa kanssasi, koska häntä luultavasti vaivaa kateus, jota hän häpeää. Olet muuttanut pois, hän on jäänyt.
Edellisellä kirjoittajalla on hyviä ajatuksia, mutta sinun itsesi kannattaisi myös oman turvallisuutesi kannalta panna raivoamisella rajat. Eli poistua tilanteesta, jossa sinua uhataan ja loukataan. Jennan myös pitäisi pyytää anteeksi, eikä selitellä. Sinä et voi olla Jennan roskakori, ystävyys kuolee sillä menolla. Tämän voit kertoa Jennalle nätisti, eli että haluat olla hänen ystävänsä, mutta raivoaminen ja loukkaaminen johtaa siihen, ettet halua olla tekemisisssä.
Jenna aivan varmasti ymmärtää asian, vaikkei myöntäisi. Sano, että ymmärrät että raivoaminen ja ryyppääminen kertoo avun tarpeesta ja uhkaa Jennan muitakin ihmissuhteita ja sen takia kannattaa hakea apua.
Mutta avun hakeminen ei ole sinun vastuullasi. Jos ystävyys tuntuukin taakalta ja kuulet vain loukkauksia niin selitettyäsi asian Jennalle, voit ottaa etäisyyttä. Väkivaltaista uhkailua ei pidä kenenkään sietää johtuipa se mistä syystä tahansa.