Taloudellisessa mielessä meidän ero on helppo vaikka avioehtoa ei ollut.
Molemmat olemme varattomia opiskelijoita, joten mitään jaettavaa ei ole.
Mutta pitäisikö tuo ositussopimus kuitenkin rekisteröidä maistraattiin ?
Mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, jos sitä ei tehdä ?
Minkä ajankohdan mukaan tuo omaisuus lasketaan ?
esimerkiksi:
-olemme menneet naimisiin 1.1. 2007, molemmat varattomia
-olemme muuttaneet asumuseroon 1.1. 2011, molemmat varattomia
-ensimmäinen avioerohakemus tehty 1.6.2012, molemmat varattomia
-toinen avierohakemus tehty 15.12. 2012, molemmat varattomia
Ositussopimus jäänyt tekemättä, toinen osapuoli hakee oikeudelta ositusta esimerkiksi 1.1.2015. Silloin toinen on varaton, mutta toisella on vaikkapa
20 000 euroa säästöjä. Joutuuko tällöin vielä puolittamaan omaisuuden vai mikä aikaisempi päivä on katkaissut oikeuden toisen kasvavaan omaisuuteen ?
Molemmat olemme varattomia opiskelijoita, joten mitään jaettavaa ei ole.
Mutta pitäisikö tuo ositussopimus kuitenkin rekisteröidä maistraattiin ?
Mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, jos sitä ei tehdä ?
Minkä ajankohdan mukaan tuo omaisuus lasketaan ?
esimerkiksi:
-olemme menneet naimisiin 1.1. 2007, molemmat varattomia
-olemme muuttaneet asumuseroon 1.1. 2011, molemmat varattomia
-ensimmäinen avioerohakemus tehty 1.6.2012, molemmat varattomia
-toinen avierohakemus tehty 15.12. 2012, molemmat varattomia
Ositussopimus jäänyt tekemättä, toinen osapuoli hakee oikeudelta ositusta esimerkiksi 1.1.2015. Silloin toinen on varaton, mutta toisella on vaikkapa
20 000 euroa säästöjä. Joutuuko tällöin vielä puolittamaan omaisuuden vai mikä aikaisempi päivä on katkaissut oikeuden toisen kasvavaan omaisuuteen ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa jonkinmoinen ositus värkätä. Ositus lasketaan 1. erohakemuksen ajankohdan perusteella eli teillä 1.6.2012.
voinko lähettää sopimuksen exälle allekirjoitettavaksi, ilman, että itse täytyy samalla hetkellä allekirjoittaa?
esim. että teen sopimuksesta 3 kappaletta, yksi itselleni, yksi exälle, yksi maistraattia varten. Sopimukseen kirjoitan, että kummallakaan ei ole netto-omaisuutta, irtaimistosta ja vuokra-asunnosta on sovittu, jne.
Sitten laitan molempien nimien alle paikat 2 todistajaa varten. Itse allekirjoitan kaikki 3 kappaletta ja pyydän kaverit todistamaan mun nimeni.
Sen jälkeen postitan exälle kaikki 3 kappaletta, jotta hän voi allekirjoittaa ja pyytää todistajat omalle allekirjoitukselleen. Sitten hän pitää yhden itsellään, palauttaa 2 kappaletta mulle joista toisen vien maistraattiin.
Onnistuuko näin ?
Riippuu exästäsi. Voi ihan hyvin heittää roskiin tai jättää nurkkaa kaikki 3 kappaletta....
Ei sopparia tarvitse toimittaa edes maistraattiin rekisteröitäväksi, jos paperi sisältää vain toteamuksen, että on sovussa asioista sovittu ja vaateita toista kohtaan ei ole. Silloin kun on todellista jaettavaa omaisuutta ja esim toinen osapuoli "ostaa ulos" toisen yhteisestä asunnosta, pitää mennä tuon pidemmän kaavan mukaan ja ositussoppari on rekisteröitävä, että se saa lain voiman.
Ei tarvitse yhtaikaa allekirjoittaa ; itse lähetin exälle palautuskuoren kanssa allekirjoitettavaksi paperin, jossa oli ennestään minun ja kahden esteettömän todistajan nimmarit. Ts hänelle yksi ja itselleni toinen paperi, hän palautti sen postitse omalla nimmarillaan varustettuna ja that's it.
Näin minua neuvoi tuttu juristi, kun heräsin noin 5 vuotta eron jälkeen huomaamaan, että varmaan jonkinlainen "lappu" siitä, että exän kanssa keskenämme sovimme kipoista ja kupeista, olisi suotavaa tehdä.
Pakkohan se ei toki ole, mutta varsin mutkikkaaksi menee homma sitten, kun vuosikymmenien kuluttua aletaan tekemään perunkirjoitusta ja perinnönjakoa - niiden edellytyksenä on se, että osituksesta on olemassa kirjallinen todiste, muuten pitää alkaa tonkimaan esille teidän tilanteenne 1-vaiheen vireilletulon ajalta.
Oikein muuten, mutta:
>>Silloin kun on todellista jaettavaa omaisuutta ja esim toinen osapuoli "ostaa ulos" toisen yhteisestä asunnosta, pitää mennä tuon pidemmän kaavan mukaan ja ositussoppari on rekisteröitävä, että se saa lain voiman.