Olisin kiinnostunut mukavasta, fiksusta, söpöstä, normaalipainoisesta ja lapsettomasta naisesta, joka ei edes välttämättä halua lapsia. Tuntuu vain, ettei tuollaisia ole enää olemassa, kun mennään yli 25 ikävuoden. Olen itse 31-vuotias mies ja kaikenlaisten vaikeuksien vuoksi en ole vielä koskaan seurustellut.
Nyt alkaa tuntua siltä, että voisin olla valmis, mutta samalla myös siltä, että alan olla liian vanha. Kiinnostavat naiset ovat kuitenkin usein pitkässä suhteessa, joka on alkanut kohtalaisen nuorena. Voisin kyllä esimerkiksi mielentereysongelmaisen kanssakin olla, ellei elämä pyöri täydellisesti sairauden ympärillä ja se ei ole sellainen, joka aktiivisesti vahingoittaa lähimmäisiä.
Olen vähän ajatellut, että lähtisin kirjastoon etsimään sellaisia hieman syrjässä pysytteleviä naisia. Olen kyllä huono tutustumaan uusiin ihmisiin ja kirjastossa saattaisi loppua juttu lyhyeen, kun se ympäristö ei erityisesti rohkaise juttelemaan. Sen lisäksi en edes lue paljoa, joten olisi omituista lähteä vaan iskureissulle kirjastoon.
Nyt alkaa tuntua siltä, että voisin olla valmis, mutta samalla myös siltä, että alan olla liian vanha. Kiinnostavat naiset ovat kuitenkin usein pitkässä suhteessa, joka on alkanut kohtalaisen nuorena. Voisin kyllä esimerkiksi mielentereysongelmaisen kanssakin olla, ellei elämä pyöri täydellisesti sairauden ympärillä ja se ei ole sellainen, joka aktiivisesti vahingoittaa lähimmäisiä.
Olen vähän ajatellut, että lähtisin kirjastoon etsimään sellaisia hieman syrjässä pysytteleviä naisia. Olen kyllä huono tutustumaan uusiin ihmisiin ja kirjastossa saattaisi loppua juttu lyhyeen, kun se ympäristö ei erityisesti rohkaise juttelemaan. Sen lisäksi en edes lue paljoa, joten olisi omituista lähteä vaan iskureissulle kirjastoon.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Mitkä katoavat tietyssä iässä, naiset vai?
pilalle viimeistään 18-vuotiaana
Entäs mustikkametsä? Siellä vasta syrjäänvetäytyviä naisia tapaakin!
En tiedä mustikkapaikkoja tästä läheltä, eikä minulla ole pakastintakaan. Voisihan sitä kuitenkin käydä vaan syömässä mustikoita metsästä. Kuvittelin, että mustikassa käy sosiaaliset naiset kavereidensa ja miestensä kanssa.
Osta pakastin ja mene sinne metsään! Yksinäisiä naisia siellä käy.
Mistä muuten tiedät sen? Käytkö itse ja olet huomannut asian? Asun vuokralla ja rahaa pakastimeen minulla ei ole, mutta voisi niitä mustikoita periaatteessa vanhempien pakastimeen kanniskella.
Kyllä käyn itsekin mustikoita poimimassa. Jos omistat kattilan, on mustikkahillon teko lapsellisen helppoa. Jos omistat/ostat mehumaijan, käy mehun teko hetkessä.
Ei se pakastin ainoa vaihtoehto ole.
Kohta alkaa puolukka-aika ja jos hankit jonkin halvan myllyn, jolla saat puolukat survottua ja lisäät sokeria, niin puolukat säilyvät ämpärissä yli talven.
Mitään pakastinta tarvita. Ämpäri matkaan rekvisiitaksi, mustikat voit pistää suoraan suuhusi.
Niin muuten, mitenhän naiset yleensäkin suhtautuvat metsässä lähestyvään mieheen? Voisi kuvitella sen aika uhkaavaksi, jos muita ei ole lähettyvillä. En tiedä pitäisikö käydä jotain huutokeskustelua 30 metrin päästä, mutta eipä sellainen vähän hiljaisemmilta tyypeiltä varmaan onnistu.
Älä lähesty. Anna naisen lähestyä. Itse en kuule enkä näe mitään, kun poimin mustikoita ja monta kertaa on yht'äkkiä ollut koiranulkoiluttaja selän takana. Olen kuitenkin varautunut näihin.
Eihän sinulla ole risupartaa etkä näytä Rosvo-Rudolfille?
Mikäs näyttämömestari/-avustaja se siellä...
On parta, mutta ei erityisen risuinen. Rosvolta en usko näyttäväni, koska minua luullaan aina nuoremmaksi kuin olen.
Miten sinulla on varaa elää ilman pakastinta? Itse en yksin asuessa mitenkään tulisi toimeen ilman pakastinta. Ruokaa teen aina isommat satsit ja pakastan annoksissa, tulee halvemmaksi. Leivässä ja muissakin elintarvikkeissa ostan tarjouksesta ja pakastan, säästää melko paljon, Marjojen säilöminen onkin jo pelkkää boonusta.
Eihän käytetty pakastin maksa kuin muutaman kympin, ja paremmatkin pari sataa,
Sellainen rekvisitööri, joka antoi pisteitä kommenteillesi. Ja joka viihtyy kulisseissa, never on the stage. Avustaja? Ei kuunaan.
Hyvä nimimerkki sulla.
Pakastinhan nostaa sähkölaskua ihan kohtalaisesti. Säästääkö sillä varmasti? En käytä rahaa juuri muuhun kuin pakollisiin menoihin, en ole ollut koskaan isossa pulassa rahaongelmien takia.
Minulla olisi yksi idea, joka mielestäni olisi ylivoimaisesti toimivin sinunkaltaisellesi naisseuran saamisen kannalta hiukan yli-ikäiselle miehelle, jonka toiveissa olisi kuvaamasi kaltainen nainen. Voi tosin olla, että idea ei sovi sinulle ollenkaan, koska se edellyttää jotakin, minkä kenties suljet pois kokonaan.
Joka tapauksessa mikään ei ole helpompi tapa tutustua tuntemattomiin naisiin kuin hankkia koira ja sitä ulkoiluttaessa alkaa jutella vastaan tulevien koiraa ulkoiluttavien naisten kanssa. Tutustumiskynnys on matalampi kuin juuri missään muussa tuntemattomien kohtaamisessa. Keskimääräistä huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä he ovat perheettömiä, koska muuten koiraa ulkoiluttamassa olisi muitakin perheenjäseniä. Koiran hankkinut nainen voi myös hyvinkin olla sellainen, joka ei ole suunnitellut hankkivansa lapsia.
Niin, jos et pidä koirista tai vaikka pitäisit, muttet katso voivasi sellaista hankkia (sitoohan se ja allergiakin voi olla esteenä), tämä idea ei tietysti ole toteuttamiskelpoinen.
Tätä joskus mietin ja tuossa kävelymatkan päässä on koirapuistokin. Koira on kuitenkin kohtalaisen vaativa lemmikki, enkä tiedä olisiko minulla aikaa ja kärsivällisyyttä pitää aktiivisesti huolta koirasta 10 vuotta.
Olen koiraihminen ja paljon muita koiraihmisiä tuntevana täytyy sanoa, että hyvin useat koiran omistajat ovat perheellisiä. Ja kun koiraa ulkoilutetaan 3 kertaa päivässä vuodesta toiseen, niin sen kyllä yleensä rutiininomaisesti hoitaa se yksi ihminen perheestä, joka ehtii tai jonka tapana on. Harvoin näen itse omaa koiraani ulkoiluttaessa pariskuntien tai kokonaisten perheiden yhdessä ulkoiluttavan koiraa.
Mutta on kyllä niin, että on enemmän yksinäisiä naisia joilla on koira kuin yksinäisiä miehiä. Jos näen miehen ulkoiluttavan koiraa, niin hyvin usein on sormus sormessa. Ja jos ei ole, niin toisena päivänä tulee sama koira vastaan sen vaimon tai tyttöystävän kanssa.
Sanoisin siis, että kyllä miehellä on kuitenkin suurempi mahdollisuus löytää sinkkunainen lenkkipolulta koiran kanssa kuin naisella sinkkumies. Mutta tuosta syystä koiran hankkiminen olisi kyllä todella vastuutonta.
Tarkennetaan kuitenkin, että olen joskus miettinyt koiran hankkimista lemmikiksi, en naistensaantia parantaakseni. Kuitenkin myös mielessä on käynyt se, että koiralla voisi olla positiivinen vaikutus siihenkin.
Myös kissaa voi ulkoiluttaa ja ihmiset (naiset ja jokunen mieskin) pysähtyvät aina puhumaan niin, että itseäni kyllästyttää.
Kissan voi ottaa hoitoon eikä sitä tarvitse aina katsella.
Niin, se mitä kirjoitat, pitää kyllä paikkansa. Olen se, joka teki tuon koiraehdotuksen , joten kommentoin vielä hiukan.
Koko naisseuran etsintä tuossa iässä on suoraan sanoen neulan etsimistä heinäsuovasta, joten siihen tuo koiraidea pitää suhteuttaa. Tuntemattomien kanssa juttuun pääseminen on hiljaiselle miehelle oikeastaan täysin mahdotonta, jollei asiaa auteta jollain apuvälineellä, joka tarjoaa syyn ryhtyä puhumaan tuntemattomalle. Tiedän tämän aivan omasta kokemuksesta. Itselläni on ollut koira ja ainoat ennestään tuntemattomat naiset joiden kanssa olen keskustellut (jollei lääkäreitä ja sen sellaisia oteta huomioon) ovat olleet niitä jotka ovat pysähtyneet kohdalle kun koirat ovat alkaneet tehdä tuttavuutta. Joten jo tilastollisin perustein sanoisin että koiran omistavat naiset ovat likimain ainoa toivo päästä kontaktiin satunnaisen tuttavuuden kanssa.
Ujolle ja toisen yksityisyyttä kunnioittavalle miehelle yksi suuri pulma kontaktin luomisessa on se, ettei yksinkertaisesti tiedä, kuka on varattu ja kuka ei. Lyhyen juttutuokion avulla sekin asia vaivihkaa saattaa selvitä ilman urkkimista, kun koirasta puhuttaessa todennäköisesti koiranomistajan perhetilanne tulee ohimennen puheeksi. Siten mies uskaltaa edetä asiassa, jos hän tietää ettei toinen ole varattu ja toisaalta osaa jättää kaiken ajoissa sikseen, jos toinen taas paljastuukin varatuksi.
Ulkoilutustilannehan ei ole ainoa jossa koiraihmisiä kohtaa. Yksi mahdollisuus on junan koiravainu. Se on totta, että kadulla ei useinkaan kohtaa kokonaisia koiraperheitä, mutta jos junassa joku matkustaa yksin koiran kanssa, on jo huomattavasti todennäköisempää, että kyseessä on yksineläjä ja sellaisen kanssa on erittäin helppo päästä puheisiin junamatkan aikana.
Pelkästään seuranhaun takia ei tietenkään pidä hankkia koiraa. Se on vain lisäperuste, jos on muuten valmiiksi koiraihminen ja harkinnut koiraa vakavasti joka tapauksessa.
Niinpä. Lainakoiralla pääset puheisiin siinä kuin omalla.
"Joka tapauksessa mikään ei ole helpompi tapa tutustua tuntemattomiin naisiin kuin hankkia koira ja sitä ulkoiluttaessa alkaa jutella vastaan tulevien koiraa ulkoiluttavien naisten kanssa. Tutustumiskynnys on matalampi kuin juuri missään muussa tuntemattomien kohtaamisessa."
Täytyy sanoa että totta tuo on, vakkakin olen nainen enkä koiraa lenkkittäessä hakenut mitään (juttu)seuraa niin tuli kyllä huomattua se kuinka uskomattoman helpolla sitä koiraa ulkoiluttaessa jäi juttelemaan toisille koirallisille ihmisille pitkiksikin ajoiksi. Koirattomana kun sai kävellä täysin rauhassa ilman että "joutuu" juttelemaan muille, mutta koiran kanssa lenkkeillessä oli pikemminkin poikkeus jos lenkillä ei jonkun kanssa vaihtanut pari sanaa, varsinkin jos ulkoiluttaa koiraa paikassa jossa on paljon asukkaita.
" Keskimääräistä huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä he ovat perheettömiä, koska muuten koiraa ulkoiluttamassa olisi muitakin perheenjäseniä. "
... en tiedä onko siellä teilläpäin tällainen meno sitten, mutta suurinosa vastaantulevista koiranulkoiluttajista täälläpäin ulkoiluttaa koiraansa yksin vaikka heillä on kotonaan perhe tai vähintään seurustelukumppani. Kyllä ne tapaukset ovat harvinaisia jotka lähtevät koiraansa viemään lenkille monen ihmisen voimin, jollei koira ole vasta hankittu niin lapset eivät ainakaan vanhempian matkaan lähde koiraa ulkoiluttamaan ja harvemmin oikeastaan pariskuntiakaan vastaan tule vaikka liikun asuinalueella mistä löytyy ihmiskirjoa opiskelijoista eläkeikäisiin asti. Että näin.
"Koiran hankkinut nainen voi myös hyvinkin olla sellainen, joka ei ole suunnitellut hankkivansa lapsia. "
Voihan se sellainen olla myöskin, mutta sellaista saa etsimällä etsiä. Minusta ainakin on jo aikas paha etsiä koiranulkoiluttajista sinkkua, mitenkäs sitten vielä sellaista joka ei halua lapsia (moni koirallinenkin ihminen haluaa lapsia, uskokaa pois)
Viimeistään siinä vuosi-pari yli kolmenkymmenen alkaa tuollaiset naiset olla menneet. Tietysti silloin tällöin heitä palaa kiertoon, mutta on vaikea osua paikalle juuri silloin, ja voittaa kilpailu.
Suurin osa tällaisista naisista on mennyt piitkään suhteeseen jo johonkin 25 mennessä.
Kai tiedät, että ei voi vain vaatia toiselta, vaan pitää olla myös itse hyvää parisuhdeainesta.
Hyviä parisuhteesen ohjaavia ominaisuuksia:
terve ja joustava psyyke
reilu ja mukava, ei ilkeä
ei katkeroitunut
positiivisesti elämään ja asioihin suhtautuva
valoisa ja avarakatseinen
keskustelukykyinen ja -haluinen, ei päällepäsmäri tai omen totuuksiensa vanki
aito halu kuunnella ja ymmärtää toista
on myös valmis asettamaan tarpeen vatiessa toisen edun ja onnen omansa edelle.
Tutkiskele siis itseäsi ja tee johtopäätökset!
En mielestäni vaatinut mitenkään liikoja aloitusviestissäni. Lisäksi huomautin, että mielenterveysongelmainenkin voisi kelvata. Ajattelen itse olevani ihan hyvää parisuhdeainesta, joskin olen köyhä ja itsetuntoni on aika huono.
Keskivertoihminen ei ole ns. "reilu" vaan pyrkii aina saamaan jotain etua toisen kustannuksella.
En vaan jaksa sitä jatkuvaa taistelua päivästä toiseen. Pidän kyllä puoleni siinä missä kuka tahansa, mutta koen sen hyvin raskaaksi ja turhaksi. Kykenisin tulemaan toimeen aidosti reilun ihmisen kanssa mutta sellaiset ovat melkoisen harvinaisia ja tietenkin varattuja.
EI kannata sitä ikää miettiä liikaa, varsinkaan vielä tuon ikäisenä.
On hyvinkin tavallista että kolmekymppisellä miehellä on parikymppinen nainen.
Riippuu vaan miten yleisesti ottaen olet kiinnostava yms.
No niin, kävin tämän ketjun inspiroimana kaupungin keskustasta noin 10 kilometrin päässä olevalla luontopolulla, jonka varrella tiesin olevan mustikkaa. Ei kyllä näkynyt söpöjä sinkkunaisia, eikä sen puoleen ketään muutakaan. Yhden ison hienon koppakuoriaisen näin ja söin ehkä puolisen litraa mustikkaa. Saattoi olla huono päiväkin tämä maanantai naisten kannalta. Luulenpa kyllä, että sinkkumetsiä on lähinnä vain Helsingin vieressä. En ole vanhempienkaan kanssa mustikassa käydessä nähnyt metsässä ketään muuta koskaan.
Kirjasto voisi olla parempi idea tällaisessa suomalaisittain keskisuuressa kaupungissa.
Kuulostat ihan hyvältä tyypiltä, joten haluan antaa sinulle neuvon: tutustu joihinkin ihmisiin kavereina. Paitsi että tuttavapiirin kautta on helppo tutustua mahdollisiin seurustelukumppaneihin niin sitä kautta voit oppia sosiaalisia taitoja ja aikuistua.
Nuo kriteerit ovat kyllä oikeasti aika kovat - jo normaalipainoisuus karsii yli puolet naisista pois ja muut ovat vielä ankarampia.