oppia mieheltä?
Mitä mies voi oppia elämänsä aikana naiselta?
Ei vain siltä yhdeltä.
Mitä mies voi oppia elämänsä aikana naiselta?
Ei vain siltä yhdeltä.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Nainen voi oppia mieheltä rationaalisuutta. Mies voi oppia naiselta irrationaalisuutta.
Vice versa.
Nainen turvautuu tiukassa paikassa aina irrationaalisuuteen. Sillä on helppo saada mies hämilleen. Miehen ainoa ase naisen irrationaalisuutta vastaan on rationaalisuus.
Sinun kokemusmaailmassasi.
Jos rationaalisuus on siis yhtä kuin järki, nainen tuo aina viime kädessä esille kylmähkön asiallisen järkiajatuksen, johon miehen ei-järkeensidottu hapuileva ymmärrys voi enää vain kompastua.
Miehelle jää näin "turvakseen" vahvuus ja voima, tietynlainen sukupuolinen ylemmyys suhteessa naiseen.
Mies on tunteellinen hölmö, tuuliensa vietävänä, yhtään poikkeusta tästä ei ole. Siinä on koiraan todellinen vahvuus suhteessa naaraaseen.
Oikeastaan tämä on surullista, ja naurettavaa yhtä aikaa.
Johtunee siitä, että naiset pelkäävät itseään fiksumpia miehiä, jotka näkee heidän temppujen läpi. Valitsevat tyhmemmän miehen ja sillä saavat sitten päteä.
Kun nainen valitsee yhtä fiksun tai fiksumman kuin itse on, on nainen k*sessa ja ainoaksi oljenkorreksi jää irrationaalisuus. Nainen ei kykene toimimaan ongelmatilanteissa rationaalisesti. Nainen kykenee toimimaan rationaalisesti ongelmattomissa tilanteissa.
Mitähän ongelmaa tarkoitat? Kyllä nainen pystyy ongelmia ratkomaan, luovasti ja rationaalisesti samaan aikaan. :) Varmasti tähän pystyy mieskin.
Minä ajattelin tätä ihan yleisesti, kun kahta eri sukupuolta ollaan, että mitä toisiltamme voisimme hyvin käydessä oppia. Elämäkun tuppaa valumaan töitä tehden totisina älyttöminä noin vertauskuvallisesti kun katsoo miten ihmiset toisiaan lukevat ja kohtelevat. Käytät negatiivisia ilmauksia ihan kuin sukupuolet olisi sodassa keskenään, eihän se niin ole.
Naiset oppisivat kuuntelemalla miehiä, ilman pyrkimystä asemansa kohentamiseen, ja ilman oikeutta tehdä itseään kuuluvaksi. Niinhän naiset ovat miehiäkin "opettaneet".
ei naisilla ongelmanratkaisukykyä olisi. Eipä sen puoleen, ei kovin moni mieskään sillä alalla loista. Nykyihmisen luonteeseen kuuluu kyllä enemmän se ongelmien aiheuttaminen ja sen jälkeen ongelmien maton alle lakaiseminen.
Parisuhteessa sukupuolten välistä valtataistelua ei voi oikein välttää. Tai oikeastaan voi, pitää jokaisen parisuhteen vaan sen alkuhuuman mittaisena ja silloin välttää myös sen valtataistelun. Sen voi myös välttää sillä, että toinen antautuu/alistuu heti alusta lähtien. Kumma juttu, kun tasa-arvoinen parisuhde on edelleen suurimmalle osalle mahdottomuus. Yritetään kovasti luoda tasa-arvoista maailmaa kaikille, mutta ei pystytä siihen edes parisuhteissa...
Mitä minä olen oppinut naisilta elämässäni? Hmmm... Sen, että rakkaus ja rakastaminen on ok, sitä ei tarvitse pelätä. Tunteitaan ei tarvitse pelätä. Tunteet ja herkkyys ei ole heikkous.
No parisuhteissa monet käyttävät sitä klisettä, ettei saa päästää liian lähelle ja plaaplaa. Näkisin se heikkoutena, tai vaihtoehtoisesti niin isona kipukohtana, ettei laiskuuttaan enää halua sitä kokea. Mutta en minä näe parisuhdetta minään valtataisteluareenana, sellaiselle on ihan toiset foorumit. Kuka jaksaisi pitkää suhdetta, jossa aina törmää vastakkainasetteluun tai paremmuusjärjestykseen, niinno joku narsistikieroutuma varmaankin.
En lainkaan pidä miehessä heikkoutena tunteellisuutta, älä ymmärrä tietämättömyyttäsi väärin. Se on todellinen vahvuus, mutta tekee haavoittuvaksi. Nainen on julmuri ja kiihkeä sellainen. En pidä naisen rakkautta niin tavoittelemisen arvoisena, että sivuuttaisi ihmisyytensä, niin kuin useampi mies on elämässään päässyt tekemään.
Onko mitään muuta tapaa jutella tästä, kuin parisuhde-esimerkki?
on melkoinen vitsi, ettei muka ilman miehiä naisella olisi ongelmanratkaisukykyä. Osaatko olla provosoimatta toista:)
Mitään muuta ei yksikään nainen ole minulle opettanut. Mitä muuta opittavaa meillä oikeastaan toisiltamme on? Ihminen on käynyt avaruudessa ja aika syvällä valtamerissä, mutta parisuhteet tai oikeastaan ihmissuhteet yleensäkin ovat edelleen jossain ala-aste tasolla.
Totta, nainen on julmuri. Naisen julmuus yksilötasolla voi olla sellaista, mihin mies ei ikinä yllä. Siihen on syynsäkin. Miehen ei yksinkertaisesti tarvitse, koska Luonto on luonut miehen fyysisesti vahvemmaksi osapuoleksi. Fyysisesti heikomalle naiselle ei ole jäänyt muita vaihtoehtoja kuin käyttää niitä ominaisuuksia, mitä Luonto on hänelle suonut. Irrationaalisuus...
Ja toki... Heh... Yksikään nainen ei näe parisuhdetta valtataisteluareenana, vaikka siihen se usein menee. Yksikään nainen ei ikinä syyllistä miestä omista valinnoista jne... Hehe...
Klishee tai ei, mutta totta se on. Jos haluaa hyvän ja tunnerikkaan parisuhteen, ei pidä päästää toista ihon alle. Riittävän lähelle pitääkseen mielenkiinnon yllä, mutta ei ihon alle, jottei tulisi liian tutuksi. Ei ole mieltä salata sitä minkälainen on, mutta ei pidä kertoa sitä miksi on sellainen kuin on.
Naisilla olisi se kyky, minkä ne saa jo syntymässä mukaan. Ongelmien maton alle lakaisun kyky.
En näe ivallisuuteesi mitään syytä, mutta tuon avaruus-valtameri-akselin kyllä allekirjoitan.
Sua on haavoittanut useampi nainen, mutta unohtanut tyypillisesti palaset omin päin selviämään. Tästä piirteestä en naisessa pidä, kylmyydestä, välinpitämättömyydestä mikä rakastamiseksi verhoillaan. Näitä miehiäkin on, ei sen puoleen.
Vahvuuteen voi piiloutua, mutta kannattaako? Kun on lopulta riittävän heikko mitään menettääkseen, voi antaa avun tulla, tavallansa se aina tulee. Silloin on kohdannut rakkauden todellisen hahmon.
Tunnerikas parisuhde, mitähän ymmärrät sillä? Kai siihen mahtuu epätoivo, ahdistus ja vimmakin sen pehmeän hyvänä pitämisen huomaan?
Miehet lakaisevat paskansa minne vaan, nainen selvittää sotkut ja aukaisee solmutkin.
sellainen ominaisuus, että ne puhuvat paljon mutta tekevät vähän. Haluavat paljon, mutta eivät lopulta tiedä mitä oikeastaan haluavat. Naiset tykkää raameista, erityisesti siitä että joku mies asettaa heille raamit. Miehen mielipide naisesta on aina tärkeämpi kuin naisen mielipide itsestään.
Noh.. Kun tunteille antaa vallan, on aina suurimpi todennäköisyys tulla haavoitetuksi kuin selvitä naarmuitta. Ei sen pitäisikään mennä millään muulla tavalla. Se, jos jokin opettaa jotain... Mutta en minä niistä haavoittamisista naisia syytä. Ne haavoitti, koska annoin haavoittaa. Olisin voinut valita myös toisin.
Enkä ole nyt oikeastaan ollenkaan ivallinen. Olen hyväksynyt ne sukupuolten väliset erot. Sellaiset ne on ollut, on ja tulee aina olemaan. Ongelma on ratkennut sillä, että niiden kanssa on oppinut elämään. Sellaisia me nyt vaan ollaan ja jos on tahtoa jakaa elämä jonkun kanssa, niin niiden sukupuolten välisten erojen kanssa on vaan opittava elämään. Ei ole mitään mieltä muuttaa niitä. Jotenkin uskon, että Luonto on ollut siinä asiassa paljon viisaampi kuin me, kun ne erot meille loi. Ei Luonto toimi itseään vastaan missään, me ihmiset toimimme. Toimimme lähes kaikessa mitä teemme.
Jos vahvuuteen joutuu piiloutumaan, niin voiko sitä silloin vahvuudeksi sanoa? En tiedä. Minun mielestä se on siinä tapauksessa pakenemista. Oman itsensä pakenemista. Klishee, mutta itseään ei pakoon pääse. Se seuraa kaikkialla, mihin ikinä pakeneekin...
Tunnerikkaaseen parisuhteeseen kuuluu mielestäni koko tunteiden kirjo. Kaikille niille on aikansa ja paikkansa. Ajan myötä sitten ne vahingollisemmat karsiutuu pois ja jäljelle jää ne tarpeelliset. Tai sitten ei. Harvempi kestää katsoa sen leikin loppuun asti.
Kyse onkin siitä, että miehet ja naiset eivät pidä samoja asioita ongelmina. Se mikä on elämää suurempi ongelma naiselle, on miehelle pikkujuttu ja päinvastoin.
Mies pelkää kipua jo ennen kuin ottaa sitä vastaan, siitä todisteena skeptikoille on vaikkapa yli-ääri-super-hyper-asevarustelu ja muu varmistelu. Nainen ottaa kivun vastaan ja on seuraavan kerran vahvempi, tietoisempi ja avoimempi sen jälkeen seuraavalle hyvälle.
Minusta ainoa asia, missä nainen voi kipukynnyksellään ylpeillä on synnyttäminen.
Asevarustelu on taas jo oma juttunsa. Siinä ollaan jo täysin eri maailmassa...
valitettavasti pidä paikkaansa.
"Miehen mielipide naisesta on aina tärkeämpi kuin naisen mielipide itsestään. "
(o)(o)
Tarkennan. Parisuhteessa olevalle naiselle miehen mielipide naisesta on aina tärkeämpi kuin naisen mielipide itsestään.
Karjamarkkinoilla on taas tärkeintä kilpasiskojen mielipide.
Vain ahtaalle jäänyt ja pyrkimyksissään torjuttu käyttää väkivaltaa ja voimaa torjuntaan, rankaisuun, itsensä vapauden varmistamiseksi. En tahtoisi uskoa, että mies on niin keinoton naisen lähellä.
siitä, että mies tietää fyysisesti vahvempana osapuolena sillä olevan käytössä fyysinen ylivoima. On erittäin rationaalista nurkkaan ahdettuna käyttää sitä. Olisi hyvin irrationaalista olla käyttämättä sitä.
Nainen taas fyysisesti heikompana sukupuolena tietää sen, eikä sen takia siihen ratkaisuun päädy, koska tietää sen olevan turhaa ja sen takia päätyy irrationaalisiin keinoihin saavuttaakseen päämääränsä(tosin nykyisin lainsäädäntö ja yleinen mielipide asiasta mahdollistaa naisille myös ne miehiset keinot).
Silloin kun mies turvautuu irrationaalisiin keinoihin(naisen keinoihin), menettää nainen omat kikkansa ja ainoaksi vaihtoehdoksi sille jää turvautua rationaalisiin keinoihin, jotta voisi saada takaisin omat irrationaaliset keinonsa. Nainen siis turvautuu fyysiseen väkivaltaan. Jos mies vastaa siihen fyysisellä väkivallalla, saa nainen takaisin irrationaaliset keinonsa ja alkaa syyllistämään miestä fyysisestä väkivaltaisuudesta. Ollaan takaisin irrationaalisuudessa ja valtakunnassa taas kaikki hyvin. Jos mies ei vastaa naisen fyysiseen väkivaltaan samalla, saa nainen silti irrationaaliset keinonsa käyttöön. Mies on silloin nössö eikä mies.
Persoonapulma pakottaa ihmisen hakemaan palloseinää ja vertailukohtaa. Aikuisella sen ei enää pitäisi olla ongelma.
ei. Mutta minkäs teet, kun on. Tarkoittaako se sitten sitä, että suurimmalla osalla ihmisistä on persoonapulma?
Uhkasta mä puhun.
No äskenkin naisten painonnostossa yksi 80 kg muija tempaisi 150 kg ylös tosta vaan, teki mitalli noston ja miesten painonnostossa 94 kg mies jäi paljon alle sen kilomäärän mitä tuo nainen nosti. Nainen voi olla miestä vahvempi, tämäkin jo todistaa sen.
Sä yleistät ihan liikaa. Ja lokeroit ja niputat. Jos sä olet tavannut vain itseäsi heikompia naisia, se ei tarkoita että kaikki ovat.
Heh. Sulla on haavi ammollaan persoonapulmaisia narttuja. Vaihda vesiä jo.
vakavasti, viehättääkö persoonapulmainen ongelmanyytti enempi niitä, jotka pystyvät ongelmia tiettyyn pisteeseen ratkomaan? Syyt siihenkin on, miksi niitä ongelmia haluaa selvitellä. Siinä oppii, saa kokemusta jne. Arvoista? Onhan se, kunnes arvoasteikko muuttuu.
tajua pointtia. Jokaista fyysisesti vahvempaa naista kohti löytyy varmasti fyysisesti vahvempi mies. Miesten fyysinen rakenne on vahvempi kuin naisten. Kysymys kuuluukin, että mitä pahaa siinä on? Pitäisikö sen olla päinvastoin?
niin, että se persoonapulma on minulla ja kaikki muut on ok...
Mutta tosissaan. Ei tässä nyt ole tarkoitus mollata ketään. Nostaa yhtä sukupuolta ja alentaa toista. Kyse on pelkästään siitä, että keskustelee siitä miten sen sukupuolten välisen eron näkee ja kokee. Ja silloin kun on jo riittävästi kilometrejä takana kuuluu kysymys, että haluaako enää tai ei...?
Jos sä haluat tehdä pointteja selväksi, tee siinä ohessa selväksi että tiedostat ettei sun väite ole ainoa totuus. Nythän sä puhut vain tietyn kaavan mallisista miehistä ja naisista. Mistään ei käy julki sun käsityskyky, että tajuat olevan muunlaisiakin olemassa. Siis sun ilmaisussa on parantamisen varaa.
et puuttuisi aikuisten välisiin asioihin? Onko paljon pyydetty? On toki, me kaikki tiedämme sen...
miten tahdotaan vääristää aivan asiallista keskustelua suuntaan, missä toista sukupuolta mollattaisi, jos vain eroista keskustellaan. On suurta typeryyttä olla näkemättä eroja ja tuudittautua näennäiseen yksilöiden ominaisuuksia tarkastelevaan näkemysjargoniin. Vaatiiko se uskallusta puhua miehistä ja naisista, uskallusta yli sosiaalisten etikettimuurien. Ei vaadi.
Avointa sydäntä se vaatii, ja mieltä mihin mahtuu koko maailma. Sitä, että tykkää elämästä, miehistä ja naisista.
Enmä jaksa, kun tää menee tähän, olettamuksista tehdään tosia ilman perustaa ja totuutta ei edes mielikuvissa nähdä.
Tässä on menty aloitusaiheesta rankasti sivuun!
Aikuinen? Missä iässä tullaan noin aikuiseksi? Sulla on varmaan siihinkin teoria joka on sulle faktaa. x)
Aikuiset ihmiset tietää, ettei mikään asia ole mustavalkoista. On olemassa värejäkin.
olla sellaisia illuusioita, että he yksin edustavat koko sukupuolta tai jotain. Tai sitten on pakonomainen tarve saada se oma näkemys ja persoona esiin.
Toki myönnän, että viesteistäni voi helposti muodostaa sellaisen kuvan että olisin nostamassa miessukupuolta ja alentamassa naissukupuolta. Se ei ole kyllä ollut tässä aloituksessa tarkoitukseni. Heh, minä oikeastaan pidän naisista ihmisinä enemmän kuin miehistä. Puuttuu eräänlainen kilpailuasetelma.
Siinähän se lopulta onkin. Se mitä kumpikin sukupuoli voi oppia toisiltaan. Voisi aloittaa sillä, että oppii tuntemaan toisen.
Kiitos keskustelusta. Tämä oli ihan mukavaa...
Väreistä tässä oli puhe, mutta sitä juuri et nähnyt.
Kiitos itsellesi, handsome.
Ettet olis itse värisokea? Lue omat kirjoitukses joskus ajatuksella. Ihan oikeesti.
Paasaat kuin tietäisit kaikesta kaiken, kuitenkaan et tunnu tekstisi perusteella tievän riittävästi mistään mitään. Vain tiukkoja oman pään tuotoksia, näin se on kun näin olen sen päättänyt olevan. hallelujaa.
No sellaisen käsityksen sun jutuista aina saa. Miehet on in ja naiset out.
Game over
Parempi noilla pelimerkiellä lopettaakin homma tähän. Ennen kun käännät maidenkin paikkaa jutuillasi.
Minusta nainen voisi heittää jorpakkoon esimerkiksi hyvänä pitämänsä ominaisuuden tehdä montaa asiaa yhtä aikaa, ja ihan selkeästi opetella tekemään yhden asian kerrallaan niin valmiiksi kuin pystyy.
Sen myöntäisi vielä, että mieheltä opin, sukupuoli opetti vastaanottamaan.
Nainen on rakennettu vastaanottavaksi osapuoleksi. Mies on todennäköisesti palauttanut mieleesi unohtamasi ominaisuuden.
Nainen päinvastoin kuin fyysiikkansa, on päällekäyvä, aggressiivinen oman pesän puolustaja. Mies on harkinnan mukaan vastustava ja vastaanottava aina tiettyyn rajaan saakka. Sen rajan yli käytyä, mies pyrkii ottamaan vahvuudellaan "vallan", eli palauttamaan järjestyksen. Se ei ole järjen ase, vaan tunteella tehty hallintakeino.
Aika tiukkaa purkittamista miessukupuolen ominaisuudeksi. Kuitenkaan läheskään kaikki miehet eikä naiset toimi noin.
Katsot miten päin tahansa, nainen on rakennettu vastaanottamaan ja mies antamaan.
Eri ihmisiltä oppii erilaisia asioita läpi elämän. Mikään sukupuoli ei yksistään opeta ketään mitenkään, kyllä ne on yksilöitä jotka jotain opettaa sukupuolesta viis veisaten. Sukupuolet eivät ole homogeeninen ryhmä ihmisiä, vaikka sukupuoli olisikin sama. He ovat jokainen yksilöitä ja yksilöllisiä henkisiltä ominaisuuksiltaan, kuten tieto taito jne.
Myös eri ikäisiltä oppii, ei ole ikäänkään sidottua se mitä ja minkä verran oppii tai minkä ikäiseltä voi asioita oppia.
Olis minusta tyhmää ajatella likinäköisesti, että sukupuoli ratkaisee sen keltä tai mitä voi oppia ja minkä ikäiseltä.
Tyhmempää on tulla kommentoimaan aiheen vierestä. Voisithan ajatella asiaa nyt ilman sovinnaisuuksia, siihen on lupa.
Lässyn lässyn, kun fakta on ettei sukupuolien purkittamisesta ole kelleen mitään järjellistä hyötyä. Yksikään sun lataama ominaisuus miehelle tai naiselle ei kosketa kaikkia kyseistä sukupuolta. Joten älä itse lässytä. Ajattele laajemmin, kuin oman napas kautta.
Sulla on visio mitä on mies ja mitä on nainen, mutta sun visio ei vielä tee siitä faktaa. Eikä sääntöä, aina on olemassa poikkeuksia sun sääntöön halusit tai et.
Siksi fiksumpaa kun kohtaa ihmiset yksilöinä, eikä vain sukupuolina. Jos sukupuoli tekee sokeaksi tietyille ominaisuuksille joita toisessa voi olla.
Nythän sä jatkat lässyttämistä oikein urakalla. Miettisit vähän ennen kuin alat itse yleistämään. Mistä saat päähäsi, että ajattelen todella näin yksioikoisesti? Onko raskaus tehnyt susta tosikon, vai oletko aina ollut sellainen?
Älä nyt tätä asiaa mulle ala opettamaan, sopisiko sovun nimissä tämä.
No kirjoita sitten niin, että siitä käy kaikki tuo sun fiksuus julki. Eläkä yksioikoisen yksipuolisesti, kuten edellä olet tehnyt.
Sulla se on tarve, minkä minä näen, mutta antaa olla.
Mulla on tarve ymmärtää, että säkin ymmärrät etkä vain esitä ymmärtäväsi, ettei asia ole noin mustavalkoinen mitä kirjoitat.
Mut omapa on häpees, jos et halua olla ymmärrettävä.
Elämä on jatkuvaa oppimista. Kukaan ei ole niin täydellinen ettei oppisi kumppaniltaan jotain, jos vaan haluaa ja on halukas oppimaan.
Opit eivät tarvitse olla mitään isoja juttuja. Esim. voi oppia katsomaan, jotain asiaa uudesta suunnasta.
Sitähän se kumppanuus on, tilan antamista ja toisen osoittamiin vaaroihin varovasti hyppäämistä :)
Elämää......
Olipa kyseessä sukulaissuhde, parisuhde, ystävyys ym.